Artikkelin Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=7407 Fri, 29 Mar 2024 08:29:38 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Miika http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5778 Miika Thu, 14 Jul 2016 12:42:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5778 Vastaus: Mika Lakolle Reseptin toimitusmaksuun tuli tosiaan korotus, joka tehtiin kustannusneutraalisti eli lääkkeiden hintoja laskettiin samalla, kun toimitusmaksua korotettiin. Tässä ei siis tullut apteekille mitään lisähyötyä, eikä yhteiskunnalle lisäkuluja. Tämän korotuksen vuoksi toimituserä- ja lääkekohtainen toimitusmaksu nousi aiemmasta 0,43 eurosta yli viisinkertaiseksi, 2,39 euroon (sis. alv). Paljonko tämä on tuntilaskutuksena? Jos palvelutapahtuma kestää viisi minuuttia, niin 12 X 0,43€ - 2.39€ Kenen tuntilaskutus on ollut viidestä eurosta 26 euroon? Vastaus: Mika Lakolle

Reseptin toimitusmaksuun tuli tosiaan korotus, joka tehtiin kustannusneutraalisti eli lääkkeiden hintoja laskettiin samalla, kun toimitusmaksua korotettiin. Tässä ei siis tullut apteekille mitään lisähyötyä, eikä yhteiskunnalle lisäkuluja.

Tämän korotuksen vuoksi toimituserä- ja lääkekohtainen toimitusmaksu nousi aiemmasta 0,43 eurosta yli viisinkertaiseksi, 2,39 euroon (sis. alv).

Paljonko tämä on tuntilaskutuksena?

Jos palvelutapahtuma kestää viisi minuuttia, niin 12 X 0,43€ - 2.39€

Kenen tuntilaskutus on ollut viidestä eurosta 26 euroon?

]]>
Kirjoittaja: ÄlyjaVäläys http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5777 ÄlyjaVäläys Thu, 14 Jul 2016 12:40:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5777 Reseptilääkkeiden hinnat Suomessa ovat laskeneet -20 % (2005-2015), kun samaan aikaan kuluttajaindeksi on noussut +20 % ja ruuan hinta + 25 %. Reseptilääkkeiden hinnat Suomessa ovat laskeneet -20 % (2005-2015), kun samaan aikaan kuluttajaindeksi on noussut +20 % ja ruuan hinta + 25 %.

]]>
Kirjoittaja: Kalevi Salonen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5775 Kalevi Salonen Wed, 13 Jul 2016 15:32:12 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5775 Mika Lako: Toimitusmaksujen ja tarkkojen voittoprosenttien suuruudesta kiisteleminen on nappikauppaa, joka vain hämärtää isompien asioiden huomioimista. Oleellisin seikka, jonka myötä nappikauppa-asiatkin häviävät on lääkkeiden jakeluketjun lyhentäminen. Kyse on ihan vastaavasta asiasta kuin ekosysteemien ravintoketjuissa. Jokainen porras hukkaa valtavasti resurssia, jolloin ketjun huipulle jää vain murusia. Siis lääkkeiden jakeluketjua pitää lyhentää tuomalla jakelu terveyskeskuksiin. Mistään muualta ei ole miljardiluokan säästöjä kerättävissä yhtä helpolla ja niin, että toimenpiteestä kärsivien määrä on siitä hyötyviin verrattuna mitätön. Myös valtio säästäisi merkittävästi lääkekorvauksissa ja KELAN lääkkeisiin liittyvän byrokratian käymisessä tarpeettomaksi. Mika Lako: Toimitusmaksujen ja tarkkojen voittoprosenttien suuruudesta kiisteleminen on nappikauppaa, joka vain hämärtää isompien asioiden huomioimista.

Oleellisin seikka, jonka myötä nappikauppa-asiatkin häviävät on lääkkeiden jakeluketjun lyhentäminen. Kyse on ihan vastaavasta asiasta kuin ekosysteemien ravintoketjuissa. Jokainen porras hukkaa valtavasti resurssia, jolloin ketjun huipulle jää vain murusia.

Siis lääkkeiden jakeluketjua pitää lyhentää tuomalla jakelu terveyskeskuksiin. Mistään muualta ei ole miljardiluokan säästöjä kerättävissä yhtä helpolla ja niin, että toimenpiteestä kärsivien määrä on siitä hyötyviin verrattuna mitätön. Myös valtio säästäisi merkittävästi lääkekorvauksissa ja KELAN lääkkeisiin liittyvän byrokratian käymisessä tarpeettomaksi.

]]>
Kirjoittaja: Mika Lako http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5774 Mika Lako Wed, 13 Jul 2016 09:25:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5774 Reseptin toimitusmaksua voi verrata laskun maksamiseen pankin tiskillä. Toimitusmaksu on noin kolmasosa pankin perimästä maksusta. Lain mukaan luottolaitos ei saa kieltäytyä tarjoamasta ihmiselle peruspankkipalveluja, siis laskun maksua tiskillä. Onko yli seitsemän euron palvelumaksussa ylisuurta voittoa? Toisin kuin apteekki, pankki saa vapaasti hinnoitella tämän palvelun. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Finanssialan_palveluita/Pankkipalvelut/Peruspankkipalvelut/Pages/2016.aspx Reseptin toimitusmaksua voi verrata laskun maksamiseen pankin tiskillä.
Toimitusmaksu on noin kolmasosa pankin perimästä maksusta.

Lain mukaan luottolaitos ei saa kieltäytyä tarjoamasta ihmiselle peruspankkipalveluja, siis laskun maksua tiskillä.

Onko yli seitsemän euron palvelumaksussa ylisuurta voittoa?
Toisin kuin apteekki, pankki saa vapaasti hinnoitella tämän palvelun.

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Finanssialan_palveluita/Pankkipalvelut/Peruspankkipalvelut/Pages/2016.aspx

]]>
Kirjoittaja: Olli Saarinen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5773 Olli Saarinen Wed, 13 Jul 2016 07:29:28 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5773 Johdannossa on elegantisti määritelty "nollavoittotasapaino", joka kansantaloustieteessä on helppo ymmärtää mutta voi olla kauppislaiselle ongelmallinen kun yrityksen on maksimoitava voittonsa. Yrityksen voiton maksimoinnin ja nollavoittotasapainon välillä ei ole ristiriitaa: kun kilpailutilanteessa yksi yritys tuottaa voittoa, muut matkivat sitä ja voitot pienenevät keskimääräisen tehokkuuden kasvaessa. Usein tuntuu siltä, että voittoa on saatava, jos pukeutuu klubitakkiin ja purjehduskenkiin. Oikeus voittoon olisi siis jonkinmoinen kiltaoikeus tai säätykysymys. Nollavoittokaan ei ole hyvästä jos kilpailu on vajaata kuten sodanjälkeisessä säännöstelytaloudessa missä osuuskaupat jämähtivät paikoilleen ja heräsivät vasta yksityisten kauppiaiden kiritykseen. Kun lähes kaikki toimialan yritykset ovat pysyvästi selvästi voitollisia on kyse ylisuurista voitoista ja kilpailun puutteesta eikä asiaa pidä lakaista maton alle sen enempää apteekkarien kuin vaikkapa taksienkaan kohdalla. Johdannossa on elegantisti määritelty “nollavoittotasapaino”, joka kansantaloustieteessä on helppo ymmärtää mutta voi olla kauppislaiselle ongelmallinen kun yrityksen on maksimoitava voittonsa. Yrityksen voiton maksimoinnin ja nollavoittotasapainon välillä ei ole ristiriitaa: kun kilpailutilanteessa yksi yritys tuottaa voittoa, muut matkivat sitä ja voitot pienenevät keskimääräisen tehokkuuden kasvaessa.

Usein tuntuu siltä, että voittoa on saatava, jos pukeutuu klubitakkiin ja purjehduskenkiin. Oikeus voittoon olisi siis jonkinmoinen kiltaoikeus tai säätykysymys. Nollavoittokaan ei ole hyvästä jos kilpailu on vajaata kuten sodanjälkeisessä säännöstelytaloudessa missä osuuskaupat jämähtivät paikoilleen ja heräsivät vasta yksityisten kauppiaiden kiritykseen.

Kun lähes kaikki toimialan yritykset ovat pysyvästi selvästi voitollisia on kyse ylisuurista voitoista ja kilpailun puutteesta eikä asiaa pidä lakaista maton alle sen enempää apteekkarien kuin vaikkapa taksienkaan kohdalla.

]]>
Kirjoittaja: Ekhart GEORGI http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5772 Ekhart GEORGI Tue, 12 Jul 2016 22:09:48 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5772 Kirjoituksen alkuun olisi tärkeä saada tietoa lopussa olevasta yhteenvedosta. Vielä parempi olisi laittaa yhteenveto alkuun. Kirjoitus näin tärkeästä aiheesta kannattaisi muutenkin oleellisesti parantaa: Taloustieteilijät eivät tarvitse niin seikkaperäisiä selityksiä alussa ja tavalliset ihmiset tarvitsevat paljon lyhyemmän version selkokielellä. Nyt kirjoitus on liian vaikea ja/tai pitkä kaikille. Kirjoituksen alkuun olisi tärkeä saada tietoa lopussa olevasta yhteenvedosta. Vielä parempi olisi laittaa yhteenveto alkuun. Kirjoitus näin tärkeästä aiheesta kannattaisi muutenkin oleellisesti parantaa:

Taloustieteilijät eivät tarvitse niin seikkaperäisiä selityksiä alussa ja tavalliset ihmiset tarvitsevat paljon lyhyemmän version selkokielellä. Nyt kirjoitus on liian vaikea ja/tai pitkä kaikille.

]]>
Kirjoittaja: Erkki Kostiainen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5771 Erkki Kostiainen Tue, 12 Jul 2016 12:44:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5771 Vertailussa pitää muistaa, että apteekin liikevoitto ei vielä sisällä apteekkarin laskennallista palkkaa, joten se ei ole vertailukelpoinen osakeyhtiömuodossa toimivan vähittäiskaupan liikevoittoon, josta kauppiaan ja puolison (jos työskentelee kaupassa) palkka on jo maksettu. Toinen asia, joka edellyttää kommentointia on reseptilääkkeen toimitusmaksun muutos. Samalla kun lääketaksaan sisältyvää reseptin toimitusmaksua vuoden 2014 alussa korotettiin, vastaavasti leikattiin lääketaksan laskentataulukoista. Muutos oli kustannusneutraali, eli apteekkien yhteenlaskettu kate ei muuttunut. Osa apteekeista hyötyi muutoksesta, osa hävisi. Hyötyjiä olivat ne apteekit, joiden alueella lääkärit määräävät pääasiassa halpoja lääkkeitä, ja häviäjiä ne apteekit, joiden myynti painottuu kalliimpiin reseptilääkkeisiin. Muutoksella turvattiin osaltaan lääkkeiden maankattavaa saatavuutta. Vertailussa pitää muistaa, että apteekin liikevoitto ei vielä sisällä apteekkarin laskennallista palkkaa, joten se ei ole vertailukelpoinen osakeyhtiömuodossa toimivan vähittäiskaupan liikevoittoon, josta kauppiaan ja puolison (jos työskentelee kaupassa) palkka on jo maksettu.

Toinen asia, joka edellyttää kommentointia on reseptilääkkeen toimitusmaksun muutos. Samalla kun lääketaksaan sisältyvää reseptin toimitusmaksua vuoden 2014 alussa korotettiin, vastaavasti leikattiin lääketaksan laskentataulukoista. Muutos oli kustannusneutraali, eli apteekkien yhteenlaskettu kate ei muuttunut. Osa apteekeista hyötyi muutoksesta, osa hävisi. Hyötyjiä olivat ne apteekit, joiden alueella lääkärit määräävät pääasiassa halpoja lääkkeitä, ja häviäjiä ne apteekit, joiden myynti painottuu kalliimpiin reseptilääkkeisiin. Muutoksella turvattiin osaltaan lääkkeiden maankattavaa saatavuutta.

]]>
Kirjoittaja: Viljami http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5770 Viljami Tue, 12 Jul 2016 11:56:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5770 Mielenkiintoinen aihe joka ansaitsee kyllä asiallista keskustelua. Kun nyt kerran iltapäivälehtien tietojen perusteella toimitaan, niin kysyisin bloggaajalta seuraavaa: Ylen MOT-selvityksen mukaan Suomen 50 suurimman apteekin listalle pääsee 109 866,17 euron tuloilla. Koska Suomessa on 590 apteekkaria, niin tarkoittaa tämä alle 10 % apteekkareista. Kääntäenhän tämä tarkoittaa, että 90% apteekkareista saa tuloja alle mainitun 109 000 euroa. Tiedot ovat vuodelta 2013 miltä ymmärtääkseni myös blogin luvut ovat. Miten siis on mahdollista että apteekkarien keskitulot olisivat 120 000 - 140 000 euroa mikäli 90 % apteekkareista ei edes yllä tähän? Vääristävätkö eniten ansaitsevien tulot lukemaa näin paljon vai onko selitys muualla? Mikäli isoin 10% vääristää tuloja, niin onko paikkansapitävää että enemmistö apteekkareista olisi eniten tienaavan 1% joukossa Suomessa? Mikä on näiden top50 ulkopuolella jäävien apteekkarien keskitulo? http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/28/mot-selvitys-apteekkien-huipputulokset Mielenkiintoinen aihe joka ansaitsee kyllä asiallista keskustelua. Kun nyt kerran iltapäivälehtien tietojen perusteella toimitaan, niin kysyisin bloggaajalta seuraavaa:

Ylen MOT-selvityksen mukaan Suomen 50 suurimman apteekin listalle pääsee 109 866,17 euron tuloilla. Koska Suomessa on 590 apteekkaria, niin tarkoittaa tämä alle 10 % apteekkareista. Kääntäenhän tämä tarkoittaa, että 90% apteekkareista saa tuloja alle mainitun 109 000 euroa. Tiedot ovat vuodelta 2013 miltä ymmärtääkseni myös blogin luvut ovat. Miten siis on mahdollista että apteekkarien keskitulot olisivat 120 000 - 140 000 euroa mikäli 90 % apteekkareista ei edes yllä tähän? Vääristävätkö eniten ansaitsevien tulot lukemaa näin paljon vai onko selitys muualla? Mikäli isoin 10% vääristää tuloja, niin onko paikkansapitävää että enemmistö apteekkareista olisi eniten tienaavan 1% joukossa Suomessa? Mikä on näiden top50 ulkopuolella jäävien apteekkarien keskitulo?

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/28/mot-selvitys-apteekkien-huipputulokset

]]>
Kirjoittaja: Jani Granlund http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5769 Jani Granlund Tue, 12 Jul 2016 11:33:37 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5769 Ivenstoinnit apteekin tuloksesta? Professori kirjoittaa, että tuloksesta menee investoinnit ym... Saaralla tästä hyvä kommentti 11.7.2016 20:37. Miten asia oikeasti on? Tätä apteekkarit ja Apteekakriliitto käyttävät usein argumenttina. En ole taloustieteilijä, mutta miten ihmeessä investoinint (poistot huomioon ottaen) ja esim. apteekkarin ja henkilökunnan kouluutusmenot eivät olisi huomioitu tuloksessa....? Toisin sanoen minua kiinnostaa, mitä yritystoimintaan liityvää normaalia ("pakolloista") apteekin = apteekkarin täytyy rahoittaa tuosta tuloksesta - vai onko se "oikea" tulos apteekkarille? Hienoa, jos joku vääntää rautalangasta! Ivenstoinnit apteekin tuloksesta?
Professori kirjoittaa, että tuloksesta menee investoinnit ym… Saaralla tästä hyvä kommentti 11.7.2016 20:37. Miten asia oikeasti on? Tätä apteekkarit ja Apteekakriliitto käyttävät usein argumenttina.

En ole taloustieteilijä, mutta miten ihmeessä investoinint (poistot huomioon ottaen) ja esim. apteekkarin ja henkilökunnan kouluutusmenot eivät olisi huomioitu tuloksessa….?

Toisin sanoen minua kiinnostaa, mitä yritystoimintaan liityvää normaalia (”pakolloista”) apteekin = apteekkarin täytyy rahoittaa tuosta tuloksesta - vai onko se “oikea” tulos apteekkarille?

Hienoa, jos joku vääntää rautalangasta!

]]>
Kirjoittaja: Pasi Ahonen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5768 Pasi Ahonen Tue, 12 Jul 2016 08:54:09 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5768 Apteekkarien toiminimien verteilua osakeyhtiöhin panee hymylyttämään. Vähittäiskaupan prosenttien vertailu apteekkien voittoprosentteihin ilman euroja taas näyttää tarkoitushakuiselta. Apteekki kun ei voi reagoida juurikaan kateprosenteilla, ne kun on lääkkeissä jonkun muun määräämiä. Proviisorin keskiansion vertaaminen apteekkariin on kuin vertaisi lääkärin palkkaa erikoistuneen lääkärin palkkaan. Otsikossa esitetty väite siitä ettei apteekkarit olisi ansainneet palkkaansa vaatisi minusta perusteluita. Proviisoreiden suuresta joukosta vain harvat saavat apteekin vähän niin kuin vain harvat pääsevät pelaamaan NHLään. Jos kuluja halutaan oikeasti pienentää niin ei kun afrikan malli käyttöön. Aletaan valmistaa lääkeet itse ilman patenttiikorvauksia lääkeyrityksille. Apteekkarien toiminimien verteilua osakeyhtiöhin panee hymylyttämään. Vähittäiskaupan prosenttien vertailu apteekkien voittoprosentteihin ilman euroja taas näyttää tarkoitushakuiselta. Apteekki kun ei voi reagoida juurikaan kateprosenteilla, ne kun on lääkkeissä jonkun muun määräämiä.
Proviisorin keskiansion vertaaminen apteekkariin on kuin vertaisi lääkärin palkkaa erikoistuneen lääkärin palkkaan.
Otsikossa esitetty väite siitä ettei apteekkarit olisi ansainneet palkkaansa vaatisi minusta perusteluita. Proviisoreiden suuresta joukosta vain harvat saavat apteekin vähän niin kuin vain harvat pääsevät pelaamaan NHLään.
Jos kuluja halutaan oikeasti pienentää niin ei kun afrikan malli käyttöön. Aletaan valmistaa lääkeet itse ilman patenttiikorvauksia lääkeyrityksille.

]]>
Kirjoittaja: Kalevi Salonen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5767 Kalevi Salonen Tue, 12 Jul 2016 04:38:13 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5767 A. Hepomäki: "Suomi on niin pieni markkina-alue, että globaalit lääketoimijat nauravat meidän vaatimuksille." En ymmärrä sanomasi logiikkaa. Jos Suomi on pieni markkina-alue, niin vielä pienemmäksi se menee, kun hankinnat jaetaan lääketukuille ja suurelle joukolle apteekkeja. Niitähän sanomasi perusteella lääkkeiden saatavuuden pitäisi uhata ylivoimaisesti pahemmin. Kohtuullinen korvaus lääketehtaille määräytyisi tietenkin hintakilpailun mukaan. Silloin on merkitystä voiko ostaja tehdä sopimuksen vaikkapa vuoden toimituksista kerralla verrattuna 600 erilliseen apteekkiin, jotka eivät tee pidempiaikaisia sopimuksia. Jo yksin byrokratiakulut ovat 600-kertaiset. Takuuvarmasti myynti kiinnostaa lääketehtaita aina olipa ostaja kuka tahansa. Työllistämisellä ei ole itseisarvoa. Lääkkeiden julkinen jakelu ei veisi kaikkia apteekkien työpaikkoja ja synyttäisi terveyskeskuksissa uusia (tosin varmasti vähemmän). Jonkinlaista suhteutusta asiaan antaa se, että valtion lääkelaitoksesta seuraavat kustannussäästöt olisivat yli 100 000 euroa vuodessa jokaista nykyistä apteekin työntekijää kohden - siis todellisuudessa mahdollisesti menetettyjä työpaikkoja kohden vielä kertaluokkaa kalliimpaa. Säästöjen lisäksi julkinen lääkkeiden jakelu toisi jokaisen potilaaan jokaisessa Suomen kolkassa entistä tasa-arvoisempaan asemaan. Ainuttakaan haittaa siitä ei voi olla. A. Hepomäki: “Suomi on niin pieni markkina-alue, että globaalit lääketoimijat nauravat meidän vaatimuksille.”

En ymmärrä sanomasi logiikkaa. Jos Suomi on pieni markkina-alue, niin vielä pienemmäksi se menee, kun hankinnat jaetaan lääketukuille ja suurelle joukolle apteekkeja. Niitähän sanomasi perusteella lääkkeiden saatavuuden pitäisi uhata ylivoimaisesti pahemmin.

Kohtuullinen korvaus lääketehtaille määräytyisi tietenkin hintakilpailun mukaan. Silloin on merkitystä voiko ostaja tehdä sopimuksen vaikkapa vuoden toimituksista kerralla verrattuna 600 erilliseen apteekkiin, jotka eivät tee pidempiaikaisia sopimuksia. Jo yksin byrokratiakulut ovat 600-kertaiset. Takuuvarmasti myynti kiinnostaa lääketehtaita aina olipa ostaja kuka tahansa.

Työllistämisellä ei ole itseisarvoa. Lääkkeiden julkinen jakelu ei veisi kaikkia apteekkien työpaikkoja ja synyttäisi terveyskeskuksissa uusia (tosin varmasti vähemmän). Jonkinlaista suhteutusta asiaan antaa se, että valtion lääkelaitoksesta seuraavat kustannussäästöt olisivat yli 100 000 euroa vuodessa jokaista nykyistä apteekin työntekijää kohden - siis todellisuudessa mahdollisesti menetettyjä työpaikkoja kohden vielä kertaluokkaa kalliimpaa.

Säästöjen lisäksi julkinen lääkkeiden jakelu toisi jokaisen potilaaan jokaisessa Suomen kolkassa entistä tasa-arvoisempaan asemaan. Ainuttakaan haittaa siitä ei voi olla.

]]>
Kirjoittaja: Mika Lako http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5766 Mika Lako Mon, 11 Jul 2016 21:06:15 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5766 Kovin Tokmannilaisilta nuo apteekkialan tunnusluvut näyttävät. Toisessa tavaraa saa myydä vain loppututkinnolla ja viranomaisen myöntämällä sirukortilla. https://ir.tokmanni.fi/releases/pr-story.aspx?ResultPageURL=http://cws.huginonline.com/T/172118/PR/201605/2009701.xml Suomessa on noin 110 proviisorin aloituspaikkkaa, apteekkeja kai noin 600. Ei taida jokaisesta tulla apteekkaria? Kovin Tokmannilaisilta nuo apteekkialan tunnusluvut näyttävät. Toisessa tavaraa saa myydä vain loppututkinnolla ja viranomaisen myöntämällä sirukortilla.

https://ir.tokmanni.fi/releases/pr-story.aspx?ResultPageURL=http://cws.huginonline.com/T/172118/PR/201605/2009701.xml

Suomessa on noin 110 proviisorin aloituspaikkkaa, apteekkeja kai noin 600.

Ei taida jokaisesta tulla apteekkaria?

]]>
Kirjoittaja: A. Hepomäki http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5765 A. Hepomäki Mon, 11 Jul 2016 19:14:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5765 Jos lähdetään oikaisemaan näitä juttuja niin esim. Mauri Virtaselle yms. Ilmankos Espanjan talous on vielä pahemmin kuralla kuin Suomen, kiitos runsaiden paikallisten kelakorvausten. Yleensä Sandimmun Neoralin käyttäjällä Suomessa on ylempi kelakorvaus, jollojn asiakas maksaa kela-korvauksen, tässä tapauksessa 4,50€. Kansainväliset lääkeyritykset hinnoittelevat tuotteensa ko. maan yleisen hintatason mukaan. Espanjassa on muutenkin edullisempaa, ja siksi välimeren maat ovat otollista maaperää mm. rinnakkaislääketuonnin bulkkiostajille. Ja Atarax on hyvä esimerkki siitä, miten vapaa hinnoittelu toimii. Tuote ei ole kelan korvauksen piirissä, joten LÄÄKEYRITYS voi hinnoitella sen mielensä mukaan. Minun on äärimmäisen vaikea uskoa näitä systeemin vapauttamista vaativia populisteja ja maallikoita, jotka katsovat alaa vain iltapäivälehtien verotietojen kautta. Joku täällä tuntuu ymmärtävän, miten systeemi toimii. Iso apteekki maksaa apteekkimaksua (tulevaisuudessa apteekkiveroa) max 11% lääkemyynnistä. Kun tulossa on kalliiden lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus, entistä useampi apteekki -jopa keskivertoapteekki pakotetaan lainsäädännöllä myymään osa tuotteista tappiolla, kun leikkuri ja verotus ovat niin kireitä. Tätä ei ymmärrä ellei perehdy paremmin. Toiminimiyrittäjä tosiaan maksaa veroa henkilöverotuksen mukaan, joka jo pienelle apteekille on todella kova. Kalevi Salonen: Suomi on niin pieni markkina-alue, että globaalit lääketoimijat nauravat meidän vaatimuksille. Ison tehtaan tablettikone vääntää Suomen vuosiosuuden muutamassa minuutissa. Jos ne eivät saa mielestään kohtuullista korvausta, joku elintärkeä lääke saattaa jäädä tulematta tänne perukoille. Ei niitä kiinnosta. Ja loppujen lopuksi. Apteekilla ei edelleenkään ole mitään tekemistä lääkkeen hinnanmuodostuksen kanssa. Viranomainen harkitsee ja määrää hinnan, apteekki myy ja työllistää maan laajuisesti 8 000 henkeä. Jos lähdetään oikaisemaan näitä juttuja niin esim. Mauri Virtaselle yms. Ilmankos Espanjan talous on vielä pahemmin kuralla kuin Suomen, kiitos runsaiden paikallisten kelakorvausten. Yleensä Sandimmun Neoralin käyttäjällä Suomessa on ylempi kelakorvaus, jollojn asiakas maksaa kela-korvauksen, tässä tapauksessa 4,50€. Kansainväliset lääkeyritykset hinnoittelevat tuotteensa ko. maan yleisen hintatason mukaan. Espanjassa on muutenkin edullisempaa, ja siksi välimeren maat ovat otollista maaperää mm. rinnakkaislääketuonnin bulkkiostajille. Ja Atarax on hyvä esimerkki siitä, miten vapaa hinnoittelu toimii. Tuote ei ole kelan korvauksen piirissä, joten LÄÄKEYRITYS voi hinnoitella sen mielensä mukaan. Minun on äärimmäisen vaikea uskoa näitä systeemin vapauttamista vaativia populisteja ja maallikoita, jotka katsovat alaa vain iltapäivälehtien verotietojen kautta.
Joku täällä tuntuu ymmärtävän, miten systeemi toimii. Iso apteekki maksaa apteekkimaksua (tulevaisuudessa apteekkiveroa) max 11% lääkemyynnistä. Kun tulossa on kalliiden lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus, entistä useampi apteekki -jopa keskivertoapteekki pakotetaan lainsäädännöllä myymään osa tuotteista tappiolla, kun leikkuri ja verotus ovat niin kireitä. Tätä ei ymmärrä ellei perehdy paremmin.
Toiminimiyrittäjä tosiaan maksaa veroa henkilöverotuksen mukaan, joka jo pienelle apteekille on todella kova.
Kalevi Salonen: Suomi on niin pieni markkina-alue, että globaalit lääketoimijat nauravat meidän vaatimuksille. Ison tehtaan tablettikone vääntää Suomen vuosiosuuden muutamassa minuutissa. Jos ne eivät saa mielestään kohtuullista korvausta, joku elintärkeä lääke saattaa jäädä tulematta tänne perukoille. Ei niitä kiinnosta.

Ja loppujen lopuksi. Apteekilla ei edelleenkään ole mitään tekemistä lääkkeen hinnanmuodostuksen kanssa. Viranomainen harkitsee ja määrää hinnan, apteekki myy ja työllistää maan laajuisesti 8 000 henkeä.

]]>
Kirjoittaja: Kalevi Salonen http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5764 Kalevi Salonen Mon, 11 Jul 2016 18:51:48 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5764 Kommentti Mika Lakon kysymykseen "Jos apteekkarit saavat ylisuuria voittoja, miksi et esitä kiristyksiä apteekkimaksutaulukkoon?" On aika hämmästyttävää miten sivuraiteella keskustelua käydään. Perimmältään kun kysymys ei ole apteekkareiden kohtuuttomista tuloista vaan lääkejakeluketjun oikaisemisesta. Eli ei pitäisi puhua niinkään apteekkien verotuksesta tai niiden keskinäisestä kilpailusta vaan reseptilääkkeiden jakelun siirtämisestä terveyskeskuksiin. Apteekkien olemassaoloon ei tarvitsisi kajota, vaikka kilpailu olisikin vapaakauppalääkkeiden osalta tarkoituksenmukaista vapauttaa. Toki reseptilääkkeissä apteekit voisivat edelleen palvella yksityistä terveydenhuoltoa. Kommentti Mika Lakon kysymykseen “Jos apteekkarit saavat ylisuuria voittoja, miksi et esitä kiristyksiä apteekkimaksutaulukkoon?”

On aika hämmästyttävää miten sivuraiteella keskustelua käydään. Perimmältään kun kysymys ei ole apteekkareiden kohtuuttomista tuloista vaan lääkejakeluketjun oikaisemisesta. Eli ei pitäisi puhua niinkään apteekkien verotuksesta tai niiden keskinäisestä kilpailusta vaan reseptilääkkeiden jakelun siirtämisestä terveyskeskuksiin. Apteekkien olemassaoloon ei tarvitsisi kajota, vaikka kilpailu olisikin vapaakauppalääkkeiden osalta tarkoituksenmukaista vapauttaa. Toki reseptilääkkeissä apteekit voisivat edelleen palvella yksityistä terveydenhuoltoa.

]]>
Kirjoittaja: Mika Lako http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5763 Mika Lako Mon, 11 Jul 2016 18:05:44 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7407#comment-5763 Jos apteekkarit saavat ylisuuria voittoja, miksi et esitä kiristyksiä apteekkimaksutaulukkoon? Valtio saisi ylisuuret voitot omaan taskuunsa käytännössä ilmaiseksi. Vartian esitys lisää apteekkien kiinteitä kuluja (vuokra, kalusto, ATK-järjestelmät etc) ja vähentää apteekkimaksutuloja. Jos apteekkarit saavat ylisuuria voittoja, miksi et esitä kiristyksiä apteekkimaksutaulukkoon?

Valtio saisi ylisuuret voitot omaan taskuunsa käytännössä ilmaiseksi.

Vartian esitys lisää apteekkien kiinteitä kuluja (vuokra, kalusto, ATK-järjestelmät etc) ja vähentää apteekkimaksutuloja.

]]>