Artikkelin Helikopterirahasta kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=7396 Thu, 28 Mar 2024 18:19:07 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5790 Pertti Haaparanta Mon, 18 Jul 2016 07:44:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5790 Huomasin, että minua on arvosteltu, aivan oikein, siitä, että sanoin keskuspankkien yleisesti tulouttavan takaisin valtioille paitsi niiden keskuspankille maksamat korot myös lyhennykset. Jälkimmäinen väite on tietysti virheellinen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten kirjoittaessa tulisi keskittyä siihen, mitä juuri kirjoittaa, eikä siihen mitä aikoo pian kirjoittamaa, velan lyhennysten palauttaminen kuuluu siihen kohtaan, missä käsittelen nykyisen QE:n ja helikopterirahan yhteyttä. Kuten sanottu, helikopterirahalla tarkoitetaan (Buiterin määritelmän mukaan ja joka siis käy yksiin muiden määritelmien kanssa) keskuspankin tekemää peruuttamatonta julkisen velan ostoa. Peruuttamaton osto tarkoittaa sitä, että keskuspankin toimien vaikutukset likviditeettiin jäävät pysyviksi. Tämä voidaan toteuttaa monella tavalla. Yksi osa on se, että keskuspankki ostaa aina tästä ikuisuuteen uutta velkaa saman määrän kuin velka vähenee velan erääntyessä. Tämä voidaan hoitaa myös sen, että valtio laskee liikkeelle velkaa, jonka juoksuaika on ääretön (englanninkielinen termi tällaiselle velalle on consol) ja jota ei siis lyhennetä lainkaan, jolloin uutta velkaa ei siis tarvitse ostaa. Toinen osa on, että keskuspankki palauttaa velan lyhennykset valtiolle, jos velan juoksuaika on äärellinen (tämä on mainittu siinä The Economist artikkelissa, johon viittaan, artikkelin nimi on ”Money from Heaven”). Tällöin velasta tulee käytännössä konsoli. Vaihtoehto tälle on, että valtio maksaa lyhennykset aina uudella velalla, jolloin lainan alkuperäisen lainan erääntyessä keskuspankin hallussa oleva laina pysyy entisellään automaattisesti. Mielenkiintoista tässä on se, että QE:tä toteuttaneista keskuspankeista yksikään ei ole alkanut myydä hallussaan olevia valtion velkoja takaisin. Ja esimerkiksi EKP on sitoutunut (siteeraamani De Grauwen artikkeli) ostamaan uutta velkaa vanhan erääntyessä. Toinen mielenkiintoinen ilmiö on, että EKP:n uskottavuus romahti Kreikan velkakriisin alkaessa, mutta parani hieman ja vakiintui nykytasolleen Draghin ”everthing it takes”-puheen jälkeen, ks. http://www.voxeu.org/article/credibility-central-bankers. Rahapoliikan radikaalit muutokset ja sen keventäminen eivät siis ole heikentäneet uskotavuutta, joten tästäkin näkökulmasta helikopterirahan jakaminen ei näyttäisi nakertavan keskuspankin uskottavuutta. Yleisin helikopterirahaa ja QE:tä vastaan esitetty väite näyttää olevan, että katsokaa Zimbabwea, siellähän rahaa on jaettu runsaasti, eikä muuta ole saatu kuin hyperinflaatio ja talouden romahdus. QE:tä on nyt harjoitettu rikkaissa maissa vuosia. Missä inflaatio? Mistä ero? Vastaus on, että Zimbabwessa ongelma on liikakysyntä (tarjonnan vähyys), rikkaissa maissa kysynnän puute. Huomasin, että minua on arvosteltu, aivan oikein, siitä, että sanoin keskuspankkien yleisesti tulouttavan takaisin valtioille paitsi niiden keskuspankille maksamat korot myös lyhennykset. Jälkimmäinen väite on tietysti virheellinen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten kirjoittaessa tulisi keskittyä siihen, mitä juuri kirjoittaa, eikä siihen mitä aikoo pian kirjoittamaa, velan lyhennysten palauttaminen kuuluu siihen kohtaan, missä käsittelen nykyisen QE:n ja helikopterirahan yhteyttä.

Kuten sanottu, helikopterirahalla tarkoitetaan (Buiterin määritelmän mukaan ja joka siis käy yksiin muiden määritelmien kanssa) keskuspankin tekemää peruuttamatonta julkisen velan ostoa. Peruuttamaton osto tarkoittaa sitä, että keskuspankin toimien vaikutukset likviditeettiin jäävät pysyviksi. Tämä voidaan toteuttaa monella tavalla. Yksi osa on se, että keskuspankki ostaa aina tästä ikuisuuteen uutta velkaa saman määrän kuin velka vähenee velan erääntyessä. Tämä voidaan hoitaa myös sen, että valtio laskee liikkeelle velkaa, jonka juoksuaika on ääretön (englanninkielinen termi tällaiselle velalle on consol) ja jota ei siis lyhennetä lainkaan, jolloin uutta velkaa ei siis tarvitse ostaa.

Toinen osa on, että keskuspankki palauttaa velan lyhennykset valtiolle, jos velan juoksuaika on äärellinen (tämä on mainittu siinä The Economist artikkelissa, johon viittaan, artikkelin nimi on ”Money from Heaven”). Tällöin velasta tulee käytännössä konsoli. Vaihtoehto tälle on, että valtio maksaa lyhennykset aina uudella velalla, jolloin lainan alkuperäisen lainan erääntyessä keskuspankin hallussa oleva laina pysyy entisellään automaattisesti.

Mielenkiintoista tässä on se, että QE:tä toteuttaneista keskuspankeista yksikään ei ole alkanut myydä hallussaan olevia valtion velkoja takaisin. Ja esimerkiksi EKP on sitoutunut (siteeraamani De Grauwen artikkeli) ostamaan uutta velkaa vanhan erääntyessä.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö on, että EKP:n uskottavuus romahti Kreikan velkakriisin alkaessa, mutta parani hieman ja vakiintui nykytasolleen Draghin ”everthing it takes”-puheen jälkeen, ks. http://www.voxeu.org/article/credibility-central-bankers. Rahapoliikan radikaalit muutokset ja sen keventäminen eivät siis ole heikentäneet uskotavuutta, joten tästäkin näkökulmasta helikopterirahan jakaminen ei näyttäisi nakertavan keskuspankin uskottavuutta.

Yleisin helikopterirahaa ja QE:tä vastaan esitetty väite näyttää olevan, että katsokaa Zimbabwea, siellähän rahaa on jaettu runsaasti, eikä muuta ole saatu kuin hyperinflaatio ja talouden romahdus. QE:tä on nyt harjoitettu rikkaissa maissa vuosia. Missä inflaatio? Mistä ero? Vastaus on, että Zimbabwessa ongelma on liikakysyntä (tarjonnan vähyys), rikkaissa maissa kysynnän puute.

]]>
Kirjoittaja: Nimi (pakollinen) http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5759 Nimi (pakollinen) Mon, 11 Jul 2016 15:40:20 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5759 Ei vakuuta. Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Alijäämällä on rahoitettu korkeat tulonsiirrot ja alhainen verotus. Tässä muodossa me kansalaiset olemme jo kymmenkuntavuotta saaneet "helikopterirahaa". Ei tunnu järkevältä, että joidenkin ehdottama EKPn antama satanen stimuloisi talouttamme enemmän kuin se helikopteritonni, jota olemme jo vuosia vastaanottaneet. Rahan alkuperä ja jakamisen mekaniikka ei voi vaikuttaa kertoimeen. Moni laittaisi tuonkin ylimääräisen EKP satasen säästöön, kun taas nykymuotoiset velkavetoiset tulonsiirrot kohdistetaan erityisesti pienituloisille. He sentään jonkinverran laittavat rahaa kiertoon, ei pelkästään omaisuusarvojen inflatoitumiseen. En voi mitenkään uskoa yli yhden oleviin kertoimiin. Jos yli yhden kertoimet olisivat totta olisi esim. Kreikka päätynyt nykyiseen melko nopean kasvun aikaan ilman talouden romahdusta. Ei vakuuta. Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Alijäämällä on rahoitettu korkeat tulonsiirrot ja alhainen verotus. Tässä muodossa me kansalaiset olemme jo kymmenkuntavuotta saaneet “helikopterirahaa”. Ei tunnu järkevältä, että joidenkin ehdottama EKPn antama satanen stimuloisi talouttamme enemmän kuin se helikopteritonni, jota olemme jo vuosia vastaanottaneet. Rahan alkuperä ja jakamisen mekaniikka ei voi vaikuttaa kertoimeen. Moni laittaisi tuonkin ylimääräisen EKP satasen säästöön, kun taas nykymuotoiset velkavetoiset tulonsiirrot kohdistetaan erityisesti pienituloisille. He sentään jonkinverran laittavat rahaa kiertoon, ei pelkästään omaisuusarvojen inflatoitumiseen. En voi mitenkään uskoa yli yhden oleviin kertoimiin. Jos yli yhden kertoimet olisivat totta olisi esim. Kreikka päätynyt nykyiseen melko nopean kasvun aikaan ilman talouden romahdusta.

]]>
Kirjoittaja: Joku http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5754 Joku Mon, 11 Jul 2016 10:56:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5754 Tuo Ilkan aikaisemmin jakama linkki oli hyvä, jos haluaa lukea aiheesta lisää tiiviissä paketissa http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2016-2/helikopteriraha-veisi-keskuspankit-finanssipolitiikan-tontille/ Tuo Ilkan aikaisemmin jakama linkki oli hyvä, jos haluaa lukea aiheesta lisää tiiviissä paketissa http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2016-2/helikopteriraha-veisi-keskuspankit-finanssipolitiikan-tontille/

]]>
Kirjoittaja: Olli Ranta http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5749 Olli Ranta Sun, 03 Jul 2016 07:30:24 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5749 Vähän myöhäinen kommentti, mutta kuten Mark Thoman Economistview:n seuraajat tietävät, niin Biagio Bossone on julkaissut pari kirjoitusta, jotka sytyttävät kirkkaan valon tähän Euroalueelle luotuun taloudelliseen kellariin. Likviditeettiä voidaan luoda Eurosääntöjen puitteissa ja Hitlerin talousministeri Hjalmar Schacht onnistui tekemään vastaavan ihmeen 1930 luvulla. http://www.economonitor.com/blog/2016/07/krugman-and-delong-are-right-eurotimidity-must-be-defeated-here-is-how/ http://www.voxeu.org/article/macroeconomics-germany-forgotten-lesson-hjalmar-schacht Vähän myöhäinen kommentti, mutta kuten Mark Thoman Economistview:n seuraajat tietävät, niin Biagio Bossone on julkaissut pari kirjoitusta, jotka sytyttävät kirkkaan valon tähän Euroalueelle luotuun taloudelliseen kellariin. Likviditeettiä voidaan luoda Eurosääntöjen puitteissa ja Hitlerin talousministeri Hjalmar Schacht onnistui tekemään vastaavan ihmeen 1930 luvulla.
http://www.economonitor.com/blog/2016/07/krugman-and-delong-are-right-eurotimidity-must-be-defeated-here-is-how/
http://www.voxeu.org/article/macroeconomics-germany-forgotten-lesson-hjalmar-schacht

]]>
Kirjoittaja: Antti Jokinen http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5741 Antti Jokinen Fri, 17 Jun 2016 14:48:25 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5741 Luin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle. DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppua (arvostan DeGrauwea, joten kevyesti en tätä sano). Korkojen (jotka hyvissä lainoissa ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan. Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasit. Luin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle.

DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppua (arvostan DeGrauwea, joten kevyesti en tätä sano). Korkojen (jotka hyvissä lainoissa ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan.

Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasit.

]]>
Kirjoittaja: Antti Jokinen http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5740 Antti Jokinen Fri, 17 Jun 2016 14:36:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5740 Luin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle. DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppuLuin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle. DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppua (arvostan DeGrauwea, joten kevyesti en tätä sano). Korkojen (jotka hyvissä lainoissa ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan. Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasita. Korkojen (jotka hyvissä lainoista ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan. Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasit. Luin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle.

DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppuLuin tuon DeGrauwen kirjoituksen. Siitä käy ilmi että EKP ei palauta lyhennyksiä (mikä olisikin epäloogista). Nuohan ovat kertalyhenteisiä, eli kun obligaatio erääntyy niin valtio maksaa lyhennyksen normaalisti (pankkihan ei koskaan saa lainapääomaa haltuunsa takaisinmaksun yhteydessä; se vain katoaa). Tämän jälkeen EKP ostaa jälkimarkkinoilta uuden vastaavan obligaation, eli näin valtion pitää myydä yleisölle uusia obligaatioita pystyäkseen tekemään suorituksen, obligaation kertalyhennyksen, EKP:lle.

DeGrauwen puhe suurista velkahelpotuksista on nähdäkseni puppua (arvostan DeGrauwea, joten kevyesti en tätä sano). Korkojen (jotka hyvissä lainoissa ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan.

Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasita. Korkojen (jotka hyvissä lainoista ovat joka tapauksessa lähellä nollaa) osalta helpotusta tulee, mutta lainapääomaa tämä ei koske. Ellei sitten EKP ole sitoutunut IKUISESTI noita lainoja (jälkimarkkinoiden kautta) rullaamaan. Tuskin, sillä tuo olisi aitoa helikopterirahaa josta tässä vasta keskustellaan.

Mitä sanoo Haaparanta? Perustuiko väitteesi lyhennyksien palauttamisesta The Economistin juttuun? Siihen ainakin viittasit.

]]>
Kirjoittaja: Antti Jokinen http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5739 Antti Jokinen Fri, 17 Jun 2016 13:18:22 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5739 "EKP palauttaa...QE:ssä ostetun julkisen velan korot ja lyhennykset takaisin jäsenmaiden valtiovarainministeriöille" Miten niin lyhennyksetkin? Tarkoitetaanko tällä lainan rullausta vai mitä? Velan lyhennyksissähän raha katoaa (debet = kredit), eli ei ole mitä palauttaa. “EKP palauttaa…QE:ssä ostetun julkisen velan korot ja lyhennykset takaisin jäsenmaiden valtiovarainministeriöille”

Miten niin lyhennyksetkin? Tarkoitetaanko tällä lainan rullausta vai mitä? Velan lyhennyksissähän raha katoaa (debet = kredit), eli ei ole mitä palauttaa.

]]>
Kirjoittaja: Ilkka Kiema http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5711 Ilkka Kiema Tue, 14 Jun 2016 11:03:12 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5711 Pertti Haaparanta vastaa yllä olevassa kirjoituksessaan kahdenlaiseen kritiikkiin, jota ”helikopterirahaan” on kohdistettu. Hän käsittelee 1) juridisluonteisia argumentteja, joissa helikopterirahan väitetään olevan vastoin EKP:n mandaattia ja 2) kritiikkiä, jossa helikopterirahan todetaan johtavan rahapolitiikan ja finanssipolitiikan ”sekoittamiseen”. Kuten Pertti toteaa, ”sekoittaminen” on huolestuttavaa mm. koska se voi johtaa tilanteeseen, jossa helikopterirahaa tai julkisten menojen setelirahoitusta aletaan käyttää myös muista kuin rahapoliittisista syistä – esimerkiksi koska ”selkärangattomat poliitikot alkaisivat vaatia helikopterirahan käyttöä toistuvasti, mikä johtaisi ennen pitkää vain inflaation karkaamiseen käsistä ilman mitään hyötyjä”. Pertti perustelee ansiokkaasti, miksi helikopterirahan käyttöönotto ei venyttäisi EKP:n mandaattia olennaisesti enempää kuin sitä on jo venytetty, mutta hänen kirjoituksensa jättää (ainakin minulle) epäselväksi, miksi helikopterirahan selkärangattomiin poliitikkoihin kohdistuvista vaikutuksista ei tarvitsisi olla huolissaan. Tuomas Välimäki on kiteyttänyt useita tyyppiä 1) ja tyyppiä 2) olevia argumentteja äskettäisessä blogissaan http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2016-2/helikopteriraha-veisi-keskuspankit-finanssipolitiikan-tontille/ Välimäki väittää mm., että EKP:n kansalaisille vastikkeetta jakamat rahat vähentäisivät niitä voittovaroja, joita keskuspankki jakaa eurovaltioille myöhemmin. Jos näin olisi, helikopterirahaa jakaessaan EKP päättäisi oma-aloitteisesti jakaa eurovaltioiden varoja yksittäisille Euroopan kansalaisille ja rajoittaisi näin demokraattisesti valittujen hallitusten oikeutta päättää itse omista budjeteistaan. Tosiasiassa helikopterirahalla ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä olla mitään vaikutusta EKP:n voitonjakoon. Keskuspankki, joka painaa itse omat rahansa, ei joudu taloudenpidossaan noudattamaan samoja sääntöjä kuin muut toimijat, ja (kuten Pertti ehdottaa) mikään ei estäisi EKP:a merkitsemästä kansalaisille jaettuja varoja velaksi jota ei koskaan makseta takaisin, ja jatkamasta voitonjakoa eurovaltiolle kuten ennenkin. Meidän ei myöskään tarvitsisi kantaa huolta helikopterirahan ”selkärangattomiin poliitikkoihin” kohdistuvasta vaikutuksesta, jos eläisimme hyvin toimivassa valuuttaunionissa. Jos eläisimme valuuttaunionissa jossa itsenäinen keskuspankki tyytyisi huolehtimaan hintavakaudesta tai muusta sille ulkoapäin asetetusta rahapoliittisesta tavoitteesta ja jossa poliitikot kunnioittaisivat sen autonomiaa, helikopterirahan levittäminen olisi harvinainen poikkeustoimi, ja silloin keskuspankki päättäisi helikopterirahan määrän ja liikkeellelaskun ajankohdan yksinomaan rahapoliittisin, inflaatiovauhtiin liittyvin perustein. Poliittisten päätöksentekijöiden voitaisiin silti antaa määrätä, miten keskuspankin kiinnittämä rahasumma jaettaisiin kansalaisten kesken. Tällöin rahat olisi syytä kohdentaa erityisesti pienituloisille henkilöille jo siksikin, että heidän kohdallaan lisätulojen kerroinvaikutus on suurin. Hyvin toimivassa valuuttaunionissa helikopterirahalla ei olisi ei-toivottuja, noususuhdanteeseen asti ulottuvia inflaatiovaikutuksia, koska kaikki tietäisivät, että korkeasuhdanteessa helikopterirahaa ei ole enää tarjolla. Tällainen tilanne vallitsisi siis hyvin toimivassa valuuttaunionissa. On kuitenkin yleisesti tunnettua, että emme elä hyvin toimivassa valuuttaunionissa. EKP puuttuu (ja poliitikot antavat sen puuttua) muihinkin kuin rahapolitiikan alaan kuuluviin asioihin esimerkiksi neuvotellessaan kriisiytyneiden euromaiden luottojen ehdoista (sen sijaan, että Euroopan komissio edustaisi neuvotteluissa Euroopan Unionia yksin). Suorana tulonsiirtona ”helikopteriraha” soveltuu muita rahapolitiikan instrumentteja paremmin keskuspankin ja poliittisten päättäjien kaupankäynnin välineeksi, ja sen käyttöönotto tarjoaisi EKP:lle entistä parempia mahdollisuuksia sekaantua finanssipolitiikkaan esimerkiksi asettamalla helikopterirahalle poliittisia ehtoja. Pertin muuten ansiokas kirjoitus luo vaikutelman, että tällaisen kaupankäynnin mahdollisuus huolestuttaisi vain poliittista oikeistoa; tosiasiassa se huolestuttaa muitakin kuin oikeistolaisesti ajattelevia henkilöitä. Ilkka Kiema Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Pertti Haaparanta vastaa yllä olevassa kirjoituksessaan kahdenlaiseen kritiikkiin, jota ”helikopterirahaan” on kohdistettu. Hän käsittelee 1) juridisluonteisia argumentteja, joissa helikopterirahan väitetään olevan vastoin EKP:n mandaattia ja 2) kritiikkiä, jossa helikopterirahan todetaan johtavan rahapolitiikan ja finanssipolitiikan ”sekoittamiseen”. Kuten Pertti toteaa, ”sekoittaminen” on huolestuttavaa mm. koska se voi johtaa tilanteeseen, jossa helikopterirahaa tai julkisten menojen setelirahoitusta aletaan käyttää myös muista kuin rahapoliittisista syistä – esimerkiksi koska ”selkärangattomat poliitikot alkaisivat vaatia helikopterirahan käyttöä toistuvasti, mikä johtaisi ennen pitkää vain inflaation karkaamiseen käsistä ilman mitään hyötyjä”. Pertti perustelee ansiokkaasti, miksi helikopterirahan käyttöönotto ei venyttäisi EKP:n mandaattia olennaisesti enempää kuin sitä on jo venytetty, mutta hänen kirjoituksensa jättää (ainakin minulle) epäselväksi, miksi helikopterirahan selkärangattomiin poliitikkoihin kohdistuvista vaikutuksista ei tarvitsisi olla huolissaan.

Tuomas Välimäki on kiteyttänyt useita tyyppiä 1) ja tyyppiä 2) olevia argumentteja äskettäisessä blogissaan
http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2016-2/helikopteriraha-veisi-keskuspankit-finanssipolitiikan-tontille/

Välimäki väittää mm., että EKP:n kansalaisille vastikkeetta jakamat rahat vähentäisivät niitä voittovaroja, joita keskuspankki jakaa eurovaltioille myöhemmin. Jos näin olisi, helikopterirahaa jakaessaan EKP päättäisi oma-aloitteisesti jakaa eurovaltioiden varoja yksittäisille Euroopan kansalaisille ja rajoittaisi näin demokraattisesti valittujen hallitusten oikeutta päättää itse omista budjeteistaan. Tosiasiassa helikopterirahalla ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä olla mitään vaikutusta EKP:n voitonjakoon. Keskuspankki, joka painaa itse omat rahansa, ei joudu taloudenpidossaan noudattamaan samoja sääntöjä kuin muut toimijat, ja (kuten Pertti ehdottaa) mikään ei estäisi EKP:a merkitsemästä kansalaisille jaettuja varoja velaksi jota ei koskaan makseta takaisin, ja jatkamasta voitonjakoa eurovaltiolle kuten ennenkin.

Meidän ei myöskään tarvitsisi kantaa huolta helikopterirahan ”selkärangattomiin poliitikkoihin” kohdistuvasta vaikutuksesta, jos eläisimme hyvin toimivassa valuuttaunionissa. Jos eläisimme valuuttaunionissa jossa itsenäinen keskuspankki tyytyisi huolehtimaan hintavakaudesta tai muusta sille ulkoapäin asetetusta rahapoliittisesta tavoitteesta ja jossa poliitikot kunnioittaisivat sen autonomiaa, helikopterirahan levittäminen olisi harvinainen poikkeustoimi, ja silloin keskuspankki päättäisi helikopterirahan määrän ja liikkeellelaskun ajankohdan yksinomaan rahapoliittisin, inflaatiovauhtiin liittyvin perustein. Poliittisten päätöksentekijöiden voitaisiin silti antaa määrätä, miten keskuspankin kiinnittämä rahasumma jaettaisiin kansalaisten kesken. Tällöin rahat olisi syytä kohdentaa erityisesti pienituloisille henkilöille jo siksikin, että heidän kohdallaan lisätulojen kerroinvaikutus on suurin. Hyvin toimivassa valuuttaunionissa helikopterirahalla ei olisi ei-toivottuja, noususuhdanteeseen asti ulottuvia inflaatiovaikutuksia, koska kaikki tietäisivät, että korkeasuhdanteessa helikopterirahaa ei ole enää tarjolla.

Tällainen tilanne vallitsisi siis hyvin toimivassa valuuttaunionissa.

On kuitenkin yleisesti tunnettua, että emme elä hyvin toimivassa valuuttaunionissa. EKP puuttuu (ja poliitikot antavat sen puuttua) muihinkin kuin rahapolitiikan alaan kuuluviin asioihin esimerkiksi neuvotellessaan kriisiytyneiden euromaiden luottojen ehdoista (sen sijaan, että Euroopan komissio edustaisi neuvotteluissa Euroopan Unionia yksin). Suorana tulonsiirtona ”helikopteriraha” soveltuu muita rahapolitiikan instrumentteja paremmin keskuspankin ja poliittisten päättäjien kaupankäynnin välineeksi, ja sen käyttöönotto tarjoaisi EKP:lle entistä parempia mahdollisuuksia sekaantua finanssipolitiikkaan esimerkiksi asettamalla helikopterirahalle poliittisia ehtoja. Pertin muuten ansiokas kirjoitus luo vaikutelman, että tällaisen kaupankäynnin mahdollisuus huolestuttaisi vain poliittista oikeistoa; tosiasiassa se huolestuttaa muitakin kuin oikeistolaisesti ajattelevia henkilöitä.

Ilkka Kiema
Vanhempi tutkija
Palkansaajien tutkimuslaitos

]]>
Kirjoittaja: n.n http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5710 n.n Mon, 13 Jun 2016 12:41:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5710 Wessmanista ja Haaparannasta pitäis pikaisesti tehdä I ja II valtiovarainmisterit, Wessmanin tontiksi rahan hankkiminen ja Haaparannan tontiksi rahan käyttäminen. huomio, viesti oli melko puhtaasti huumoria, mutta ei aivan kokonaan. Wessmanista ja Haaparannasta pitäis pikaisesti tehdä I ja II valtiovarainmisterit,

Wessmanin tontiksi rahan hankkiminen ja Haaparannan tontiksi rahan käyttäminen.

huomio, viesti oli melko puhtaasti huumoria, mutta ei aivan kokonaan.

]]>
Kirjoittaja: Teemu http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5709 Teemu Sun, 12 Jun 2016 09:23:39 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5709 Luin Wessmanin tekstin eikä siinä kyllä virheellistetä Haaparantaa. Tarvisi ensiksi määritellä mikä tarkalleen ottaen on "mandaatti", onko sellaista edes määritelty tässä yhteydessä EKP:lle, ja kuinka muokkautuva se on. EKP:n "mandaatti" määritellä itsenäisen valtion asioista (case Kreikka) oli melko lavea ja siellä suoranaisesti kiristettiin valtiota tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Eli sillon kun käsi oli nyrkissä ei kenelläkään ollut valittamista, nyt kun on kämmen auki niin ollaan kritisoimassa. Luin Wessmanin tekstin eikä siinä kyllä virheellistetä Haaparantaa. Tarvisi ensiksi määritellä mikä tarkalleen ottaen on “mandaatti”, onko sellaista edes määritelty tässä yhteydessä EKP:lle, ja kuinka muokkautuva se on.

EKP:n “mandaatti” määritellä itsenäisen valtion asioista (case Kreikka) oli melko lavea ja siellä suoranaisesti kiristettiin valtiota tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Eli sillon kun käsi oli nyrkissä ei kenelläkään ollut valittamista, nyt kun on kämmen auki niin ollaan kritisoimassa.

]]>
Kirjoittaja: Anonyymi http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5708 Anonyymi Fri, 10 Jun 2016 14:28:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5708 Siitä olen samaa mieltä, että Ekp on kai liian deflaatiohaukka. Ehkä 3 % inflaatio tai ainakin tasan 2 % voisi olla parempi tavoite. Tai nimellisen kansantuotteen kasvu 4 % tai näiden keskiarvo, siis markkinamonetarismi. Siitä olen samaa mieltä, että Ekp on kai liian deflaatiohaukka. Ehkä 3 % inflaatio tai ainakin tasan 2 % voisi olla parempi tavoite. Tai nimellisen kansantuotteen kasvu 4 % tai näiden keskiarvo, siis markkinamonetarismi.

]]>
Kirjoittaja: Anonyymi http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5707 Anonyymi Fri, 10 Jun 2016 14:25:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5707 Roger Wessman on todennut Haaparannan monet argumentit virheellisiksi ja "siteerauksen" virheelliseksi: https://rogerwessman.com/2016/06/08/helikopteriraha-ja-ekpn-mandaatti/ Lisään, että Ekp on tavoitellut uskottavaa inflaatiohaukan eikä deflaatiohaukan mainetta hengessä "Olemme niin tiukkoja, että otamme isomman deflaatioriskin pienentääksemme inflaatioriskiä." Haaparannan yritys selittää nämä kaksi eri mainetta samaksi ei mene läpi yhdestäkään asiantuntijasta. "Kansalaisten etu" on juuri se, mistä riidellään. Roger Wessman on todennut Haaparannan monet argumentit virheellisiksi ja “siteerauksen” virheelliseksi: https://rogerwessman.com/2016/06/08/helikopteriraha-ja-ekpn-mandaatti/

Lisään, että Ekp on tavoitellut uskottavaa inflaatiohaukan eikä deflaatiohaukan mainetta hengessä “Olemme niin tiukkoja, että otamme isomman deflaatioriskin pienentääksemme inflaatioriskiä.” Haaparannan yritys selittää nämä kaksi eri mainetta samaksi ei mene läpi yhdestäkään asiantuntijasta. “Kansalaisten etu” on juuri se, mistä riidellään.

]]>
Kirjoittaja: Tervatukka http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5706 Tervatukka Fri, 10 Jun 2016 13:29:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5706 Niklas, kiitos vastauksesta. Rahanmäärä tosiaan kasvaa, mutta isolta osin se ei lisää tuotantoa vaan kasvattaa olemassa olevien omistusten arvoja jne. Niklas, kiitos vastauksesta. Rahanmäärä tosiaan kasvaa, mutta isolta osin se ei lisää tuotantoa vaan kasvattaa olemassa olevien omistusten arvoja jne.

]]>
Kirjoittaja: Niklas http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5705 Niklas Fri, 10 Jun 2016 11:22:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5705 #Tervatukalle "Mikään muu ei kerro sitä selvemmin kuin EKP:n omat kokemukset ja tilastot, että euroalueen pankit ovat pari viime vuotta ennemmin poteneet rahaähkyä kuin rahapulaa. Selvimmin rahaähky näkyy siitä, että pankit ovat parin viime vuoden aikana maksaneet takaisin noin tuhat miljardia euroa EKP:n kesken kriisin tarjoamia erikoispitkiä ja erikoishalpoja keskuspankkiluottoja." http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/10/22/raharuiskuista-puhti-pois-kuin-koydella-tyontaisi/201414584/12 Eli rahat eivät lähde pankista sinne minne se on suunnattu EKP:sta. #Tervatukalle

“Mikään muu ei kerro sitä selvemmin kuin EKP:n omat kokemukset ja tilastot, että euroalueen pankit ovat pari viime vuotta ennemmin poteneet rahaähkyä kuin rahapulaa.

Selvimmin rahaähky näkyy siitä, että pankit ovat parin viime vuoden aikana maksaneet takaisin noin tuhat miljardia euroa EKP:n kesken kriisin tarjoamia erikoispitkiä ja erikoishalpoja keskuspankkiluottoja.”

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/10/22/raharuiskuista-puhti-pois-kuin-koydella-tyontaisi/201414584/12

Eli rahat eivät lähde pankista sinne minne se on suunnattu EKP:sta.

]]>
Kirjoittaja: Antton http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5698 Antton Wed, 08 Jun 2016 08:50:55 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7396#comment-5698 Aikoinaan taloustieteessä puhuttiin julkisen sektorin paisumisesta Leviathanina, hirviönä, jota ei voi pysäyttää ja joka lopulta tallaa alleen kaiken. Nyt huudellaan sille lisää ruokaa. Koska se on meidän vastaus globalisaatiotaistoon! Ja kansa saa myös tyytyä mannaan taivaasta, korjaan helikopterista. No ei se mitään, onhan meillä investoinnit, julkiset sellaiset. Tulee Neuvostoliiton lopun ajat mieleen, paitsi että meillä ei ole öljyä. Aikoinaan taloustieteessä puhuttiin julkisen sektorin paisumisesta Leviathanina, hirviönä, jota ei voi pysäyttää ja joka lopulta tallaa alleen kaiken. Nyt huudellaan sille lisää ruokaa. Koska se on meidän vastaus globalisaatiotaistoon! Ja kansa saa myös tyytyä mannaan taivaasta, korjaan helikopterista. No ei se mitään, onhan meillä investoinnit, julkiset sellaiset. Tulee Neuvostoliiton lopun ajat mieleen, paitsi että meillä ei ole öljyä.

]]>