Artikkelin Komissaari Rehnin erehdys? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=5202 Thu, 28 Mar 2024 13:23:56 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Risto Peltola http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-3007 Risto Peltola Sat, 20 Apr 2013 14:06:02 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-3007 Tarkoitin sitä, että Rehnin ja Krugmanin tulisi sopia riitansa. Rehnin tulisi pyytää anteeksi ja myöntää rehdisti: "Minä mokasin." Eihän Krugman ollut koskaan haukkunut Rehnin äitiä torakaksi, eikä Rehniä itseään, vain Rehnin ajatuksia, mitä ne kuvaannollisesti olivatkin. Entä minkä neuvon voisi antaa Kenneth Rogoffille? Tuskin hän minun neuvojani kaipaa. Ei hän ole sanonut viimeistä sanaansa. Leikitään kuitenkin ajatuksella, että Rogoff olis tahrannut maineensa niin pahasti, että ura ylistettynä makroekonomistina olisi ohi. Mistä voisi saada toimeentulon ja arvostuksen? Nuoruudessa Rogoffilla oli mahdollisuus valita shakkiammattilaisen ura. Nykyään hän ei voi enää nousta maailman 100 parhaan pelaajan joukkoon ja vaikka nousisikin, parhaat shakin pelaajat ansaitsevat paljon huonommin kuin parhaat pokerin pelaajat. Keskitasoiset shakinpelaajat, jotka ovat hyviä opettajia, voivat kuitenkin ansaita huippupelaajia paremmin opettamalla rikkaiden lapsia. Tällaisia ammattilaisia on tuhansia ja Rogoff kertoo itse heistä artikkelissaan: http://www.project-syndicate.org/commentary/technology-unemployment-jobs-internet-by-kenneth-rogoff Jotenkin tuntuu, että Rogoff ei pidä mitenkään mahdottomana, että hän alkaisi opettaa lapsille, "miten hevosta siirretään". Ehkä hän jopa hieman haaveileekin siitä? Rehn voisi sopia riitansa myös suomalaisten ekonomistien kanssa ja alkaa kuunnella heitä herkällä korvalla. Pitäisi alkaa miettimään sitä, miten Kreikka ja Portugal pelastetaan muulla tavoin kuin säästämällä kuoliaaksi. Tarkoitin sitä, että Rehnin ja Krugmanin tulisi sopia riitansa. Rehnin tulisi pyytää anteeksi ja myöntää rehdisti: “Minä mokasin.” Eihän Krugman ollut koskaan haukkunut Rehnin äitiä torakaksi, eikä Rehniä itseään, vain Rehnin ajatuksia, mitä ne kuvaannollisesti olivatkin.

Entä minkä neuvon voisi antaa Kenneth Rogoffille? Tuskin hän minun neuvojani kaipaa. Ei hän ole sanonut viimeistä sanaansa.

Leikitään kuitenkin ajatuksella, että Rogoff olis tahrannut maineensa niin pahasti, että ura ylistettynä makroekonomistina olisi ohi. Mistä voisi saada toimeentulon ja arvostuksen? Nuoruudessa Rogoffilla oli mahdollisuus valita shakkiammattilaisen ura. Nykyään hän ei voi enää nousta maailman 100 parhaan pelaajan joukkoon ja vaikka nousisikin, parhaat shakin pelaajat ansaitsevat paljon huonommin kuin parhaat pokerin pelaajat.

Keskitasoiset shakinpelaajat, jotka ovat hyviä opettajia, voivat kuitenkin ansaita huippupelaajia paremmin opettamalla rikkaiden lapsia. Tällaisia ammattilaisia on tuhansia ja Rogoff kertoo itse heistä artikkelissaan:

http://www.project-syndicate.org/commentary/technology-unemployment-jobs-internet-by-kenneth-rogoff

Jotenkin tuntuu, että Rogoff ei pidä mitenkään mahdottomana, että hän alkaisi opettaa lapsille, “miten hevosta siirretään”. Ehkä hän jopa hieman haaveileekin siitä?

Rehn voisi sopia riitansa myös suomalaisten ekonomistien kanssa ja alkaa kuunnella heitä herkällä korvalla. Pitäisi alkaa miettimään sitä, miten Kreikka ja Portugal pelastetaan muulla tavoin kuin säästämällä kuoliaaksi.

]]>
Kirjoittaja: Risto Peltola http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2993 Risto Peltola Thu, 18 Apr 2013 12:58:25 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2993 Olli Rehn on kauan pitänyt ohjenuoranaan Rogoffin ja Reihhartin "90 %:n sääntöä", esimerkiksi 2 vuotta sitten New Yorkissa : http://www.eu-un.europa.eu/articles/en/article_11110_en.htm Tuo sääntö on nyt joutunut koomiseen valoon. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/04/17/perustuuko-talouskuri-tutkijoiden-excel-kammiin/20135555/12 Pieni lisäheikennys Rehnin uskottavuuteeen. Maallikon näkökulmasta, joskus aikaisemmin pidin Rehniä modernina Keynesiläisenä. Olli Rehn on kauan pitänyt ohjenuoranaan Rogoffin ja Reihhartin “90 %:n sääntöä”, esimerkiksi 2 vuotta sitten New Yorkissa :

http://www.eu-un.europa.eu/articles/en/article_11110_en.htm

Tuo sääntö on nyt joutunut koomiseen valoon.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/04/17/perustuuko-talouskuri-tutkijoiden-excel-kammiin/20135555/12

Pieni lisäheikennys Rehnin uskottavuuteeen.

Maallikon näkökulmasta, joskus aikaisemmin pidin Rehniä modernina Keynesiläisenä.

]]>
Kirjoittaja: Juhuu http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2835 Juhuu Wed, 13 Mar 2013 19:08:37 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2835 Suomen vientiongelmat johtuvat monimutkaisemmista asioista nykytaloudessa. http://jpoli.blogspot.fi/2013/03/pertti-haaparanta-ja.html http://jtalous.blogspot.fi/2013/03/googlausmaara-ja-nokia-lumia.html Suomen vientiongelmat johtuvat monimutkaisemmista asioista nykytaloudessa.
http://jpoli.blogspot.fi/2013/03/pertti-haaparanta-ja.html

http://jtalous.blogspot.fi/2013/03/googlausmaara-ja-nokia-lumia.html

]]>
Kirjoittaja: Palkansaaja, miksi ääne http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2833 Palkansaaja, miksi ääne Sun, 10 Mar 2013 21:24:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2833 [...] leikkaukset osoitetaan toimimattomaksi tavoitteisiinsa nähden taloustieteilijöiden toimesta sekäKreikan esimerkin kautta, Olli Rehn pyytää päättäjiä ja tiedeyhteisöjä olemaan [...] [...] leikkaukset osoitetaan toimimattomaksi tavoitteisiinsa nähden taloustieteilijöiden toimesta sekäKreikan esimerkin kautta, Olli Rehn pyytää päättäjiä ja tiedeyhteisöjä olemaan [...]

]]>
Kirjoittaja: pp http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2831 pp Tue, 05 Mar 2013 16:34:36 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2831 http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/03/04/cockroaches-at-the-european-commission/ http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/03/04/cockroaches-at-the-european-commission/

]]>
Kirjoittaja: Meep http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2824 Meep Sun, 24 Feb 2013 18:22:37 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2824 @Antton Portugalin tilanne ei kuitenkaan ole lähellekkään yhtä kauhea kuin Kreikan ja Espanjan - ainakaan työttömyyden osalta - ainakaan vielä, tämäkin tosin saattaa vielä muuttua, kun austerity otetaan käyttöön. Austerityn sijaan kannattaisi miettiä ihmisten verottamista ja veron kiertämisen estämistä. Tästä austerysta kärsii vain ne, joilla ennestäänkin on liian vähän. Oma valuutta ja hieman suljetumpi rahasysteemi helpottaisi kummasti tilannetta. Nykyisestä ei ole muuta tietä ulos kuin eurobondit tai kräsh - toivon jälkimmäistä. Liian epätasaista EU-alueella ja kuiluista ei pääse ylös, ei sitten millään, ehkä jos suostuu tekemään töitä alle nälkäpalkan... (sisäinen devalvaatio --> velkadeflaatio) Suomikin siirtyy yhteisöveroilla leikkimään, vaikka ei sillä ole tsäänsejä pärjätä Cayman-saarille. EU:n kannattaisi puuttua tähän sirkukseen, jossa valtiot taistelevat toisiaan vastaan, huonontamalla ihmisten oikeuksia ja lisäämällä yritysten ja oligopolien valtaa. Viivytystaistelu käynnissä ja EKP:n kriisimaiden velkakirjaostot menossa. Kauhea tahto joillain tosin pitää EU-monsteri hengissä. Keynesiläisesyydessäkin on monta tekijää, joiden tarvitsee natsata, jotta se toimii, joten ei sitä Portugalin vuoksi kannata tuomita. Keyneskin tosin taisi mallin tehdä valtioille, eikä osavaltioille. En ole Keynesiä jaksanut lukea, koska jotkin osat hänen teorioistaan on todettu vääriksi. Enemmänkin MMT-miehiä olen. http://www.modernmoneyandpublicpurpose.com/seminar-1.html @Antton

Portugalin tilanne ei kuitenkaan ole lähellekkään yhtä kauhea kuin Kreikan ja Espanjan - ainakaan työttömyyden osalta - ainakaan vielä, tämäkin tosin saattaa vielä muuttua, kun austerity otetaan käyttöön. Austerityn sijaan kannattaisi miettiä ihmisten verottamista ja veron kiertämisen estämistä. Tästä austerysta kärsii vain ne, joilla ennestäänkin on liian vähän.

Oma valuutta ja hieman suljetumpi rahasysteemi helpottaisi kummasti tilannetta. Nykyisestä ei ole muuta tietä ulos kuin eurobondit tai kräsh - toivon jälkimmäistä. Liian epätasaista EU-alueella ja kuiluista ei pääse ylös, ei sitten millään, ehkä jos suostuu tekemään töitä alle nälkäpalkan… (sisäinen devalvaatio –> velkadeflaatio) Suomikin siirtyy yhteisöveroilla leikkimään, vaikka ei sillä ole tsäänsejä pärjätä Cayman-saarille. EU:n kannattaisi puuttua tähän sirkukseen, jossa valtiot taistelevat toisiaan vastaan, huonontamalla ihmisten oikeuksia ja lisäämällä yritysten ja oligopolien valtaa. Viivytystaistelu käynnissä ja EKP:n kriisimaiden velkakirjaostot menossa. Kauhea tahto joillain tosin pitää EU-monsteri hengissä.

Keynesiläisesyydessäkin on monta tekijää, joiden tarvitsee natsata, jotta se toimii, joten ei sitä Portugalin vuoksi kannata tuomita. Keyneskin tosin taisi mallin tehdä valtioille, eikä osavaltioille. En ole Keynesiä jaksanut lukea, koska jotkin osat hänen teorioistaan on todettu vääriksi. Enemmänkin MMT-miehiä olen. http://www.modernmoneyandpublicpurpose.com/seminar-1.html

]]>
Kirjoittaja: Antton http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2823 Antton Sun, 24 Feb 2013 17:38:04 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2823 @Meep Esim. Portugalissa ei ole hommat menneet putkeen ja nyt austerity-vaateet entistä rajumpia. http://dealbook.nytimes.com/2012/04/23/portugals-finance-minister-we-tried-stimulus-and-it-didnt-work/ @Meep Esim. Portugalissa ei ole hommat menneet putkeen ja nyt austerity-vaateet entistä rajumpia. http://dealbook.nytimes.com/2012/04/23/portugals-finance-minister-we-tried-stimulus-and-it-didnt-work/

]]>
Kirjoittaja: Meep http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2822 Meep Sun, 24 Feb 2013 07:37:11 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2822 @Antton Voisitko kertoa minulle, että miksi valtioiden elvytys kaataa pankkeja, mutta rahahanojen kiristäminen ei? Missä on elvytetty ja miten? Ihan tuulestako näitä kommentteja temmataan? Valtioita kuristetaan, ihmiset köyhtyvät ja pääomasijoittat ostavat säästömaat pilkkahinnalla pois kuleksimasta. Kansa ihmettelee, kun ei jäänyt muuta kuin luu käteen, joku hieroo masuaan. Säästää voidaan, mutta ei väärissä paikoissa. Kreikankin tulisi keskittää kaikki voimavaransa 0,01 % verojen kiertämisen estämiseen, sen sijaan, että tavallisia pulliaisia jälleen rangaistaan siitä, että eliitti ei maksa verojaan ja omistaa päättäjät. Sama tulossa Suomeen... http://www.voxeu.org/article/panic-driven-austerity-eurozone-and-its-implications Se nyt vaan on tyhmää säästää liikaa ja vääristä paikoista. @Antton

Voisitko kertoa minulle, että miksi valtioiden elvytys kaataa pankkeja, mutta rahahanojen kiristäminen ei?

Missä on elvytetty ja miten?

Ihan tuulestako näitä kommentteja temmataan?

Valtioita kuristetaan, ihmiset köyhtyvät ja pääomasijoittat ostavat säästömaat pilkkahinnalla pois kuleksimasta. Kansa ihmettelee, kun ei jäänyt muuta kuin luu käteen, joku hieroo masuaan.

Säästää voidaan, mutta ei väärissä paikoissa. Kreikankin tulisi keskittää kaikki voimavaransa 0,01 % verojen kiertämisen estämiseen, sen sijaan, että tavallisia pulliaisia jälleen rangaistaan siitä, että eliitti ei maksa verojaan ja omistaa päättäjät. Sama tulossa Suomeen…

http://www.voxeu.org/article/panic-driven-austerity-eurozone-and-its-implications

Se nyt vaan on tyhmää säästää liikaa ja vääristä paikoista.

]]>
Kirjoittaja: Antton http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2821 Antton Sat, 23 Feb 2013 17:53:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2821 Eikös keynesiläiset huutaneet juuri elvytystä 2008, sitten elvytettiin monta vuotta. Velat raketoivat. Nytkö pitäisi elvyttää lisää? Krugmankin huuteli tänään "Rehn of Terror". Entä tämä debt of terror? Milloin se ampuu silmille ja upottaa koko maanosan, kun pankit kaatuvat? Tässä on pitkälti kyse myös riskien siedosta ja vastuullisuudesta. Sumussa mennään pitkälti, mutta jos vene vuotaa, naulataanko lankku reiän päälle vai lisätäänkö vauhtia? Eikös keynesiläiset huutaneet juuri elvytystä 2008, sitten elvytettiin monta vuotta. Velat raketoivat. Nytkö pitäisi elvyttää lisää? Krugmankin huuteli tänään “Rehn of Terror”. Entä tämä debt of terror? Milloin se ampuu silmille ja upottaa koko maanosan, kun pankit kaatuvat? Tässä on pitkälti kyse myös riskien siedosta ja vastuullisuudesta. Sumussa mennään pitkälti, mutta jos vene vuotaa, naulataanko lankku reiän päälle vai lisätäänkö vauhtia?

]]>
Kirjoittaja: Juhuu http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2818 Juhuu Sat, 23 Feb 2013 11:37:44 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2818 Nykytaloustieteilijät eivät luultavasti muista, mutta aikaisemmin oli tapana, että eliitti rankaisee kansaa huonosta suorituksesta. Ainakin Hitler aikanaan puhui kansan karaisemisesta. Kansan rankaiseminen voi olla hyvinkin tehokas johtamisen muoto vahvasti autokraattisessa yhteiskunnassa. Myös kristinuskossa on paljon tälläistä rankaisemisen tarvetta. Sotiakin on käyty (oman) kansan rankaisemiseksi ja sen pelastamiseksi pois pahuuden ja synnin teiltä. Tässäkin keskustelussa pitäisi muistaa, että yhteiskunta ei missään nimessä toimi rationaalisesti. Kristinuskossa on paljon elementtejä, että kansaa rankaistaan synneistä ja ruokottomasta elämästä pulalla peruselintarvikkeista ja muilla vastoinkäymisillä. Osa ilmastonmuutos diskurssista luultavasti hakee käsitteitään juuri tässä synnintunnosta. Suomessa tälläinen syntikäsite ja perisynti ovat olleet ja ovat vieläkin suosittuja. Nykytaloustieteilijät eivät luultavasti muista, mutta aikaisemmin oli tapana, että eliitti rankaisee kansaa huonosta suorituksesta. Ainakin Hitler aikanaan puhui kansan karaisemisesta. Kansan rankaiseminen voi olla hyvinkin tehokas johtamisen muoto vahvasti autokraattisessa yhteiskunnassa. Myös kristinuskossa on paljon tälläistä rankaisemisen tarvetta. Sotiakin on käyty (oman) kansan rankaisemiseksi ja sen pelastamiseksi pois pahuuden ja synnin teiltä. Tässäkin keskustelussa pitäisi muistaa, että yhteiskunta ei missään nimessä toimi rationaalisesti. Kristinuskossa on paljon elementtejä, että kansaa rankaistaan synneistä ja ruokottomasta elämästä pulalla peruselintarvikkeista ja muilla vastoinkäymisillä.

Osa ilmastonmuutos diskurssista luultavasti hakee käsitteitään juuri tässä synnintunnosta. Suomessa tälläinen syntikäsite ja perisynti ovat olleet ja ovat vieläkin suosittuja.

]]>
Kirjoittaja: Patrizio Lainà http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2815 Patrizio Lainà Thu, 21 Feb 2013 09:17:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2815 Kannattaisiko velkaantumisen arvioinnissa kiinnittää ennemmin huomiota sektoritaseisiin ja rahavirtoihin? Jos sekä julkinen että yksityinen sektori vähentävät velkataakkaansa yhtä aikaa (oletettuna tasapainoinen ulkomaan sektori), vähentää se talouden rahavirtoja ja johtaa lähes väistämättä kokonaistuotannon takkuamiseen. Tarkoitan siis, että julkisen sektorin talouspolitiikkaa tehdessä kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota yksityisen ja ulkomaan sektorin valintoihin (joihin toki myös julkisen sektorin valinnat vaikuttavat). Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksityinen sektori on raskaasti velkaantunut ja pyrkii vähentämään velkaansa, eikä vienti vedä, joten käytännössä julkisen sektorin kulutus jää ainoaksi keinoksi elvyttää taloutta (toki talouskasvun järkevyydestäkin voi olla montaa mieltä kuten esim. degrowth-liike osoittaa). Kannattaisiko velkaantumisen arvioinnissa kiinnittää ennemmin huomiota sektoritaseisiin ja rahavirtoihin? Jos sekä julkinen että yksityinen sektori vähentävät velkataakkaansa yhtä aikaa (oletettuna tasapainoinen ulkomaan sektori), vähentää se talouden rahavirtoja ja johtaa lähes väistämättä kokonaistuotannon takkuamiseen. Tarkoitan siis, että julkisen sektorin talouspolitiikkaa tehdessä kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota yksityisen ja ulkomaan sektorin valintoihin (joihin toki myös julkisen sektorin valinnat vaikuttavat). Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksityinen sektori on raskaasti velkaantunut ja pyrkii vähentämään velkaansa, eikä vienti vedä, joten käytännössä julkisen sektorin kulutus jää ainoaksi keinoksi elvyttää taloutta (toki talouskasvun järkevyydestäkin voi olla montaa mieltä kuten esim. degrowth-liike osoittaa).

]]>
Kirjoittaja: Markku Jutila http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2813 Markku Jutila Tue, 19 Feb 2013 16:38:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2813 Julkiset menot aivan ilmeisesti myös allokoivat kulutusta kestävämpään suuntaan, mm. terveydenhoitoon, koulutukseen ja kulttuuriin, joiden tuotanto vaatii suhteellisen vähän luonnonvaroja ja energiaa. Kuitenkin juuri tätä järkevää ja todellista hyvinvointia luovaa kulutusta halutaan ensimmäiseksi supistaa "säästämisen" verukkeella (Juhuu: " Talouden kasvun edistäminen lisää myös energian, raaka-aineiden jne kulutusta. Ilmastonmuutos pahenee…" ). Julkiset menot aivan ilmeisesti myös allokoivat kulutusta kestävämpään suuntaan, mm. terveydenhoitoon, koulutukseen ja kulttuuriin, joiden tuotanto vaatii suhteellisen vähän luonnonvaroja ja energiaa.
Kuitenkin juuri tätä järkevää ja todellista hyvinvointia luovaa kulutusta halutaan ensimmäiseksi supistaa “säästämisen” verukkeella (Juhuu: ” Talouden kasvun edistäminen lisää myös energian, raaka-aineiden jne kulutusta. Ilmastonmuutos pahenee…” ).

]]>
Kirjoittaja: niin http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2812 niin Tue, 19 Feb 2013 15:56:19 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2812 Haaparanta kirjoitti: " Se on monin tavoin varsin ansiokas artikkeli, mutta varsin valikoiva lähteissään. Kuismasen lähteitä voidaan verrata vaikkapa Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Jeffrey Frankelin blogikirjoituksessaan käyttämiin lähteisiin, Frankel käy siinä läpi viimeisintä tutkimusta kertoimen suuruudesta. Varsinaisten tieteellisten tutkimusten joukosta jutuista löytyy vain yksi yhteinen artikkeli Alesinan ja Ardagnan artikkeli. Kyseinen artikkeli on jo nyt surullisen kuuluisa, sen johtopäätökset on moneen kertaan kumottu, mutta se on pysynyt valtiovarainministeriön suosikkilistalla kuin “Iltatuulen viesti” aikoinaan sillä ainoalla musiikkilistalla, jota minäkin seurasin." Hämmentävä kirjoitus Haaparannalta. Ensinnäkin kysymyksiä herättää se, millä perusteella lähteen valikoivasta käytöstä oikein syytetään (ja millä perusteella nimenomaan Kuismasta, eikä Frankelia). Kuismasen artikkelissa kerrotaan artikkelin perustuvan huhtikuussa 2012 pidettyyn esitelmään, joten kirjoitus lienee pääasiassa laadittu sitä aiemmin. Frankelin vuoden 2013 tammikuussa julkaistun blogin (lienee kirjoitettu samalla viikolla kuin julkaistu), lähdeluettelossa on huikeat 6 lähdettä vuosilta 2000-2011, joihin Kuismanen olisi kirjoituksessaan edes voinut viitata. Yksi osuma kuudesta on itse asiassa ihan hyvä yhteisten lähteiden osuus, ottaen huomioon että kirjallisuutta tuosta aiheesta on 2000-luvulla julkaistu kuitenkin varsin paljon. Satuin kuitenkin lähdeluettelon lisäksi lukemaan, mitä Kuismanen noista nimittäin kirjoitti. Konteksti, jossa tuohon lähteeseen on viitattu, on tällainen: "Perotti (2005) on selvittänyt finanssipolitiikan vaikutuksia viiden OE CDmaan aineistolla. Julkisten menojen lisäyksen kerroinvaikutus – ja jopa jossain tapauksissa etumerkki – vaihtelee huomattavasti maiden välillä ja riippuu valitusta ajanjaksosta. Olisi suotavaa, että kotimaista aineistoa hyödyntäviä tutkimuksia saataisiin tulevaisuudessa lisää. Kirjallisuudesta löytyy myös toisensuuntaista evidenssiä. Esimerkiksi Alesina ja Perotti (1997) sekä Alesina ja Ardagna (2010) löytävät näyttöä siitä, että julkisten menojen leikkaamisella on positiivinen vaikutus talouskasvuun. Erityisesti Alesinan ja Ardagnan tutkimus on herättänyt viime aikoina paljon huomiota ja kiivasta väittelyä. Kirjoittajat hyödyntävät paneeliaineistoa 21 OECD-maasta ajanjaksolla 1970–2007. Tulosten mukaan verojen alentamiseen perustuva elvytys tukee tulevaa kasvua todennäköisemmin kuin menojen lisääminen." Tuossa valossa Haaparannan kommentti näyttäytyy erikoisena. Toisin sanoen Kuismanen näkyy toimineen juuri niin kuin akateemisessa maailmassa kuuluukin toimia: hän esittelee sekä kiistanalaisen tutkimuksen että sen kanssa vastakkaisia tuloksia. Hän näkyy myös ihan itse kirjoittaneen, että Alesinan ja Ardagnan tutkimus on herättänät paljon huomiota ja kiivasta väittelyä. Lienee selvää, että huomiota herättäneen tutkimuksen mainitsematta jättäminen olisi ollut tietoista lähteiden valikointia, ja molemmat kirjoittajat näkyvät tämän kiistanalaisen lähteen myös sitten lähteenä huomioineen. Haaparanta kirjoitti:

” Se on monin tavoin varsin ansiokas artikkeli, mutta varsin valikoiva lähteissään.

Kuismasen lähteitä voidaan verrata vaikkapa Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Jeffrey Frankelin blogikirjoituksessaan käyttämiin lähteisiin, Frankel käy siinä läpi viimeisintä tutkimusta kertoimen suuruudesta. Varsinaisten tieteellisten tutkimusten joukosta jutuista löytyy vain yksi yhteinen artikkeli Alesinan ja Ardagnan artikkeli. Kyseinen artikkeli on jo nyt surullisen kuuluisa, sen johtopäätökset on moneen kertaan kumottu, mutta se on pysynyt valtiovarainministeriön suosikkilistalla kuin “Iltatuulen viesti” aikoinaan sillä ainoalla musiikkilistalla, jota minäkin seurasin.”

Hämmentävä kirjoitus Haaparannalta. Ensinnäkin kysymyksiä herättää se, millä perusteella lähteen valikoivasta käytöstä oikein syytetään (ja millä perusteella nimenomaan Kuismasta, eikä Frankelia). Kuismasen artikkelissa kerrotaan artikkelin perustuvan huhtikuussa 2012 pidettyyn esitelmään, joten kirjoitus lienee pääasiassa laadittu sitä aiemmin. Frankelin vuoden 2013 tammikuussa julkaistun blogin (lienee kirjoitettu samalla viikolla kuin julkaistu), lähdeluettelossa on huikeat 6 lähdettä vuosilta 2000-2011, joihin Kuismanen olisi kirjoituksessaan edes voinut viitata. Yksi osuma kuudesta on itse asiassa ihan hyvä yhteisten lähteiden osuus, ottaen huomioon että kirjallisuutta tuosta aiheesta on 2000-luvulla julkaistu kuitenkin varsin paljon.

Satuin kuitenkin lähdeluettelon lisäksi lukemaan, mitä Kuismanen noista nimittäin kirjoitti. Konteksti, jossa tuohon lähteeseen on viitattu, on tällainen:

“Perotti (2005) on selvittänyt finanssipolitiikan vaikutuksia viiden OE CDmaan aineistolla. Julkisten menojen lisäyksen kerroinvaikutus – ja jopa jossain tapauksissa etumerkki – vaihtelee huomattavasti maiden välillä ja riippuu valitusta ajanjaksosta. Olisi suotavaa, että kotimaista aineistoa hyödyntäviä tutkimuksia saataisiin tulevaisuudessa lisää.
Kirjallisuudesta löytyy myös toisensuuntaista evidenssiä. Esimerkiksi Alesina ja Perotti (1997) sekä Alesina ja Ardagna (2010) löytävät näyttöä siitä, että julkisten menojen leikkaamisella on positiivinen vaikutus talouskasvuun.
Erityisesti Alesinan ja Ardagnan tutkimus on herättänyt viime aikoina paljon huomiota ja kiivasta väittelyä. Kirjoittajat hyödyntävät paneeliaineistoa 21 OECD-maasta ajanjaksolla 1970–2007. Tulosten mukaan verojen alentamiseen perustuva elvytys tukee tulevaa kasvua todennäköisemmin kuin menojen lisääminen.”

Tuossa valossa Haaparannan kommentti näyttäytyy erikoisena. Toisin sanoen Kuismanen näkyy toimineen juuri niin kuin akateemisessa maailmassa kuuluukin toimia: hän esittelee sekä kiistanalaisen tutkimuksen että sen kanssa vastakkaisia tuloksia. Hän näkyy myös ihan itse kirjoittaneen, että Alesinan ja Ardagnan tutkimus on herättänät paljon huomiota ja kiivasta väittelyä. Lienee selvää, että huomiota herättäneen tutkimuksen mainitsematta jättäminen olisi ollut tietoista lähteiden valikointia, ja molemmat kirjoittajat näkyvät tämän kiistanalaisen lähteen myös sitten lähteenä huomioineen.

]]>
Kirjoittaja: Juhuu http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2811 Juhuu Tue, 19 Feb 2013 15:40:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2811 Talouden kasvun edistäminen lisää myös energian, raaka-aineiden jne kulutusta. Ilmastonmuutos pahenee... Yhteiskunnallista keskustelua ei voida käydä sillä perusteella, että vaikutukset luonnolle oletetaan nollaksi. Pidemmän päälle talouskasvun kiihdyttämisen järkevyyttä pitää pohtia myös luonnon kestokyvyn kannalta. Käytännössä ihmiskunnan luonnon kuormitus on liian suuri lasketaan se melkein millä tahansa menetelmällä ja oletuksilla. Yhtään (tai ainakin hyvin) ei ole ajateltu luontoa näissä jutuissa. Taloustiedekään ei enää voi elää omassa hypertodellisuudessaan vailla luontoa. Kulutusta on liikaa. Talouskasvun kiihdyttäminen voi olla järkevää jos eletään maailmassa jossa luonnon kuormituksella ei ole oikeasti väliä mutta tälläistä maailmaa ei ole muualla kuin fantasioissa. Sinällään muutaman prosentin kasvulla ei ole luonnon kannalta mitään merkitystä lyhyellä tähtäimellä mutta pitkällä aikavälillä ongelmat kumuloituvat ja jos luonto ylikuormittuu niin se ei enää kykene uudistumaan nyky luonnon kehitys paradigmassa vaikka luonto sinällään niissä kaikissa mahdollisissa maailmoissa onkin varsin vahvaa ja ei ole mitenkään herkkää ihmisen toimille. http://jpoli.blogspot.fi/2013/02/ilmastonmuutos-ja-sota.html Talouden kasvun edistäminen lisää myös energian, raaka-aineiden jne kulutusta. Ilmastonmuutos pahenee… Yhteiskunnallista keskustelua ei voida käydä sillä perusteella, että vaikutukset luonnolle oletetaan nollaksi. Pidemmän päälle talouskasvun kiihdyttämisen järkevyyttä pitää pohtia myös luonnon kestokyvyn kannalta. Käytännössä ihmiskunnan luonnon kuormitus on liian suuri lasketaan se melkein millä tahansa menetelmällä ja oletuksilla.

Yhtään (tai ainakin hyvin) ei ole ajateltu luontoa näissä jutuissa. Taloustiedekään ei enää voi elää omassa hypertodellisuudessaan vailla luontoa. Kulutusta on liikaa.

Talouskasvun kiihdyttäminen voi olla järkevää jos eletään maailmassa jossa luonnon kuormituksella ei ole oikeasti väliä mutta tälläistä maailmaa ei ole muualla kuin fantasioissa. Sinällään muutaman prosentin kasvulla ei ole luonnon kannalta mitään merkitystä lyhyellä tähtäimellä mutta pitkällä aikavälillä ongelmat kumuloituvat ja jos luonto ylikuormittuu niin se ei enää kykene uudistumaan nyky luonnon kehitys paradigmassa vaikka luonto sinällään niissä kaikissa mahdollisissa maailmoissa onkin varsin vahvaa ja ei ole mitenkään herkkää ihmisen toimille.
http://jpoli.blogspot.fi/2013/02/ilmastonmuutos-ja-sota.html

]]>
Kirjoittaja: Pentti http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2810 Pentti Tue, 19 Feb 2013 15:10:38 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5202#comment-2810 Lukiko arvon professori koko "paimenkirjettä"? Ei siellä tutkimustulosten unohtamisesta mainittu mitään. Toisekseen, väite 90% velan määrästä suhteessa BKT:hen ja sen taloutta kurjistavasta vaikutuksesta perustuu myös tutkimukseen. Miksi se ei kelpaa? Taisi Timo Harakka olla aika oikeassaan kirjassaan Luoton lopussa, jossa hän arvoteli "taloustiedettä" ja "taloustieteilijöitä". Tämäkin sisällön te teilasitte lukematta koko kirjaa. Lukiko arvon professori koko “paimenkirjettä”? Ei siellä tutkimustulosten unohtamisesta mainittu mitään.

Toisekseen, väite 90% velan määrästä suhteessa BKT:hen ja sen taloutta kurjistavasta vaikutuksesta perustuu myös tutkimukseen. Miksi se ei kelpaa?

Taisi Timo Harakka olla aika oikeassaan kirjassaan Luoton lopussa, jossa hän arvoteli “taloustiedettä” ja “taloustieteilijöitä”. Tämäkin sisällön te teilasitte lukematta koko kirjaa.

]]>