Artikkelin Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=6461 Fri, 29 Mar 2024 09:52:58 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Esko Fabreus http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-5554 Esko Fabreus Sun, 31 Jan 2016 13:24:36 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-5554 Hyvä R. Uusitalo, Kuultuani että raporttinne oli julkaistu - ajan ja rahan puutteen vuoksi - vain englanninkielisenä, ilmoitan kiinnostukseni kääntää se suomeksi puoleen hintaan vallsevista taksoista. Voisin yhtä hyvin kääntää sen ruotsiksikin, mutta minusta varakkailla ruotsalaissäätiöillä ym. on varoja kääntää se ruotsiksi, mikäli katsovat tarvitsevansa. Suomenruotsalaisistahan 98% ellei 100% joutuu Suomessa tekemään työnsä suomenkielellä, joten riitävä suomenkielen taito heillä on. Olen jo yli 45 vuotta toiminut asiatekstien ja tieteellisten tekstien kääntäjänä, erityisaloina taloudelliset, juridiset, tekniset ja lääketieteelliset tekstit, kokonaisten tehdaslaitosten suunnittelumateriaalista tutkimusraportteihin ja todistuksiin. Olen toiminut myös kansantalouden tutkijana Suomessa ja Ruotsissa. Ollut assistenntina ja tutkijana KTH:ssa Tukholmassa aluetsuunnittelun osastolla 1980-luvun loppupuolella. Valantehnyt kielenkääntäjä olen ollut suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielissä vuodesta 1970 lähtien. Vastaavan tutkinnon olen suorittanut Ruotsissa ruotsi-englanti (Kommerskollegium). Joten olen pätevä kääntämään tekstejä, oli lähtö- ja tulokieli sitten suomi tai ruotsi. Olen eläkkeellä, joten voin ottaa raportin mahd. käännöstyön vastaan muiden töiden tai aikataulujen häiritsemättä. Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustanne. Tehtävään liittyvistä kaikista asioista voidaan varmasti sopia molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tutkijaterveisin Esko Fabreus Hyvä R. Uusitalo,

Kuultuani että raporttinne oli julkaistu - ajan ja rahan puutteen vuoksi - vain englanninkielisenä, ilmoitan kiinnostukseni kääntää se suomeksi puoleen hintaan vallsevista taksoista.

Voisin yhtä hyvin kääntää sen ruotsiksikin, mutta minusta varakkailla ruotsalaissäätiöillä ym. on varoja kääntää se ruotsiksi, mikäli katsovat tarvitsevansa. Suomenruotsalaisistahan 98% ellei 100% joutuu Suomessa tekemään työnsä suomenkielellä, joten riitävä suomenkielen taito heillä on.

Olen jo yli 45 vuotta toiminut asiatekstien ja tieteellisten tekstien kääntäjänä, erityisaloina taloudelliset, juridiset, tekniset ja lääketieteelliset tekstit, kokonaisten tehdaslaitosten suunnittelumateriaalista tutkimusraportteihin ja todistuksiin. Olen toiminut myös kansantalouden tutkijana Suomessa ja Ruotsissa. Ollut assistenntina ja tutkijana KTH:ssa Tukholmassa aluetsuunnittelun osastolla 1980-luvun loppupuolella.

Valantehnyt kielenkääntäjä olen ollut suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielissä vuodesta 1970 lähtien. Vastaavan tutkinnon olen suorittanut Ruotsissa ruotsi-englanti (Kommerskollegium). Joten olen pätevä kääntämään tekstejä, oli lähtö- ja tulokieli sitten suomi tai ruotsi.

Olen eläkkeellä, joten voin ottaa raportin mahd. käännöstyön vastaan muiden töiden tai aikataulujen häiritsemättä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustanne. Tehtävään liittyvistä kaikista asioista voidaan varmasti sopia molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Tutkijaterveisin
Esko Fabreus

]]>
Kirjoittaja: Heikki Niemeläinen http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4555 Heikki Niemeläinen Mon, 23 Feb 2015 08:09:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4555 Tapa, jolla raportti käsittelee yhtäältä tilinpitojärjestelmän ja toisaalta kirjanpitojärjestelmän käsitteitä, on ongelmallinen. Lainaan arviointineuvoston lausetta seuraavassa: "Nämä ylijäämät tarvitaan kuitenkin tulevien eläkkeiden maksamiseen eikä niitä voi käyttää valtion tai kuntien alijäämien kattamiseen. Kun eläkerahastojen vaikutus puhdistetaan julkisen talouden alijäämälaskelmista, näkyy valtion ja kuntien suuri alijäämä" Lainauksessa mainitulla alijäämällä ei ole vastinetta kansantalouden kirjanpidossa - sen täsmällinen termi on nettoluotonanto. Nettoluotonanto on puolestaan paikallishallinnon tai keskushallinnon termi - siis ei kuntien tai valtion. Esimerkiksi lausetta "kuntien suuri alijäämä" tilastollisesti ja kirjanpidollisesti vastaava tarkka ilmaisu on jokin seuraavista vaihtoehdoista: (A) paikallishallinnon suuri nettoluotonotto tai (B) kuntien suuri ylijäämä. Kuntien ja kuntayhtymien ylijäämä vuoteen 2013 mennessä oli karttunut noin lähes 8 miljardiin euroon ja vuoden 2014 tulos oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Toivon, että arviointineuvosto jatkossa tekee tarkan eron tilinpito- ja kirjanpitojärjestelmien välillä. Molemmat ovat laillisia talouden seurantajärjestelmiä ja molempia tulisi käyttää rinnakkain. Vasta niiden rinnakkainen käyttö antaa järkevän kuvan taloudesta. Tapa, jolla raportti käsittelee yhtäältä tilinpitojärjestelmän ja toisaalta kirjanpitojärjestelmän käsitteitä, on ongelmallinen.

Lainaan arviointineuvoston lausetta seuraavassa:

“Nämä ylijäämät tarvitaan kuitenkin tulevien eläkkeiden maksamiseen eikä niitä voi käyttää valtion tai kuntien alijäämien kattamiseen. Kun eläkerahastojen vaikutus puhdistetaan julkisen talouden alijäämälaskelmista, näkyy valtion ja kuntien suuri alijäämä”

Lainauksessa mainitulla alijäämällä ei ole vastinetta kansantalouden kirjanpidossa - sen täsmällinen termi on nettoluotonanto. Nettoluotonanto on puolestaan paikallishallinnon tai keskushallinnon termi - siis ei kuntien tai valtion.

Esimerkiksi lausetta “kuntien suuri alijäämä” tilastollisesti ja kirjanpidollisesti vastaava tarkka ilmaisu on jokin seuraavista vaihtoehdoista: (A) paikallishallinnon suuri nettoluotonotto tai (B) kuntien suuri ylijäämä.

Kuntien ja kuntayhtymien ylijäämä vuoteen 2013 mennessä oli karttunut noin lähes 8 miljardiin euroon ja vuoden 2014 tulos oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen.

Toivon, että arviointineuvosto jatkossa tekee tarkan eron tilinpito- ja kirjanpitojärjestelmien välillä. Molemmat ovat laillisia talouden seurantajärjestelmiä ja molempia tulisi käyttää rinnakkain. Vasta niiden rinnakkainen käyttö antaa järkevän kuvan taloudesta.

]]>
Kirjoittaja: Pasi Pulkkinen http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4476 Pasi Pulkkinen Sat, 24 Jan 2015 15:26:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4476 Kuinka arviointineuvosto käsitteli omaan kelluvaan valuuttaan siirtymisen ja funktionaalisen valtiontalouden rahoituksen vaikutukset kansantalouden tulevaan kehitykseen? Kuinka arviointineuvosto käsitteli omaan kelluvaan valuuttaan siirtymisen ja funktionaalisen valtiontalouden rahoituksen vaikutukset kansantalouden tulevaan kehitykseen?

]]>
Kirjoittaja: Roope Uusitalo http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4475 Roope Uusitalo Fri, 23 Jan 2015 11:41:02 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4475 Joo, Raportin laadusta saa tietysti olla mitä mieltä vaan, mutta ihan ei auennut tästäkään kritiikistä se osa jossa ihmetellään julkistalouden harrastuksen puutetta. Neuvoston jäsenten tieteellisestä tuotannosta kun selvästi isoin osa on juuri julkisen talouden tutkimusta. Iikko P Voipio pisti Etelä-Saimaassa vielä paremmaksi leimaten koko poppoon makroekonomisteiksi ja samaan syssyyn esim. VATTin makrotalouden tutkimuslaitokseksi. Loppuosan Iikon kommentaarista ei olisi pitänyt olla painokelpoista. Minusta Korpelan kirjoituksessa varsinainen asiapointti liittyi valintaan veronkorotusten ja menoleikkausten välillä. Tästä olisi toki voinut keskustella raportissa enemmänkin. Varsinaista konsensusta teemasta ei kuitenkaan käsittääkseni kirjallisuudessa ole. Esim. Alesina ym. toteavat tammikuussa 2015 ilmestyneessä työpaperissaan (http://www.nber.org/papers/w20827) leikkausten aikaansaavan paljon vähemmän vahinkoa kuin veronkorotusten. Toisaalta IMF:n Fiscal Monitor toteaa menoleikkausten olevan erityisesti pitkittyneessä laskusuhdanteessa haitallisempia (s.25) ja siteeraa kumpaankin suuntaan viittaavia empiirisiä tuloksia http://www.imf.org/external/pubs/ft/fm/2014/02/pdf/fmc2.pdf Joo,

Raportin laadusta saa tietysti olla mitä mieltä vaan, mutta ihan ei auennut tästäkään kritiikistä se osa jossa ihmetellään julkistalouden harrastuksen puutetta. Neuvoston jäsenten tieteellisestä tuotannosta kun selvästi isoin osa on juuri julkisen talouden tutkimusta.

Iikko P Voipio pisti Etelä-Saimaassa vielä paremmaksi leimaten koko poppoon makroekonomisteiksi ja samaan syssyyn esim. VATTin makrotalouden tutkimuslaitokseksi. Loppuosan Iikon kommentaarista ei olisi pitänyt olla painokelpoista.

Minusta Korpelan kirjoituksessa varsinainen asiapointti liittyi valintaan veronkorotusten ja menoleikkausten välillä. Tästä olisi toki voinut keskustella raportissa enemmänkin. Varsinaista konsensusta teemasta ei kuitenkaan käsittääkseni kirjallisuudessa ole. Esim. Alesina ym. toteavat tammikuussa 2015 ilmestyneessä työpaperissaan (http://www.nber.org/papers/w20827) leikkausten aikaansaavan paljon vähemmän vahinkoa kuin veronkorotusten. Toisaalta IMF:n Fiscal Monitor toteaa menoleikkausten olevan erityisesti pitkittyneessä laskusuhdanteessa haitallisempia (s.25) ja siteeraa kumpaankin suuntaan viittaavia empiirisiä tuloksia

http://www.imf.org/external/pubs/ft/fm/2014/02/pdf/fmc2.pdf

]]>
Kirjoittaja: ekonoomi http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4473 ekonoomi Thu, 22 Jan 2015 15:43:00 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6461#comment-4473 Juhani Korpelan kirjoitukseen voisi myös kommentoida? Talouspolitiikan arviointiryhmän raportti petti odotukset. Kun ryhmältä olisi odottanut terävää arviota toteutetusta politiikasta ja hyviä ajatuksia uutta hallitusta varten, saimme varsin vähän uutta sisältävän raportin ja heikosti perustellun ehdotuksen velkaelvytyksen jatkamisesta ja tulevien säästöpäätösten lykkäämisestä. Kun neuvoston olisi asetuksen mukaan tullut arvioida valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta, se ei ottanut ollenkaan kantaa, oliko valittu linja – puolet veronkorotuksia ja puolet menosäästöjä – onnistunut. Neuvosto ei myöskään havainnut koko politiikan perustavaa laatua olevaa heikkoutta: hintakilpailukyvyn puutteen huomioimisen laiminlyöntiä. SANOMA NETWORK OPTIMIZER Yhdistä luotot ja säästä Laske säästösi yhdistelylaskimella ja hae yhdistelylaina 35000€ asti. www.etua.fi/kulutusluotot Raportissa todetaan kyllä Suomen lainsäädännölliset ja EU-velvoitteet valtiontalouden tasapainottamiselle, mutta ne sivuutetaan varsin kevyin suhdannepoliittisin perustein. Kysymys ei kuitenkaan ole suhdannevaihteluista vaan siitä, että Suomi on jo menettänyt varsin paljon teollisuustuotantoa, jota mikään suhdanne ei tuo takaisin. Raportin julkista taloutta ja erityisesti kunnallistaloutta koskeva osuus vaikuttaa amatöörimäiseltä. Se panee kysymään, miten professoriryhmä on valittu. Ryhmän nimityksessä on otettu huomioon alueellinen ja sukupuolten välinen tasapuolisuus, mutta ryhmän suomalaisten jäsenten keskuudessa ei ole yhtään julkisen talouden erityisenä oppiaineenaan ilmoittanutta professoria. Liekö tämä vaikuttanut lopputulokseen? Jos korkeakoululaitoksestamme etsii tarkemmin finanssipolitiikkaan ja erityisesti julkiseen talouteen erikoistunutta kansantaloustieteen professoria, ainakaan minä en sellaista löydä. Verotukseen erikoistunutta professorinvirkaa ollaan sitäkin tiettävästi lakkauttamassa. Onneksi talouspoliittinen keskustelumme ei ole tällaisella tasolla, vaan siitä on vähemmälläkin ymmärryksellä löydettävissä se linja, jolla voimme saada Suomen jälleen jaloilleen ja estää katastrofiin johtavan kehityksen jatkumisen. Juhani Korpela entinen kansliapäällikkö ja budjettipäällikkö, Espoo Juhani Korpelan kirjoitukseen voisi myös kommentoida?

Talouspolitiikan arviointiryhmän raportti petti odotukset. Kun ryhmältä olisi odottanut terävää arviota toteutetusta politiikasta ja hyviä ajatuksia uutta hallitusta varten, saimme varsin vähän uutta sisältävän raportin ja heikosti perustellun ehdotuksen velkaelvytyksen jatkamisesta ja tulevien säästöpäätösten lykkäämisestä.

Kun neuvoston olisi asetuksen mukaan tullut arvioida valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta, se ei ottanut ollenkaan kantaa, oliko valittu linja – puolet veronkorotuksia ja puolet menosäästöjä – onnistunut.

Neuvosto ei myöskään havainnut koko politiikan perustavaa laatua olevaa heikkoutta: hintakilpailukyvyn puutteen huomioimisen laiminlyöntiä.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER
Yhdistä luotot ja säästä
Laske säästösi yhdistelylaskimella ja hae yhdistelylaina 35000€ asti.
http://www.etua.fi/kulutusluotot

Raportissa todetaan kyllä Suomen lainsäädännölliset ja EU-velvoitteet valtiontalouden tasapainottamiselle, mutta ne sivuutetaan varsin kevyin suhdannepoliittisin perustein. Kysymys ei kuitenkaan ole suhdannevaihteluista vaan siitä, että Suomi on jo menettänyt varsin paljon teollisuustuotantoa, jota mikään suhdanne ei tuo takaisin.

Raportin julkista taloutta ja erityisesti kunnallistaloutta koskeva osuus vaikuttaa amatöörimäiseltä. Se panee kysymään, miten professoriryhmä on valittu. Ryhmän nimityksessä on otettu huomioon alueellinen ja sukupuolten välinen tasapuolisuus, mutta ryhmän suomalaisten jäsenten keskuudessa ei ole yhtään julkisen talouden erityisenä oppiaineenaan ilmoittanutta professoria. Liekö tämä vaikuttanut lopputulokseen?

Jos korkeakoululaitoksestamme etsii tarkemmin finanssipolitiikkaan ja erityisesti julkiseen talouteen erikoistunutta kansantaloustieteen professoria, ainakaan minä en sellaista löydä. Verotukseen erikoistunutta professorinvirkaa ollaan sitäkin tiettävästi lakkauttamassa.

Onneksi talouspoliittinen keskustelumme ei ole tällaisella tasolla, vaan siitä on vähemmälläkin ymmärryksellä löydettävissä se linja, jolla voimme saada Suomen jälleen jaloilleen ja estää katastrofiin johtavan kehityksen jatkumisen.

Juhani Korpela
entinen kansliapäällikkö ja
budjettipäällikkö, Espoo

]]>