<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	>
<channel>
	<title>Artikkelin Kapitalismi, markkinat ja yhteisöt kommentit</title>
	<atom:link href="http://blog.hse-econ.fi/?feed=rss2&#038;p=768" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=768</link>
	<description></description>
	<pubDate>Thu, 09 Sep 2010 01:34:40 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.7.1</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Marko</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-60</link>
		<dc:creator>Marko</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 29 Jun 2009 17:36:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-60</guid>
		<description>Kiitos Pertti mielenkiintoisesta aihevalinnasta!

Tuohon Leenan kommenttiin haluaisinkin lisätä sen, että senhän näkee melkein tilanteessa kuin tilanteessa että televisio harvoin edistää sosiaalista tilannetta. Usein keskustelu katkeilee ja ihmiset joilla olisi ollut jotain sanottavaakin toisilleen jäävät tuijottamaan impulssiruutua. 

Itse en henkilökohtaisesti katso televisiota juuri koskaan, enkä varsinkaan silloin kun haluan nauttia ihmisten seurasta, pidä sitä taustakohinana päällä. On tietysti ihmisiä joille tämä ei ole ole niin suuri ongelma, mutta ehkä kysymys kuuluukin millaisessa muodossa esimerkiksi Suomessa sosiaalinen tilanne esiintyy, mitä ihmiset tarkoittavat sillä? Se ei ole sama kuin esimerkiksi Ranskassa tai sama kuin monikulttuuristen ihmisten kesken pubissa.

Uskon tosin, että sosiaalinen media ja esimerkiksi laajemmat massiivinettiroolipelit jotka molemmat ovat mielestäni aika lailla kapitalismista syntyneet, mahdollistavat ihmisten sosiaalista elämää ja antavat sille uuden jatkeen. Jotkut ovat rohjenneet epäillä onko tämä, joidenkin mielestä 'netissä haahuilu' aidosti sosiaalista lainkaan, mutta itse sanoisin että ehdottomasti on. Eräskin ystäväni on tavannut ihmisiä ympäri maailmaa Lord of the Rings Online -pelin kautta, ja heillä on juuri tapaaminen osan heistä kanssa Lontoossa – jos nyt se, että nettisosialisoinnista muodostui reaalielämän sosialisointi mitään oikeasti edes merkitsee. 

Ja eikö ihmisten uusia konsepteja ja kommunoikointitapoja ja niiden syntymistä kuitenkin osittain muokkaa ihmisen oma tarve? On hieman turhaa väittää, että ihmisille usein luotaisiin tarpeita jotka eivät aina olisi hänen. Joskus näinkin voi olla, mutta historia kertoo tapauksista joissa on yritetty konseptointeja jotka ovat kaatuneet siihen, ettei kukaan välitä niistä.

Ja lopuksi, mikä edes on kapitalismin ja sosialismin ero joissain paikoin? Mikä esimerkiksi Kiina nykyään on? Siinähän olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde miten siellä sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet, vai ovatko?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos Pertti mielenkiintoisesta aihevalinnasta!</p>
<p>Tuohon Leenan kommenttiin haluaisinkin lisätä sen, että senhän näkee melkein tilanteessa kuin tilanteessa että televisio harvoin edistää sosiaalista tilannetta. Usein keskustelu katkeilee ja ihmiset joilla olisi ollut jotain sanottavaakin toisilleen jäävät tuijottamaan impulssiruutua. </p>
<p>Itse en henkilökohtaisesti katso televisiota juuri koskaan, enkä varsinkaan silloin kun haluan nauttia ihmisten seurasta, pidä sitä taustakohinana päällä. On tietysti ihmisiä joille tämä ei ole ole niin suuri ongelma, mutta ehkä kysymys kuuluukin millaisessa muodossa esimerkiksi Suomessa sosiaalinen tilanne esiintyy, mitä ihmiset tarkoittavat sillä? Se ei ole sama kuin esimerkiksi Ranskassa tai sama kuin monikulttuuristen ihmisten kesken pubissa.</p>
<p>Uskon tosin, että sosiaalinen media ja esimerkiksi laajemmat massiivinettiroolipelit jotka molemmat ovat mielestäni aika lailla kapitalismista syntyneet, mahdollistavat ihmisten sosiaalista elämää ja antavat sille uuden jatkeen. Jotkut ovat rohjenneet epäillä onko tämä, joidenkin mielestä &#8216;netissä haahuilu&#8217; aidosti sosiaalista lainkaan, mutta itse sanoisin että ehdottomasti on. Eräskin ystäväni on tavannut ihmisiä ympäri maailmaa Lord of the Rings Online -pelin kautta, ja heillä on juuri tapaaminen osan heistä kanssa Lontoossa – jos nyt se, että nettisosialisoinnista muodostui reaalielämän sosialisointi mitään oikeasti edes merkitsee. </p>
<p>Ja eikö ihmisten uusia konsepteja ja kommunoikointitapoja ja niiden syntymistä kuitenkin osittain muokkaa ihmisen oma tarve? On hieman turhaa väittää, että ihmisille usein luotaisiin tarpeita jotka eivät aina olisi hänen. Joskus näinkin voi olla, mutta historia kertoo tapauksista joissa on yritetty konseptointeja jotka ovat kaatuneet siihen, ettei kukaan välitä niistä.</p>
<p>Ja lopuksi, mikä edes on kapitalismin ja sosialismin ero joissain paikoin? Mikä esimerkiksi Kiina nykyään on? Siinähän olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde miten siellä sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet, vai ovatko?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Leena Kerkelä</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-58</link>
		<dc:creator>Leena Kerkelä</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Jun 2009 09:54:22 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-58</guid>
		<description>Eikös erään tutkimuksen mukaan television päälläolo ja ilmeisesti sen katselukin viivästyttänyt lasten puheenkehitystä? Sittenpä voikin miettiä, että mitä se uudenlainen sosiaalinen vuorovaikutus on kun ei enää puhuta. Ehkä se on jotain nonverbaalia kommunikointia (bodylanguage yms.), jonka ymmärtävät vain muut samanlaisessa ympäristössä kasvaneet. Ehkä me elämme sitä jo nyt. 

No jos haluaa hakea linkin tästä vuorovaikutuksesta sosiaaliseen pääomaan niin olennaista kai on joku kumuloitumisprosessi. En myöskään tunne alan kirjallisuutta, joten en tiedä milloin ja koska kaikenlaiset sosiaaliset ilmiöt ovat pääomamielessä relevantteja.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Eikös erään tutkimuksen mukaan television päälläolo ja ilmeisesti sen katselukin viivästyttänyt lasten puheenkehitystä? Sittenpä voikin miettiä, että mitä se uudenlainen sosiaalinen vuorovaikutus on kun ei enää puhuta. Ehkä se on jotain nonverbaalia kommunikointia (bodylanguage yms.), jonka ymmärtävät vain muut samanlaisessa ympäristössä kasvaneet. Ehkä me elämme sitä jo nyt. </p>
<p>No jos haluaa hakea linkin tästä vuorovaikutuksesta sosiaaliseen pääomaan niin olennaista kai on joku kumuloitumisprosessi. En myöskään tunne alan kirjallisuutta, joten en tiedä milloin ja koska kaikenlaiset sosiaaliset ilmiöt ovat pääomamielessä relevantteja.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: TJ</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-57</link>
		<dc:creator>TJ</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Jun 2009 09:36:52 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=768#comment-57</guid>
		<description>Vaikken ole perehtynyt alan tutkimukseen, mielestäni Haaparannan esittämä ajattelutapa siitä, että markkinat/kapitalismi ovat muuttaneet sosiaalista vuorovaikutusta sen tuhoamisen sijaan, tuntuu intuitiivisesti järkevältä. 

Ehkä voitaisiin jopa ajatella, että tässä on kysymys jossain määrin samanlaisesta ilmiöstä kuin erityisesti yrityksiin kohdistettu luovan tuhon -teoria esittää. Vanhat tavat kuolevat pois uusien tieltä. Muutamia kymmeniä vuosia sitten ihmiset tapasivat ensisijaisesti pienellä kyläkaupalla tai paikallisessa kuppilassa. Nykyisin ihmiset voivat tavata kauppakeskuksissa tai hyvin pitkälti mainoksilla rahoitettavilla keskustelupalstoilla, jotka ovat lienee markkinoiden tuote. Tästä näkökulmasta voitaisiin ajatella, että markkinat sekä tuhoavat vanhoja sosiaalisen kanssakäymisen instituutioita että luovat uusia.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Vaikken ole perehtynyt alan tutkimukseen, mielestäni Haaparannan esittämä ajattelutapa siitä, että markkinat/kapitalismi ovat muuttaneet sosiaalista vuorovaikutusta sen tuhoamisen sijaan, tuntuu intuitiivisesti järkevältä. </p>
<p>Ehkä voitaisiin jopa ajatella, että tässä on kysymys jossain määrin samanlaisesta ilmiöstä kuin erityisesti yrityksiin kohdistettu luovan tuhon -teoria esittää. Vanhat tavat kuolevat pois uusien tieltä. Muutamia kymmeniä vuosia sitten ihmiset tapasivat ensisijaisesti pienellä kyläkaupalla tai paikallisessa kuppilassa. Nykyisin ihmiset voivat tavata kauppakeskuksissa tai hyvin pitkälti mainoksilla rahoitettavilla keskustelupalstoilla, jotka ovat lienee markkinoiden tuote. Tästä näkökulmasta voitaisiin ajatella, että markkinat sekä tuhoavat vanhoja sosiaalisen kanssakäymisen instituutioita että luovat uusia.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
