Artikkelin Millainen on optimaalinen eläkevakuutus? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=5535 Thu, 28 Mar 2024 15:23:36 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: komm http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3262 komm Wed, 28 Aug 2013 12:05:46 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3262 Johtopäätöksenä edellisestä totean vielä, että elinikäodote-eroista johtuen tilanne on se, että lyhyttä elämää jostain syystä itselleen odottavan (jolla on esim. tiedossaan perinnöllisiä sairauksia) kannattaa jäädä työelämästä mahdollisimman aikaisin pois, jotta ehtii ylipäätään saada eläkettä, mikäli nämä katsovat asiaa vain omasta taloudellisesta perspektiivistään. Osalla ihmisistä eläkkeen odotusarvo on sitä pienempi, mitä pidempään ovat töissä. Vastaavasti pitkän eliniän odotteen ihmisten kannattaa olla töissä superkarttuma-aikakin, eli ainakin 68-vuotiaaksi, koska lisätulojen odotusarvo ei ole vain neutraali, vaan osalla selkeästi positiivinen, minkä jälkeen tietää parempaa eläkettä olevan tiedossa todennäköisesti esim. 30 vuodeksi. Johtopäätöksenä edellisestä totean vielä, että elinikäodote-eroista johtuen tilanne on se, että lyhyttä elämää jostain syystä itselleen odottavan (jolla on esim. tiedossaan perinnöllisiä sairauksia) kannattaa jäädä työelämästä mahdollisimman aikaisin pois, jotta ehtii ylipäätään saada eläkettä, mikäli nämä katsovat asiaa vain omasta taloudellisesta perspektiivistään. Osalla ihmisistä eläkkeen odotusarvo on sitä pienempi, mitä pidempään ovat töissä. Vastaavasti pitkän eliniän odotteen ihmisten kannattaa olla töissä superkarttuma-aikakin, eli ainakin 68-vuotiaaksi, koska lisätulojen odotusarvo ei ole vain neutraali, vaan osalla selkeästi positiivinen, minkä jälkeen tietää parempaa eläkettä olevan tiedossa todennäköisesti esim. 30 vuodeksi.

]]>
Kirjoittaja: komm http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3261 komm Wed, 28 Aug 2013 11:50:21 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3261 "Vanhuuseläkejärjestelmä on vakuutusmatemaattisesti reilu. Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen kasvattaa eläkettä niin, että loppuelämän aikaisten eläkkeiden nykyarvo säilyy keskimäärin suunnilleen ennallaan." Vakuutusmatematiikka huomioi normaalisti taustafaktoreita. Niitä ovat esimerkiksi sukupuoli ja ammatti. Osassa ammateista elinikäodote on yli 10 vuotta toisia pidempi. Itse asiassa lukuisten tutkimutsen mukaan nimenomaan pienituloisten eliniänodote on suurituloisia huomattavasti alempi. Tämä on eläkejärjestelmän reiluuden kannalta iso ongelma. Vastaavasti miesten elinikäodote on keskimäärin naisia lyhyempi. Eläkejärjestelmä huomioi vain iän ja työhistorian, ja käyttää elinikäodotteena jotain keskimääräistä suomalaista yhtä lukua, eikä huomioi mitenkään henkilön odotettavissa olevaa elinikää. On kuitenkin vakuutusmatematiikan kannalta iso ero siinä, tarvitseeko ihmiselle maksaa eläkettä todennäköisesti 10 vuotta vai 30-40 vuotta. Jos eläkejärjestelmä perustuisi eläkeyhtiöiden kehittämiin järjestelmiin, eläkevakuutuksen hinta määräytyisi henkilökohtaisen elinikäodotteen mukaan. Nyt laki määrää eläkevakuutuksen hinnoittelun kaikille samaksi. Se suosii pitkän eliniän odotteen ihmisiä, ja vastaavasti sorsii lyhyen eliniän odotteen ihmisiä. “Vanhuuseläkejärjestelmä on vakuutusmatemaattisesti reilu. Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen kasvattaa eläkettä niin, että loppuelämän aikaisten eläkkeiden nykyarvo säilyy keskimäärin suunnilleen ennallaan.”

Vakuutusmatematiikka huomioi normaalisti taustafaktoreita. Niitä ovat esimerkiksi sukupuoli ja ammatti. Osassa ammateista elinikäodote on yli 10 vuotta toisia pidempi. Itse asiassa lukuisten tutkimutsen mukaan nimenomaan pienituloisten eliniänodote on suurituloisia huomattavasti alempi. Tämä on eläkejärjestelmän reiluuden kannalta iso ongelma. Vastaavasti miesten elinikäodote on keskimäärin naisia lyhyempi. Eläkejärjestelmä huomioi vain iän ja työhistorian, ja käyttää elinikäodotteena jotain keskimääräistä suomalaista yhtä lukua, eikä huomioi mitenkään henkilön odotettavissa olevaa elinikää.

On kuitenkin vakuutusmatematiikan kannalta iso ero siinä, tarvitseeko ihmiselle maksaa eläkettä todennäköisesti 10 vuotta vai 30-40 vuotta. Jos eläkejärjestelmä perustuisi eläkeyhtiöiden kehittämiin järjestelmiin, eläkevakuutuksen hinta määräytyisi henkilökohtaisen elinikäodotteen mukaan. Nyt laki määrää eläkevakuutuksen hinnoittelun kaikille samaksi. Se suosii pitkän eliniän odotteen ihmisiä, ja vastaavasti sorsii lyhyen eliniän odotteen ihmisiä.

]]>
Kirjoittaja: Juha http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3229 Juha Sun, 18 Aug 2013 06:27:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3229 Valtion toimintatapamallissa ei ole otettu huoltosuhdetta huomioon ja niniesteriön kasvuennusteet ovat olleeet liian ylioptimistisa. Toinen meidän teollisuuden kivijalka on metsäteollisuus, jonka lehdistö esitelllyt iltaruskon toimialaksi,- näin ei ole laita. Teollisuuden käyttöaste 100% mutta kokonisuudessaan työn tuottavuus on tehotonta ja pitäisikö lähteä miettimimään euron devalvointia tai kai muodostaa Yhteis - Pohjoismainen rahaliitto? Valtion toimintatapamallissa ei ole otettu huoltosuhdetta huomioon ja niniesteriön kasvuennusteet ovat olleeet liian ylioptimistisa.
Toinen meidän teollisuuden kivijalka on metsäteollisuus, jonka lehdistö esitelllyt iltaruskon toimialaksi,- näin ei ole laita.
Teollisuuden käyttöaste 100% mutta kokonisuudessaan työn tuottavuus on tehotonta ja pitäisikö lähteä miettimimään euron devalvointia tai kai muodostaa Yhteis - Pohjoismainen rahaliitto?

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3228 Austrian Thu, 15 Aug 2013 10:22:07 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3228 Jos vanhan työntekijän tilalle ei ole tarvetta palkata uutta niin silloinhan se tarkoittaa että nykyisestä työvoimasta ei ole puristettu kaikkia mehuja irti! Siis kansantalouden tuotantoa olisi mahdollista kasvattaa ilman panosten kasvattamista. Miksi tuollainen tehottomuus sallitaan? Mitä hyötyä siitä on? Jos vanhan työntekijän tilalle ei ole tarvetta palkata uutta niin silloinhan se tarkoittaa että nykyisestä työvoimasta ei ole puristettu kaikkia mehuja irti!

Siis kansantalouden tuotantoa olisi mahdollista kasvattaa ilman panosten kasvattamista.

Miksi tuollainen tehottomuus sallitaan? Mitä hyötyä siitä on?

]]>
Kirjoittaja: Juha http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3227 Juha Thu, 15 Aug 2013 08:02:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3227 Muutamia näkökulmia työurien pidentämisestä työantajanäkökulmasta. Siis tahtotila ja tulokset ovat täysin ristiriitaisia. Miksei voitaisi avata keskustelua opiskelun kustannuus/ hyöty tehokkuudesta ja nuorten saamisesta työpaikoille ja töihin. Työurien jatkaminen on mahdollista toisilla toimialoilla ja osassa ammattiryhmissä muttei kaikilla aloilla. Meillä on myös tehollininen työika 75% laskennillista tunneitsa. Allaon Eläketurvakeskuksen tekemästä selvityksestä ote mitä työnanantajat ajattelevat työurien pidentämisestä. •Työurien pidentämisen tavoitetta pidetään tärkeänä hieman yli puolessa työpaikoista -vain noin joka kolmannessa työpaikassa uskotaan työurienpitenemiseen omalla toimipaikalla •Työnantajien tuki työssä jatkamiselle on pysynyt vuoden 2004 tasolla-voimakasta tukea annetaan vain harvoissa työpaikoissa •Neljäsosa työnantajista halukas työllistämään nykyistä enemmän 55-vuotiaita, halukkuutta vanhuuseläkeikäistentyöllistämiseen vain vähän-kiinnostus ikääntyneiden työllistämiseen ei ole juuri lisääntynyt vuodesta 2004 •Vanhuuseläkkeelle siirtyneen tilalle palkataan useimmiten uusi työntekijä -näin tapahtuu yleisimmin kuntasektorilla, harvimmin valtiolla Muutamia näkökulmia työurien pidentämisestä työantajanäkökulmasta. Siis tahtotila ja tulokset ovat täysin ristiriitaisia. Miksei voitaisi avata keskustelua opiskelun kustannuus/ hyöty tehokkuudesta ja nuorten saamisesta työpaikoille ja töihin. Työurien jatkaminen on mahdollista toisilla toimialoilla ja osassa ammattiryhmissä muttei kaikilla aloilla. Meillä on myös tehollininen työika 75% laskennillista tunneitsa.
Allaon Eläketurvakeskuksen tekemästä selvityksestä ote mitä työnanantajat ajattelevat työurien pidentämisestä.
•Työurien pidentämisen tavoitetta pidetään tärkeänä hieman yli puolessa työpaikoista -vain noin joka kolmannessa työpaikassa uskotaan työurienpitenemiseen omalla toimipaikalla
•Työnantajien tuki työssä jatkamiselle on pysynyt vuoden 2004 tasolla-voimakasta tukea annetaan vain harvoissa työpaikoissa
•Neljäsosa työnantajista halukas työllistämään nykyistä enemmän 55-vuotiaita, halukkuutta vanhuuseläkeikäistentyöllistämiseen vain vähän-kiinnostus ikääntyneiden työllistämiseen ei ole juuri lisääntynyt vuodesta 2004
•Vanhuuseläkkeelle siirtyneen tilalle palkataan useimmiten uusi työntekijä -näin tapahtuu yleisimmin kuntasektorilla, harvimmin valtiolla

]]>
Kirjoittaja: Realisti http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3225 Realisti Wed, 14 Aug 2013 09:35:15 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3225 Ihmettelen, että mihin se yhteiskunta sitä ikääntyneiden työpanosta oikein tarvitsisi, kun todellinen työttömyys pyörii jo nyt 400000 henkilön vaiheilla. Minusta eläkeikäkysymysten pohtiminen on ajanhaaskausta tuolla luvulla. Myös EK tekemä tutkimus kertoo selvin sanoin, että ikääntyneitä ei kaivata työpaikoille. Ihmettelen, että mihin se yhteiskunta sitä ikääntyneiden työpanosta oikein tarvitsisi, kun todellinen työttömyys pyörii jo nyt 400000 henkilön vaiheilla. Minusta eläkeikäkysymysten pohtiminen on ajanhaaskausta tuolla luvulla.

Myös EK tekemä tutkimus kertoo selvin sanoin, että ikääntyneitä ei kaivata työpaikoille.

]]>
Kirjoittaja: Tarmo Valkonen http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3224 Tarmo Valkonen Wed, 14 Aug 2013 09:07:36 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3224 Optimaalisuuden määrittely tulee monimutkaisemmaksi, jos otetaan huomioon kannusteet kouluttautua ja progressiivinen verotus. Verotulojen kannalta on hyvä että eläkejärjestelmä kannustaa kouluttautumaan ja että hyvin koulutetut tekevät mahdollisimmat pitkät työurat. Mahdollisuus nostaa eläkettä samaan aikaan kun on töissä tekee eläkejärjestelmän reilummaksi lyhyen elinajan odotteen omaaville. Optimaalisuuden määrittely tulee monimutkaisemmaksi, jos otetaan huomioon kannusteet kouluttautua ja progressiivinen verotus. Verotulojen kannalta on hyvä että eläkejärjestelmä kannustaa kouluttautumaan ja että hyvin koulutetut tekevät mahdollisimmat pitkät työurat. Mahdollisuus nostaa eläkettä samaan aikaan kun on töissä tekee eläkejärjestelmän reilummaksi lyhyen elinajan odotteen omaaville.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3223 Austrian Wed, 14 Aug 2013 04:51:44 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3223 Itseasiassa jo keskiajalla tietyt kaupungit/ruhtinaskunnat möivät tuollaisia maksullisia eläkkeitä. Eläkkeen ostaja maksoi tietyn määrän rahaa etukäteen ja sai vastineeksi rahavirran koko loppuelämäkseen. Hollannissa Jan de Witt niminen myöhempi valtionhoitaja oli nuorempana tehnyt kuolleisuuteen perustuen todennäköisyyslaskelmia ja havainnut että ihmiset elävät pidempään, ts. silloisilla maksullisen eläkkeen hinnoilla he saivat etua eläkkeen myyjän kustannuksella. Siis eläke ei olisi ollut aktuaarisesti reilu vaan eläkkeen nykyarvo olisi ollut suurempi kuin eläkkeestä maksettu hinta.... :) Itseasiassa jo keskiajalla tietyt kaupungit/ruhtinaskunnat möivät tuollaisia maksullisia eläkkeitä. Eläkkeen ostaja maksoi tietyn määrän rahaa etukäteen ja sai vastineeksi rahavirran koko loppuelämäkseen.

Hollannissa Jan de Witt niminen myöhempi valtionhoitaja oli nuorempana tehnyt kuolleisuuteen perustuen todennäköisyyslaskelmia ja havainnut että ihmiset elävät pidempään, ts. silloisilla maksullisen eläkkeen hinnoilla he saivat etua eläkkeen myyjän kustannuksella. Siis eläke ei olisi ollut aktuaarisesti reilu vaan eläkkeen nykyarvo olisi ollut suurempi kuin eläkkeestä maksettu hinta…. :)

]]>
Kirjoittaja: Palkitaan huonoista elint http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3219 Palkitaan huonoista elint Tue, 13 Aug 2013 09:39:12 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3219 Työkyvyttömyyden arviointi tuottaa jatkuvasti oikeusmurhia ja -riitoja. Tätäkö pitäisi lisätä? Työkyvyttömyyseläke myös palkitsee huonoista elämäntavoista ja rankaisee hyvistä sekä suosii epäoptimaalisen kuluttavia aloja. Työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksu saisi riippua jyrkemmin painosta, kunnosta, tupakoinnista ym. Valtio tekisi sen väärin, joten hinnoittelu pitää jättää markkinoille. Työkyvyttömyyden arviointi tuottaa jatkuvasti oikeusmurhia ja -riitoja. Tätäkö pitäisi lisätä? Työkyvyttömyyseläke myös palkitsee huonoista elämäntavoista ja rankaisee hyvistä sekä suosii epäoptimaalisen kuluttavia aloja.

Työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksu saisi riippua jyrkemmin painosta, kunnosta, tupakoinnista ym. Valtio tekisi sen väärin, joten hinnoittelu pitää jättää markkinoille.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3217 Austrian Tue, 13 Aug 2013 05:20:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3217 Kari, jos meillä olisi vain työkyvyttömyyteen perustuva julkinen eläkejärjestelmä niin eläkemaksut olisivat nykyistä alemmat. Siis talous olisi työvoimakustannusten osalta kilpailukykyisempi. Mutta kuinkahan nopeasti tietyt alat muodostaisivat omat työsuhteeseen perustuvat lisäeläkejärjestelmänsä joilla olisi mahdollista jäädä eläkkeelle? Eläkejärjestelmiä perustivat ensimmäisinä valtiot virkamiehiään varten. Eläke oli ýksi tapa palkita työsuorituksesta.. Valtiot myös möivät perpetuiteetti - nimisiä arvopapereita, joilla tietty omaisuuserä muutettiin koko loppuiän kestäväksi rahavirraksi. Siis maksullinen eläke viimekädessä. Miksi perpetuiteetti - ideaa ei otettu nykyisen eläkejärjestelmän pohjaksi? Kari, jos meillä olisi vain työkyvyttömyyteen perustuva julkinen eläkejärjestelmä niin eläkemaksut olisivat nykyistä alemmat. Siis talous olisi työvoimakustannusten osalta kilpailukykyisempi.

Mutta kuinkahan nopeasti tietyt alat muodostaisivat omat työsuhteeseen perustuvat lisäeläkejärjestelmänsä joilla olisi mahdollista jäädä eläkkeelle?

Eläkejärjestelmiä perustivat ensimmäisinä valtiot virkamiehiään varten. Eläke oli ýksi tapa palkita työsuorituksesta..

Valtiot myös möivät perpetuiteetti - nimisiä arvopapereita, joilla tietty omaisuuserä muutettiin koko loppuiän kestäväksi rahavirraksi. Siis maksullinen eläke viimekädessä.

Miksi perpetuiteetti - ideaa ei otettu nykyisen eläkejärjestelmän pohjaksi?

]]>
Kirjoittaja: Kari http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3216 Kari Mon, 12 Aug 2013 13:29:39 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3216 Alun perin eläkkeen ajatuksena oli kai turvata toimeentulo työkyvyttömille. Luin pari vuotta sitten Päätalon Iijoki-sarjan, jossa Päätalo kertoo, ettei hänen isänsä olisi millään jäänyt eläkkeelle, vaikka oli jo melkein 70 ja työskenteli tieukkona - hoiti tiettyä maantietä - Kainuussa. Isä ei ollenkaan ymmärtänyt, että maksetaan siitä, että makaa kotona, vaikka pystyisi töihinkin. Tästä tuli mieleen, että yksi mahdollisuus olisi poistaa eläkeiät kokonaan ja kaikki eläkkeet olisivat työkyvyttömyyseläkkeítä. Jos työkykyä lääkärin mielestä on, niin töihin pitää mennä, vaikka olisi 70. Yksi nykyisen järjestelmän ongelmiahan on se, että eläkeikä on sama kaikille, vaikka työt ovat hyvin erilaisia. Alun perin eläkkeen ajatuksena oli kai turvata toimeentulo työkyvyttömille. Luin pari vuotta sitten Päätalon Iijoki-sarjan, jossa Päätalo kertoo, ettei hänen isänsä olisi millään jäänyt eläkkeelle, vaikka oli jo melkein 70 ja työskenteli tieukkona - hoiti tiettyä maantietä - Kainuussa. Isä ei ollenkaan ymmärtänyt, että maksetaan siitä, että makaa kotona, vaikka pystyisi töihinkin.

Tästä tuli mieleen, että yksi mahdollisuus olisi poistaa eläkeiät kokonaan ja kaikki eläkkeet olisivat työkyvyttömyyseläkkeítä. Jos työkykyä lääkärin mielestä on, niin töihin pitää mennä, vaikka olisi 70. Yksi nykyisen järjestelmän ongelmiahan on se, että eläkeikä on sama kaikille, vaikka työt ovat hyvin erilaisia.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3214 Austrian Sun, 11 Aug 2013 07:17:37 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3214 Hei Hannu. Jos eläkeläisiltä ja työttömiltä vaatisi yhteiskunnallista työpanosta menetetyn tuotannon verran niin valtio ei menettäisi resursseja vain sen takia että ihmisillä on erilaisia preferenssejä.. Tulojen verottaminen on kapasiteetin verottamisen approksimaationa aika karkea. Hei Hannu.

Jos eläkeläisiltä ja työttömiltä vaatisi yhteiskunnallista työpanosta menetetyn tuotannon verran niin valtio ei menettäisi resursseja vain sen takia että ihmisillä on erilaisia preferenssejä..

Tulojen verottaminen on kapasiteetin verottamisen approksimaationa aika karkea.

]]>
Kirjoittaja: Hannu Uusitalo http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3211 Hannu Uusitalo Fri, 09 Aug 2013 10:45:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3211 Mielenkiintoista pohdintaa. Aktuaarisesti reilun eläkkeen osan sosialisoiminen ulkoisvaikutuksiin vedoten on tietenkin mahdollinen vaihtoehto. Tällainen järjestely ei välttämättä kaipaa minkäänlaisia ikärajoja. Sosialisoitu osuus voisi olla sitä suurempi mitä nuorempana vanhuuseläkettä alkaa nostaa. Järjestelmä on olisi outo lintu sikäli, että emme esimerkiksi määrää sanktioita sille, jos joku ei syystä tai toisesta osallistu valtion verotulojen kartuttamiseen. Toinen tapa hoitaa samaa ongelmaa on asettaa (eliniän odotteen tahdissa muuttuva tai muuttumaton) ikäraja, jonka jälkeen eläkkeen voisi nostaa aktuaarisesti oikean kokoisena. Ehkä paremminkin näin. Mielenkiintoista pohdintaa. Aktuaarisesti reilun eläkkeen osan sosialisoiminen ulkoisvaikutuksiin vedoten on tietenkin mahdollinen vaihtoehto. Tällainen järjestely ei välttämättä kaipaa minkäänlaisia ikärajoja. Sosialisoitu osuus voisi olla sitä suurempi mitä nuorempana vanhuuseläkettä alkaa nostaa. Järjestelmä on olisi outo lintu sikäli, että emme esimerkiksi määrää sanktioita sille, jos joku ei syystä tai toisesta osallistu valtion verotulojen kartuttamiseen.
Toinen tapa hoitaa samaa ongelmaa on asettaa (eliniän odotteen tahdissa muuttuva tai muuttumaton) ikäraja, jonka jälkeen eläkkeen voisi nostaa aktuaarisesti oikean kokoisena. Ehkä paremminkin näin.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3210 Austrian Thu, 08 Aug 2013 14:46:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=5535#comment-3210 Hei Roope. Itse olin jo jonkin aikaa ajatellut että eläkeikäkysymys liittyy enemmänkin valtion verotulojen tarpeeseen eikä eläkejärjestelmän. Entä puskurina olevien varojen määrä? Milloin reservit ovat pienimmillään? Hei Roope.

Itse olin jo jonkin aikaa ajatellut että eläkeikäkysymys liittyy enemmänkin valtion verotulojen tarpeeseen eikä eläkejärjestelmän.

Entä puskurina olevien varojen määrä? Milloin reservit ovat pienimmillään?

]]>