Artikkelin Pankkiirien uudet vaatteet kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=5335 Fri, 29 Mar 2024 14:26:59 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3128 Marko Terviö Tue, 21 May 2013 17:21:46 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3128 Linkki mainioon pankkiirin kirjoittamaan tiivistelmään pankkien pääomarakenteesta, joka vastaa hyvin paria ensimmäistä lukua Anatin ja Krepsin kirjasta: http://www.npr.org/blogs/money/2013/05/20/185511800/ask-a-banker-capital-capital Linkki mainioon pankkiirin kirjoittamaan tiivistelmään pankkien pääomarakenteesta, joka vastaa hyvin paria ensimmäistä lukua Anatin ja Krepsin kirjasta:
http://www.npr.org/blogs/money/2013/05/20/185511800/ask-a-banker-capital-capital

]]>
Kirjoittaja: Pasi Pulkkinen http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3078 Pasi Pulkkinen Fri, 03 May 2013 10:54:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3078 Tämän päivän suuri kysymys Euroopassa on se kuinka keskuspankki saadaan toimimaan yhdessä valtioiden kanssa ja kuinka EKP:n itsenäisyys voidaan murtaa ettei kukaan menetä kasvojaan. Liikepankkien tehtävä on yksinkertainen: luoda pääomia kannattaviksi katsomilleen investoinneille eli kulutukselle. Pankkien kyky suoriutua antolainauksestaan on hallinnollinen konstruktio, joka on mahdollista muotoilla määrättömällä määrällä erilaisia säädöksiä. Liikepankkien antolainaksen rajoitukset ja korkosääntelyn tarkotus on pitää inflaatio kurissa valtaideologian mukaisesti. Näkemys rahatalouden toiminnasta on kuitenkin selkeytymässä eikä liikepankkien omavaraisuusvaatimuksen kaltaiselle hifistelylle ole aikaa. Nyt on keskityttävä suurempiin kysymyksiin. Jos tosiaan halutaan vaikuttaa nopeasti reaalitalouteen ja työllisyyteen olisi perustettava Valtion Pankki tai Euroopan Pankki, joka rahoittaa valtioiden kulutuksen ja ne investoinnit jotka ovat kansallisesti tai Euroopan laajuisesti tulevaisuuden kannalta olellisia esimerkiksi infra, turvallisuus ja energiaomavaraisuuteen tähtäävät investoinnit. Tämän päivän suuri kysymys Euroopassa on se kuinka keskuspankki saadaan toimimaan yhdessä valtioiden kanssa ja kuinka EKP:n itsenäisyys voidaan murtaa ettei kukaan menetä kasvojaan. Liikepankkien tehtävä on yksinkertainen: luoda pääomia kannattaviksi katsomilleen investoinneille eli kulutukselle. Pankkien kyky suoriutua antolainauksestaan on hallinnollinen konstruktio, joka on mahdollista muotoilla määrättömällä määrällä erilaisia säädöksiä. Liikepankkien antolainaksen rajoitukset ja korkosääntelyn tarkotus on pitää inflaatio kurissa valtaideologian mukaisesti. Näkemys rahatalouden toiminnasta on kuitenkin selkeytymässä eikä liikepankkien omavaraisuusvaatimuksen kaltaiselle hifistelylle ole aikaa. Nyt on keskityttävä suurempiin kysymyksiin.

Jos tosiaan halutaan vaikuttaa nopeasti reaalitalouteen ja työllisyyteen olisi perustettava Valtion Pankki tai Euroopan Pankki, joka rahoittaa valtioiden kulutuksen ja ne investoinnit jotka ovat kansallisesti tai Euroopan laajuisesti tulevaisuuden kannalta olellisia esimerkiksi infra, turvallisuus ja energiaomavaraisuuteen tähtäävät investoinnit.

]]>
Kirjoittaja: Täystyöllisyys http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3077 Täystyöllisyys Thu, 02 May 2013 15:13:44 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3077 Ehdotus kuulostaa hyvältä, vaikka siitä maksaisivatkin myös tallettajat ja lainaajan pankkien määrän ehkä vähetessä ja kilpailun löystyessä. Villen kysymä täystyöllisyys tulisi siitä, että kannattaisi palkata jokainen, jonka työ on minkään arvoista missään tehtävässä. Tarkemmin sanoen arvokkaampaa kuin rekrytointikustannukset. Hyvin kannustamaton sosiaaliturva voi tosin luoda näkymättömän minimipalkan, joka aiheuttaa "vapaaehtoista työttömyyttä". Ehdotus kuulostaa hyvältä, vaikka siitä maksaisivatkin myös tallettajat ja lainaajan pankkien määrän ehkä vähetessä ja kilpailun löystyessä.

Villen kysymä täystyöllisyys tulisi siitä, että kannattaisi palkata jokainen, jonka työ on minkään arvoista missään tehtävässä. Tarkemmin sanoen arvokkaampaa kuin rekrytointikustannukset. Hyvin kannustamaton sosiaaliturva voi tosin luoda näkymättömän minimipalkan, joka aiheuttaa “vapaaehtoista työttömyyttä”.

]]>
Kirjoittaja: n.n http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3076 n.n Thu, 02 May 2013 10:34:35 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3076 Enkkuvikiä kattavamman, perusteellisen katsauksen (mm) pankkikriisien määrään löytää esim täältä, toistaiseksi vasta BIS:n työpaperina julkaistu. http://www.bis.org/events/conf120621/taylor.pdf Huomio ainoasta pitkästä ajanjaksosta ilman pankkikriisejä on silti sama, viime vuosisadan kolmas neljännes. Enkkuvikiä kattavamman, perusteellisen katsauksen (mm) pankkikriisien määrään löytää esim täältä, toistaiseksi vasta BIS:n työpaperina julkaistu.

http://www.bis.org/events/conf120621/taylor.pdf

Huomio ainoasta pitkästä ajanjaksosta ilman pankkikriisejä on silti sama, viime vuosisadan kolmas neljännes.

]]>
Kirjoittaja: Ville http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3071 Ville Tue, 30 Apr 2013 13:32:25 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3071 Totta, tarvittaisiin toki varsin paljon poliittista tahtoa, että tuohon päästäisiin, sillä muutamankin prosentin nosto tuntuu varsin vaikealta, puhumattakaan parinkymmen prosentin nosto. Baasel 3 ei nimittäin ole oikein ottanut käynnistyäkseen. Totta, tarvittaisiin toki varsin paljon poliittista tahtoa, että tuohon päästäisiin, sillä muutamankin prosentin nosto tuntuu varsin vaikealta, puhumattakaan parinkymmen prosentin nosto.

Baasel 3 ei nimittäin ole oikein ottanut käynnistyäkseen.

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3069 Marko Terviö Tue, 30 Apr 2013 12:08:46 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3069 Glass-Steagall erotti talletuspankit muusta pankkitoiminnasta, mutta myös pankkipaniikit investointipankkipuolella voivat tehdä reaalitaloudessa pahaa jälkeä. Glass-Steagall ei olisi hidastanut Lehmanin ja Bear Stearnsin vauhtia. Yksi kirjan pointeista on. että yksinkertainen pääomarakenteen säätely tekisi tarpeettomaksi monimutkaisemmat säätelyviritykset. Keskeistä on saada omistajien kannustimet kohdalleen. Glass-Steagall erotti talletuspankit muusta pankkitoiminnasta, mutta myös pankkipaniikit investointipankkipuolella voivat tehdä reaalitaloudessa pahaa jälkeä. Glass-Steagall ei olisi hidastanut Lehmanin ja Bear Stearnsin vauhtia.

Yksi kirjan pointeista on. että yksinkertainen pääomarakenteen säätely tekisi tarpeettomaksi monimutkaisemmat säätelyviritykset. Keskeistä on saada omistajien kannustimet kohdalleen.

]]>
Kirjoittaja: Ville http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3066 Ville Tue, 30 Apr 2013 06:32:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3066 @Terviö Aika pitkä väli ilman pankkikriisiä, tuossa wikipedian listassa. Taisipa olla Glass–Steagall Act silloin voimassa. Kannattaisiko erottaa sijoitus- ja säästöpankkitoiminta toisistaan jälleen? Pääomiakin hieman rajoitettiin, jotteivat ne pääse maailmaa mullin mallin pistämään. Mitenkäs kävikään, kun pääomat vapautettiin ja ne päästettiin liikkumaan vapaammin kuin ihmiset...? @Austrian Pankkiala voi olla hyvinkin säädelty, mutta kuten finanssivalvonna pyöröovi johtoportaan tekemisistä rikosilmoituksista poliisille voimme huomata. Sitä ei toteuteta käytännössä. @Terviö

Aika pitkä väli ilman pankkikriisiä, tuossa wikipedian listassa.

Taisipa olla Glass–Steagall Act silloin voimassa. Kannattaisiko erottaa sijoitus- ja säästöpankkitoiminta toisistaan jälleen? Pääomiakin hieman rajoitettiin, jotteivat ne pääse maailmaa mullin mallin pistämään. Mitenkäs kävikään, kun pääomat vapautettiin ja ne päästettiin liikkumaan vapaammin kuin ihmiset…?

@Austrian

Pankkiala voi olla hyvinkin säädelty, mutta kuten finanssivalvonna pyöröovi johtoportaan tekemisistä rikosilmoituksista poliisille voimme huomata. Sitä ei toteuteta käytännössä.

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3064 Marko Terviö Sun, 28 Apr 2013 22:18:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3064 Pankkikriisejä ja paniikkeja — sellaisiakin joissa tavalliset tallettajat menettivät rahansa — oli enemmän ja useammin ennen talletusvakuutusta. (epätäydellinen lista: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_banking_crises). Talletusvakuutus taas aiheuttaa yllä mainitun kaltaisen moraalihasardin, jonka tähden talletuspankkien sijoituksia alettiin säädellä. Vaikea näyttää onko pankkisääntely tehnyt pankkitoiminnasta turvallisempaa, mutta vakainta aikaa oli tiukimman säätelyn aika 1940-1980 luku — oli se sattumaa tai ei. Pankkikriisejä ja paniikkeja — sellaisiakin joissa tavalliset tallettajat menettivät rahansa — oli enemmän ja useammin ennen talletusvakuutusta.
(epätäydellinen lista: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_banking_crises). Talletusvakuutus taas aiheuttaa yllä mainitun kaltaisen moraalihasardin, jonka tähden talletuspankkien sijoituksia alettiin säädellä.

Vaikea näyttää onko pankkisääntely tehnyt pankkitoiminnasta turvallisempaa, mutta vakainta aikaa oli tiukimman säätelyn aika 1940-1980 luku — oli se sattumaa tai ei.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3057 Austrian Sun, 28 Apr 2013 07:14:39 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3057 Yksi vaihtoehto lyhytaikaiselle rahoitukselle ja arvo-paperistamiselle olisi oma pääoma ja pfand-briefet eli covered bonds- tyyppiset instrumentit. Yksi vaihtoehto lyhytaikaiselle rahoitukselle ja arvo-paperistamiselle olisi oma pääoma ja pfand-briefet eli covered bonds- tyyppiset instrumentit.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3056 Austrian Sun, 28 Apr 2013 07:09:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3056 Kannattaa muuten muistaa että rahoitus on yksi säädellyimmistä toimialoista, käsittääkseni vain lääketeollisuus tulee kohta sen jälkeen. Mutta onko sääntely tehnyt maailman turvallisemmaksi? Ennen talletussuojajärjestelmiä oli pankeilla huomattavasti nykyistä suuremmat riskipuskurit oman pääoman muodossa. Eli jokainen rahoitusvaraan sijoitettu euro oli enemmän peräisin omistajilta kuin pankin velkaan sijoittaneilta nykyiseen verrattuna. Tietysti pankkitoiminnan ytimessä oleva maturiteetti-transformaatio, saamisten ja vastuiden elinajan ero, on riskillistä toimintaa jos pankin vastuut ovat lyhytaikaisia ja vaadittaessa takaisinmaksettavia. Mutta tuo transformaatio on ainoa tuotanto jota pankki taloudelle tarjoaa! Kannattaa muuten muistaa että rahoitus on yksi säädellyimmistä toimialoista, käsittääkseni vain lääketeollisuus tulee kohta sen jälkeen.

Mutta onko sääntely tehnyt maailman turvallisemmaksi?

Ennen talletussuojajärjestelmiä oli pankeilla huomattavasti nykyistä suuremmat riskipuskurit oman pääoman muodossa. Eli jokainen rahoitusvaraan sijoitettu euro oli enemmän peräisin omistajilta kuin pankin velkaan sijoittaneilta nykyiseen verrattuna.

Tietysti pankkitoiminnan ytimessä oleva maturiteetti-transformaatio, saamisten ja vastuiden elinajan ero, on riskillistä toimintaa jos pankin vastuut ovat lyhytaikaisia ja vaadittaessa takaisinmaksettavia. Mutta tuo transformaatio on ainoa tuotanto jota pankki taloudelle tarjoaa!

]]>
Kirjoittaja: Ville http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3053 Ville Sat, 27 Apr 2013 07:34:30 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5335#comment-3053 Ihan päteviä ehdotuksia. Valitettavasti politikassa ei vain ole juuri ketään, jolla olisi laajempaa perspektiiviä asiasta. Talousteologiasta on valitettavasti tullut keskiajan uskontoa ja ainoastaan muutamat media-aikaa saavat talouspapit osaavat tulkita tätä raamattua ja kertoa vapauden autuudesta. Tarvitsemme politiikkaan henkilöitä, jotka oikeasti haluavat tehdä järjestelmästä oikeudenmukaisen ja toimivan, sen sijaan mitä nyt näemme, eli lobbari\konsultit kirjoittavat lait ja Bryssel sekä Suomen eduskunta sanoo jaa. Perinteisessä teollisuudessa ja palvelualalla menee kohtuu hyvin, joka on johtanut siihen, että perinteiset työväenpuolueet ovat joutuunet tuuliajolle, eivätkä enää ymmärrä, että mistä kenkä puristaa ja ketkä ovat nykyajan suurimpia kroisoksia ja loisia. Miten sitten saamme maamme politiikkaan mukaan Rafael Correan kaltaisia henkilöitä onkin eri asia. Viime viikon YLE tarjonta kertoo surullista kieltä Suomen tilasta, kun Aamu-tv:n jälkipörssissä keskustelee Piia-Noora Kauppi ja A-studioon päästetään Elina Lepomäki kertomaan, että yksityistetään eläkkeet ja ulkoistetaan nekin pankeille. Eläkkeiden yksityistäminen tosin on ollut pankkien globaali agenda jo tovin. http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=74&jumival=10063 Isokallio kertoi vielä jälkiviisaissa, että kun annamme palkkojen muodostua vapaasti markkinoilla, ilman työntekijäjärjestöjä, niin saavutamme täystyöllisyyden. Voisiko joku ystävällisesti kertoa, että mihin tämä hypoteesi perustuu? 30 % kansasta rosvoina ja tämä lasketaan työn tekemisesksi? Mikäli pankkien pääomavaatimuksia nostettaisiin, vaikuittaisi tämä todennäköisesti pankkien lainanantoon suuresti, jota kannattaisi varmasti bufferoida valtion velalla ja\tai valtion omistamalla pankilla, ettei lainananto lopu tykkänään, kun pankit yrittävät saavuttaa tarvittavat vaatimukset. Mikäli pankit eivät maksaisi osinkoa useampaan vuoteen, niin eikö tämä aiheuttaisi sen, että nykyiset omistajat siirtävät rahansa tuottoisampiin kohteisiin, joka laskee pankkien pääomaa, joka taas aloittaa kierteen, joka ei välttämättä ihan heti loppuisi? Pääomavaatimuksia tulisi kuitenkin mielestäni hiljalleen korottaa. Tämä tosin tulee olemaan haastavaa EU:n kriisimaissa. Ihan päteviä ehdotuksia. Valitettavasti politikassa ei vain ole juuri ketään, jolla olisi laajempaa perspektiiviä asiasta. Talousteologiasta on valitettavasti tullut keskiajan uskontoa ja ainoastaan muutamat media-aikaa saavat talouspapit osaavat tulkita tätä raamattua ja kertoa vapauden autuudesta.

Tarvitsemme politiikkaan henkilöitä, jotka oikeasti haluavat tehdä järjestelmästä oikeudenmukaisen ja toimivan, sen sijaan mitä nyt näemme, eli lobbari\konsultit kirjoittavat lait ja Bryssel sekä Suomen eduskunta sanoo jaa.

Perinteisessä teollisuudessa ja palvelualalla menee kohtuu hyvin, joka on johtanut siihen, että perinteiset työväenpuolueet ovat joutuunet tuuliajolle, eivätkä enää ymmärrä, että mistä kenkä puristaa ja ketkä ovat nykyajan suurimpia kroisoksia ja loisia.

Miten sitten saamme maamme politiikkaan mukaan Rafael Correan kaltaisia henkilöitä onkin eri asia. Viime viikon YLE tarjonta kertoo surullista kieltä Suomen tilasta, kun Aamu-tv:n jälkipörssissä keskustelee Piia-Noora Kauppi ja A-studioon päästetään Elina Lepomäki kertomaan, että yksityistetään eläkkeet ja ulkoistetaan nekin pankeille.

Eläkkeiden yksityistäminen tosin on ollut pankkien globaali agenda jo tovin.

http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=74&jumival=10063

Isokallio kertoi vielä jälkiviisaissa, että kun annamme palkkojen muodostua vapaasti markkinoilla, ilman työntekijäjärjestöjä, niin saavutamme täystyöllisyyden. Voisiko joku ystävällisesti kertoa, että mihin tämä hypoteesi perustuu? 30 % kansasta rosvoina ja tämä lasketaan työn tekemisesksi?

Mikäli pankkien pääomavaatimuksia nostettaisiin, vaikuittaisi tämä todennäköisesti pankkien lainanantoon suuresti, jota kannattaisi varmasti bufferoida valtion velalla ja\tai valtion omistamalla pankilla, ettei lainananto lopu tykkänään, kun pankit yrittävät saavuttaa tarvittavat vaatimukset.

Mikäli pankit eivät maksaisi osinkoa useampaan vuoteen, niin eikö tämä aiheuttaisi sen, että nykyiset omistajat siirtävät rahansa tuottoisampiin kohteisiin, joka laskee pankkien pääomaa, joka taas aloittaa kierteen, joka ei välttämättä ihan heti loppuisi?

Pääomavaatimuksia tulisi kuitenkin mielestäni hiljalleen korottaa. Tämä tosin tulee olemaan haastavaa EU:n kriisimaissa.

]]>