Artikkelin Ovatko Suomen talouden ongelmat rakenteellisia? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=6185 Fri, 29 Mar 2024 15:21:02 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Ken http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4273 Ken Mon, 27 Oct 2014 15:05:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4273 Jos out-of-the-box -ajattelua haluaa harjoittaa, niin kannattaa kuunnella vaikkapa ohjelma Onko rahalle vaihtoehtoa: http://areena.yle.fi/radio/1854942 Raha on ihmisen (vielä varsin nuori) keksintö, ja se minkä ihminen on keksinyt, siitä me voimme keksiä myös itsemme pois. Raha on tähänastisista vaihdon välineistä kiistatta nerokkain, ja toiminutkin (enimmäkseen?) varsin hyvin, mutta tässä vaiheessa kun haitat ja lieveilmiöt (suhdanteet, taantuma, lama jne jne) käyvät enemmän kuin vallitseviksi, voisi olla aika keksiä rinnalle jo jotakin muutakin. Ei niin, että valuutasta luovuttaisiin vaan nimenomaan niin, että rinnalle tuotaisiin jo jotain uutta. Olisi mielestäni aika. Ei keksimisen tarvitse nykyisyyteen loppua. Emme todellakaan ole kehityksemme harjalla - vielä - vaan hyvää vauhtia rajattomien uusien mahdollisuuksien äärellä. Mutta niin kauan kun tempoilemme omakeksimissämme rakenteissa ja annamme rakenteiden luoda ongelmamme, on vika meissä itsessämme, ja siinä, ettemme tätä huomaa. Ihminen on luonnostaan ongelmanratkaisia, joten eivät nämä nykyajan haasteet ole ylitsepääsemättömiä. Tarvitaan vaan rohkeutta ja muutosvastarinnan jättämistä unholaan. Jos out-of-the-box -ajattelua haluaa harjoittaa, niin kannattaa kuunnella vaikkapa ohjelma Onko rahalle vaihtoehtoa: http://areena.yle.fi/radio/1854942

Raha on ihmisen (vielä varsin nuori) keksintö, ja se minkä ihminen on keksinyt, siitä me voimme keksiä myös itsemme pois. Raha on tähänastisista vaihdon välineistä kiistatta nerokkain, ja toiminutkin (enimmäkseen?) varsin hyvin, mutta tässä vaiheessa kun haitat ja lieveilmiöt (suhdanteet, taantuma, lama jne jne) käyvät enemmän kuin vallitseviksi, voisi olla aika keksiä rinnalle jo jotakin muutakin. Ei niin, että valuutasta luovuttaisiin vaan nimenomaan niin, että rinnalle tuotaisiin jo jotain uutta. Olisi mielestäni aika. Ei keksimisen tarvitse nykyisyyteen loppua. Emme todellakaan ole kehityksemme harjalla - vielä - vaan hyvää vauhtia rajattomien uusien mahdollisuuksien äärellä.

Mutta niin kauan kun tempoilemme omakeksimissämme rakenteissa ja annamme rakenteiden luoda ongelmamme, on vika meissä itsessämme, ja siinä, ettemme tätä huomaa.

Ihminen on luonnostaan ongelmanratkaisia, joten eivät nämä nykyajan haasteet ole ylitsepääsemättömiä. Tarvitaan vaan rohkeutta ja muutosvastarinnan jättämistä unholaan.

]]>
Kirjoittaja: Antton http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4087 Antton Sat, 26 Jul 2014 20:23:30 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4087 Suomen ongelmat ovat kilpailun puute monella alalla, kilpailuviraston pitäisi saada enemmän virkamiehiä ruotimaan myös proaktiivisiesti eri aloja ja tekemääns sen jälkeen politiikkasuosituksia. Hyvä esimerkkiala on rakentaminen, jossa tehdään kallista bulkkia hitaasti. Tarjontapuolella ja työmarkkinoilla on on ongelmia niin ikään, mutta niitä on niin paljon, että esim. työvoiman tarjonnan lisääminen ei muuta juuri mitään yksin. Nytkin kuulemma yhtä varastoapulaisen paikkaa voi hakea 200 ihmistä. Olen siksi skeptinen "taloudellisen" maahanmuuton kasvattamista kohtaan. Samoin kokonaiskysynnän lisääminen ilman, että korjataan jäykkyyksiä ja kilpailun puutetta, ei sekään muuta mitään vaan on vähän kuin kehitysapua ennen vanhaan: kaadetaan rahaa ja toivotaan hyvää. Siinä mielessä olen Juhana Vartiaisen kanssa samaa mieltä. Suomen ongelmat ovat kilpailun puute monella alalla, kilpailuviraston pitäisi saada enemmän virkamiehiä ruotimaan myös proaktiivisiesti eri aloja ja tekemääns sen jälkeen politiikkasuosituksia. Hyvä esimerkkiala on rakentaminen, jossa tehdään kallista bulkkia hitaasti.

Tarjontapuolella ja työmarkkinoilla on on ongelmia niin ikään, mutta niitä on niin paljon, että esim. työvoiman tarjonnan lisääminen ei muuta juuri mitään yksin. Nytkin kuulemma yhtä varastoapulaisen paikkaa voi hakea 200 ihmistä. Olen siksi skeptinen “taloudellisen” maahanmuuton kasvattamista kohtaan.

Samoin kokonaiskysynnän lisääminen ilman, että korjataan jäykkyyksiä ja kilpailun puutetta, ei sekään muuta mitään vaan on vähän kuin kehitysapua ennen vanhaan: kaadetaan rahaa ja toivotaan hyvää. Siinä mielessä olen Juhana Vartiaisen kanssa samaa mieltä.

]]>
Kirjoittaja: Juujuu http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4086 Juujuu Thu, 24 Jul 2014 21:40:13 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4086 Jep jep... samaahan sitä itsekin tuumaillut. En tosin ollut lukenut noita IMF raportteja, mutta onhan se nyt mukava vilkaista Euron lopputulos Suomessa on hintatason romahdus (jolla on vakavia seurauksia etenkin eurossa), ellei Suomi pääse muuten elpymään ja jaloilleen, mikä taas vaatisi ''Nokia2''-onnenpotkua (+ tähän kun lisää vanhenevan väestön). Eli muistellaanpas mitä kävi Kreikalle ja mietitään sitä samaa karua kohtaloa Suomen kohdalla, ja samalla mietitään ensimmäistä tulevaa kylmää talvea. Tai toisaalta, voivathan pankit myöntää yhä suurempia lainoja työntekijöille, joilla on laskeva palkkataso, hintatason ylläpitämiseksi, mutta sitten pelataan jo ''subprime-rulettia'', sillä tulevaisuudessa korkotasonpaine on ylöspäin. Toinen kysymys tässäkin lienee, suostuvatko suomalaiset velkaantumaan niin paljon, ja kolmas, että riittääkö lainanottajia. Eikä tuo valtiokaan voi ottaa loputtomasti lainaa, nimittäin, olen sitä mieltä että Suomella on jo nyt liikaa lainaa. Toisilla valtioilla on vain varaa olla enemmän velkaa kuin toisilla, ja Suomella ei ainakaan ole siihen varaa. Eurohan on tuonut käytännössä tällä logiikalla ''työttömyyden Suomeen'', joka ilman euroa palaisi sinne, mistä se on tullutkin, eli Saksaan (yhden vaikutus näkyy toisaalla ja syy-seuraus ketju on looginen). No, ei synkistellä enempää. Onhan näitä mietitty jo tarpeeksi. Uskotaan suomalaiseen vientiin ja investointeihin! Ja että osakekursseissa paljon nousuvaraa, työttömyyskin on laskemaan päin, korot eivät nouse ainakaan kymmeneen vuoteen jne. (+1000 muuta eri tasoilla olevaa aluetta). Jep jep… samaahan sitä itsekin tuumaillut. En tosin ollut lukenut noita IMF raportteja, mutta onhan se nyt mukava vilkaista

Euron lopputulos Suomessa on hintatason romahdus (jolla on vakavia seurauksia etenkin eurossa), ellei Suomi pääse muuten elpymään ja jaloilleen, mikä taas vaatisi ”Nokia2”-onnenpotkua (+ tähän kun lisää vanhenevan väestön). Eli muistellaanpas mitä kävi Kreikalle ja mietitään sitä samaa karua kohtaloa Suomen kohdalla, ja samalla mietitään ensimmäistä tulevaa kylmää talvea.

Tai toisaalta, voivathan pankit myöntää yhä suurempia lainoja työntekijöille, joilla on laskeva palkkataso, hintatason ylläpitämiseksi, mutta sitten pelataan jo ‘’subprime-rulettia”, sillä tulevaisuudessa korkotasonpaine on ylöspäin. Toinen kysymys tässäkin lienee, suostuvatko suomalaiset velkaantumaan niin paljon, ja kolmas, että riittääkö lainanottajia. Eikä tuo valtiokaan voi ottaa loputtomasti lainaa, nimittäin, olen sitä mieltä että Suomella on jo nyt liikaa lainaa. Toisilla valtioilla on vain varaa olla enemmän velkaa kuin toisilla, ja Suomella ei ainakaan ole siihen varaa.

Eurohan on tuonut käytännössä tällä logiikalla ”työttömyyden Suomeen”, joka ilman euroa palaisi sinne, mistä se on tullutkin, eli Saksaan (yhden vaikutus näkyy toisaalla ja syy-seuraus ketju on looginen).

No, ei synkistellä enempää. Onhan näitä mietitty jo tarpeeksi. Uskotaan suomalaiseen vientiin ja investointeihin! Ja että osakekursseissa paljon nousuvaraa, työttömyyskin on laskemaan päin, korot eivät nouse ainakaan kymmeneen vuoteen jne. (+1000 muuta eri tasoilla olevaa aluetta).

]]>
Kirjoittaja: Mikko-Ville Määttä http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4085 Mikko-Ville Määttä Wed, 23 Jul 2014 06:39:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4085 Onhan valuuttakytköskin (euro) osa rakennetta. Sehän on merkittävin syy siihen, miksi täällä on alkanut työttömyyden kautta tapahtuva sopeutuminen. Syy lienee se, että kaikki yhteiskunnalliset rakenteemme ovat täysin epäyhteensopivia tuollaisen valuuttakytköksen kanssa. IMF on kirjoitellut aiheesta melko ahkerasti, mutta toki varsin varoivaiseen sävyyn: http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2014/sdn1407.pdf http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2014/06/ghosh.htm Seuraavaksi kai Suomessakin selvitetään käytännössä, mikä on meidän "tasapainotyöttömyytemme" tässä järjestelmässä. Onhan valuuttakytköskin (euro) osa rakennetta. Sehän on merkittävin syy siihen, miksi täällä on alkanut työttömyyden kautta tapahtuva sopeutuminen. Syy lienee se, että kaikki yhteiskunnalliset rakenteemme ovat täysin epäyhteensopivia tuollaisen valuuttakytköksen kanssa. IMF on kirjoitellut aiheesta melko ahkerasti, mutta toki varsin varoivaiseen sävyyn:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2014/sdn1407.pdf
http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2014/06/ghosh.htm

Seuraavaksi kai Suomessakin selvitetään käytännössä, mikä on meidän “tasapainotyöttömyytemme” tässä järjestelmässä.

]]>
Kirjoittaja: Juujuu http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4081 Juujuu Sun, 20 Jul 2014 17:45:51 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4081 Myönnetään - isoja ongelmia - mutta toisten syyttelemiseen ei saa sortua. Se vain vauhdittaa alamäkeä. (kaikilta muilta paitsi minulta) Pitää vain tehdä kovempaa töitä tuottavammin, auttaa tukea ja lähimmäisiään ja uskoa ja toivoa parempaa (onnenpotkua). Myönnetään - isoja ongelmia - mutta toisten syyttelemiseen ei saa sortua. Se vain vauhdittaa alamäkeä. (kaikilta muilta paitsi minulta)

Pitää vain tehdä kovempaa töitä tuottavammin, auttaa tukea ja lähimmäisiään ja uskoa ja toivoa parempaa (onnenpotkua).

]]>
Kirjoittaja: Jyrki Patomäki http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4080 Jyrki Patomäki Fri, 18 Jul 2014 09:25:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4080 Unto Hämäläinen kirjoitti HS kolumnissaan (HS 15.12.2014), että viime vuosikymmenellä ja myös 1990-luvun laman alla palkansaajien ansiotaso Suomessa pääsi kohoamaan nopeammin kuin talous kasvoi. Kun kysyin (sähköposti tallella), miten kävi yritysten osinkojen, hän myönsi, että samoina aikoina valitettavasti myös yritysjohtajat ja omistajat – tietysti joukossa oli poikkeuksia - mittasivat yrityksistä ulos ajan hengen mukaisesti muhkeita voittoja, kun osa niistä olisi pitänyt sijoittaa yritysten kehittämiseen. Siksi on perusteet väittää, että nyt vientimme ei vedä, koska innovaatioiden kehittelyyn ja investointeihin tarvittavaa rahaa on liiaksi jaettu yritysten omistajille. Tilannetta eivät muuksi muuta työtekijöiden korkeat palkat ja muut suuret kulut sekä laskusuhdanne vientimaissamme. Ne ovat pikemminkin syitä, joiden takia tulisi voitot entistä tarkemmin käyttää tulevaisuuden turvaamisen, mihin ainoa kestävä tie on investoida uutta. Virossahan on tähän kiinnitetty huomiota, kun siellä yritysten voittoja verotetaan lievemmin, jos voitot käytetään yrityksen omiin investointeihin eikä niitä ulkoisteta osinkoina. Varmaankin hankala on osoittaa, kuinka paljon elinkeinomme pystyisivät lisäämään panostustaan yhteiskuntamme hyväksi, sillä yritysten tulos vaihtelee tavattomasti, mutta osaan yrityksistä varallisuutta kertyy käsittämättömiä summia. Vaarana toki on, että sijoittajat karkaavat muualle, jos eivät koe saavansa riittäviä tuloja. Toisaalta kestävällä tavalla hoidettu maan talous houkuttelee vakaata tuottoa odottavia rahoittajia. Unto Hämäläinen kirjoitti HS kolumnissaan (HS 15.12.2014), että viime vuosikymmenellä ja myös 1990-luvun laman alla palkansaajien ansiotaso Suomessa pääsi kohoamaan nopeammin kuin talous kasvoi. Kun kysyin (sähköposti tallella), miten kävi yritysten osinkojen, hän myönsi, että samoina aikoina valitettavasti myös yritysjohtajat ja omistajat – tietysti joukossa oli poikkeuksia - mittasivat yrityksistä ulos ajan hengen mukaisesti muhkeita voittoja, kun osa niistä olisi pitänyt sijoittaa yritysten kehittämiseen.

Siksi on perusteet väittää, että nyt vientimme ei vedä, koska innovaatioiden kehittelyyn ja investointeihin tarvittavaa rahaa on liiaksi jaettu yritysten omistajille. Tilannetta eivät muuksi muuta työtekijöiden korkeat palkat ja muut suuret kulut sekä laskusuhdanne vientimaissamme. Ne ovat pikemminkin syitä, joiden takia tulisi voitot entistä tarkemmin käyttää tulevaisuuden turvaamisen, mihin ainoa kestävä tie on investoida uutta. Virossahan on tähän kiinnitetty huomiota, kun siellä yritysten voittoja verotetaan lievemmin, jos voitot käytetään yrityksen omiin investointeihin eikä niitä ulkoisteta osinkoina.

Varmaankin hankala on osoittaa, kuinka paljon elinkeinomme pystyisivät lisäämään panostustaan yhteiskuntamme hyväksi, sillä yritysten tulos vaihtelee tavattomasti, mutta osaan yrityksistä varallisuutta kertyy käsittämättömiä summia. Vaarana toki on, että sijoittajat karkaavat muualle, jos eivät koe saavansa riittäviä tuloja. Toisaalta kestävällä tavalla hoidettu maan talous houkuttelee vakaata tuottoa odottavia rahoittajia.

]]>
Kirjoittaja: Juujuu http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4079 Juujuu Thu, 17 Jul 2014 22:58:43 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4079 Htimes kirjoittaa: ''The idea for a basic income has grown in popularity in recent years due to the current moribund state of the economy. Economic futurologists such as Thomas Piketty claim that our future growth will be much less than in the past. We may have to learn to live with significant and permanently high unemployment. A great wave of automation could conceivably eliminate up to 47 per cent of all current jobs, according to a study by Carl Frey and Michael Osborne of Oxford University. The theory is that in a world where only a minority of people have jobs we need a new system of social welfare.'' Htimes kirjoittaa:

”The idea for a basic income has grown in popularity in recent years due to the current moribund state of the economy. Economic futurologists such as Thomas Piketty claim that our future growth will be much less than in the past. We may have to learn to live with significant and permanently high unemployment. A great wave of automation could conceivably eliminate up to 47 per cent of all current jobs, according to a study by Carl Frey and Michael Osborne of Oxford University. The theory is that in a world where only a minority of people have jobs we need a new system of social welfare.”

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4077 Austrian Sat, 12 Jul 2014 07:56:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4077 Eikös Mika ollut niin että RBC malleissa ei tyypillisesti ole rahoitusmarkkinoita kuvattuna kovinkaan tarkasti? Eikös Mika ollut niin että RBC malleissa ei tyypillisesti ole rahoitusmarkkinoita kuvattuna kovinkaan tarkasti?

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4076 Austrian Sat, 12 Jul 2014 07:54:07 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4076 Entisenä ekonometrikkona voisi mieltää hystereesin olevan sellaisen aikasarjamallinnuksen talousteoreettinen vastine, jossa tuotanto on satunnaiskulku drift parametrilla. Eli lineaarisen ja stokastisen trendin yhdistelmä. Tällaisessa mallissa shokilla on pysyvä vaikutus sarjan tasoon. Ei-hysteerinen talous olisi deterministinen trendi satunnaishokilla sen ympärillä. Tällaisessa taloudessa shokilla ei ole pysyvää vaikutusta. Jos taas taloutta kuvataan tila-avaruusmallilla, jossa drift prosessikin mallinnetaan erikseen niin kriisillä voi olla vaikutusta myös tuotannon kasvuvauhtiin eikä pelkästään tasoon shokkien kumulatiivisen summan kautta. Mutta mistä nuo vaikutukset drift kertoimeen tulevat? Ovatko ne kysyntäpuolen vai tarjontapuolen asioita? Entä jos kriisi aiheutui potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin alentumisesta ja rahoitusmarkkinoiden reaktiosta siihen eikä rahoitusmarkkinoilta tulevana shokkina? :) Entisenä ekonometrikkona voisi mieltää hystereesin olevan sellaisen aikasarjamallinnuksen talousteoreettinen vastine, jossa tuotanto on satunnaiskulku drift parametrilla. Eli lineaarisen ja stokastisen trendin yhdistelmä. Tällaisessa mallissa shokilla on pysyvä vaikutus sarjan tasoon.

Ei-hysteerinen talous olisi deterministinen trendi satunnaishokilla sen ympärillä. Tällaisessa taloudessa shokilla ei ole pysyvää vaikutusta.

Jos taas taloutta kuvataan tila-avaruusmallilla, jossa drift prosessikin mallinnetaan erikseen niin kriisillä voi olla vaikutusta myös tuotannon kasvuvauhtiin eikä pelkästään tasoon shokkien kumulatiivisen summan kautta.

Mutta mistä nuo vaikutukset drift kertoimeen tulevat? Ovatko ne kysyntäpuolen vai tarjontapuolen asioita? Entä jos kriisi aiheutui potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin alentumisesta ja rahoitusmarkkinoiden reaktiosta siihen eikä rahoitusmarkkinoilta tulevana shokkina? :)

]]>
Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4075 Pertti Haaparanta Fri, 11 Jul 2014 11:19:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4075 Juhanaa: Se 18 % perustuu arviolle vuoden 2007 potentiaalisesta BKT:sta, eikä siinä siis ole mitään ylimääräistä. Siksi selitettävää on ainakin 13 %. 13 % on aliarvio, sillä se olettaa, että ei IMF eikä OECD millään kyennyt arvioimaan yhtään mitääm ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta työvoiman tarjonnan laskusta seuraaville vuosille. Se, että havaitset tarjonnan laskeneen nopeasti vuonna 2009 ei sulje pois sitä, etteikö IMF ja OECD ole ottaneet huomioon työvoiman tarjonnan alenevaa trendiä jo vuosille 2007-2010, joka sitten tulee automaattisesti otettua huomioom siitä eteenpäinkin Ballin laskutavalla. Jos tämä kaikki on tapahtunut, niin selitettävää on se koko 18 prosenttia. Juhanaa: Se 18 % perustuu arviolle vuoden 2007 potentiaalisesta BKT:sta, eikä siinä siis ole mitään ylimääräistä. Siksi selitettävää on ainakin 13 %.

13 % on aliarvio, sillä se olettaa, että ei IMF eikä OECD millään kyennyt arvioimaan yhtään mitääm ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta työvoiman tarjonnan laskusta seuraaville vuosille. Se, että havaitset tarjonnan laskeneen nopeasti vuonna 2009 ei sulje pois sitä, etteikö IMF ja OECD ole ottaneet huomioon työvoiman tarjonnan alenevaa trendiä jo vuosille 2007-2010, joka sitten tulee automaattisesti otettua huomioom siitä eteenpäinkin Ballin laskutavalla. Jos tämä kaikki on tapahtunut, niin selitettävää on se koko 18 prosenttia.

]]>
Kirjoittaja: Pasi Pulkkinen http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4074 Pasi Pulkkinen Thu, 10 Jul 2014 21:43:48 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4074 Tarvehierarkian pohja. Ravinnon ja suojan omavaraisuus. Populaatiot vaeltavat ajassa niukkuudesta niukkuuteen joten esimerkiksi energiaomavaraisuuteen pyrkiminen "hinnalla millä hyvänsä" on tehokkain keino välttää yhteisön ajautuminen kaaokseen. Samoin panostus sosiaali- ja koulutusjärjestelmiin on positiivisen yhteiskunnallisen kehityksen avain. Vaikka koulutuksen panoksista(oppimistuloksista) suurin osa valuisi hukkaan kuin "vesi hanhen selästä", ei sen hintaa voida laskea koska ilman näitä panostuksia menetetään kaikki ne mahdollisuudet kehityksessä joita emme vielä ymmärräkkän. Pointtina siis se että ensin on määritettävä yhteiskunnalliset tavoitteet ja sitten vasta selvitettävä se miten näihin tavoitteisiin päästään tehokkaimmin. Ensin tavoitteet ja vasta sitten kysytään ekonomisteilta neuvo siihen miten sinne päästään tehokkaasti talousjärjestelmän näkökulmasta. Tavoitteiden asettelu on jotenkin jäänyt unohduksiin samalla kun eurojen kuvitteellista puutetta kitistään. Tarvehierarkian pohja. Ravinnon ja suojan omavaraisuus. Populaatiot vaeltavat ajassa niukkuudesta niukkuuteen joten esimerkiksi energiaomavaraisuuteen pyrkiminen “hinnalla millä hyvänsä” on tehokkain keino välttää yhteisön ajautuminen kaaokseen.

Samoin panostus sosiaali- ja koulutusjärjestelmiin on positiivisen yhteiskunnallisen kehityksen avain. Vaikka koulutuksen panoksista(oppimistuloksista) suurin osa valuisi hukkaan kuin “vesi hanhen selästä”, ei sen hintaa voida laskea koska ilman näitä panostuksia menetetään kaikki ne mahdollisuudet kehityksessä joita emme vielä ymmärräkkän.

Pointtina siis se että ensin on määritettävä yhteiskunnalliset tavoitteet ja sitten vasta selvitettävä se miten näihin tavoitteisiin päästään tehokkaimmin. Ensin tavoitteet ja vasta sitten kysytään ekonomisteilta neuvo siihen miten sinne päästään tehokkaasti talousjärjestelmän näkökulmasta. Tavoitteiden asettelu on jotenkin jäänyt unohduksiin samalla kun eurojen kuvitteellista puutetta kitistään.

]]>
Kirjoittaja: Austrian http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4073 Austrian Thu, 10 Jul 2014 15:39:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4073 Tuukka, jos yksityiset tuotot ovat yleisiä pienemmät niin sellaiseen kohteeseen invedtoidaan sosiaalista optimia vähemmän... Tuukka,

jos yksityiset tuotot ovat yleisiä pienemmät niin sellaiseen kohteeseen invedtoidaan sosiaalista optimia vähemmän…

]]>
Kirjoittaja: Tuukka Saarimaa http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4072 Tuukka Saarimaa Thu, 10 Jul 2014 08:20:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4072 Pasi, Kertoisitko esimerkin asiasta, johon kannattaa sijoittaa, vaikka olisi olemassa enemmän tuottavia vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Pasi,

Kertoisitko esimerkin asiasta, johon kannattaa sijoittaa, vaikka olisi olemassa enemmän tuottavia vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

]]>
Kirjoittaja: Juujuu http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4071 Juujuu Wed, 09 Jul 2014 20:33:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4071 No pakko mainita yksi oleellinen (monista) kysymys: Miten Suomen ankara, pimeä ja kylmä talvi rajoittavat työvoimapoliittisia kiristystoimenpiteitä? Ja toisaalta miten kiristystoimenpiteet vaikuttavat motivaatioon, tyytyväisyyteen ja työn iloon? ...ja miten... (tätähän voisi jatkaa loputtomiin..., yhden vaikutus toisaalla siirtyy toisaalle...) No pakko mainita yksi oleellinen (monista) kysymys:

Miten Suomen ankara, pimeä ja kylmä talvi rajoittavat työvoimapoliittisia kiristystoimenpiteitä?

Ja toisaalta miten kiristystoimenpiteet vaikuttavat motivaatioon, tyytyväisyyteen ja työn iloon?

…ja miten… (tätähän voisi jatkaa loputtomiin…, yhden vaikutus toisaalla siirtyy toisaalle…)

]]>
Kirjoittaja: Pasi Pulkkinen http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4070 Pasi Pulkkinen Wed, 09 Jul 2014 19:30:30 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6185#comment-4070 "Ovatko Suomen talouden ongelmat rakenteellisia?" Suomen talouden tuotantopotentiaalin suurimmat menetykset tapahtuvat ihmisen 5 ensimmäisen elinvuoden aikana. Näihin menetyksiin ei ekonometriset mallit yletä, vaan ekonomistien on vain luotettava siihen että sosiaalipolitiikan ja koulutuspolitiikan voimakkailla panostuksilla saavutetaan yhteiskunnalliset tavoitteet myös talouden osalta. On olemassa asioita joita ei voi mitata rahassa, ja on olemassa asioita jotka on vain tehtävä vaikka "sijoitetun pääoman tuotto" olisi vain 1 %. “Ovatko Suomen talouden ongelmat rakenteellisia?”

Suomen talouden tuotantopotentiaalin suurimmat menetykset tapahtuvat ihmisen 5 ensimmäisen elinvuoden aikana. Näihin menetyksiin ei ekonometriset mallit yletä, vaan ekonomistien on vain luotettava siihen että sosiaalipolitiikan ja koulutuspolitiikan voimakkailla panostuksilla saavutetaan yhteiskunnalliset tavoitteet myös talouden osalta.

On olemassa asioita joita ei voi mitata rahassa, ja on olemassa asioita jotka on vain tehtävä vaikka “sijoitetun pääoman tuotto” olisi vain 1 %.

]]>