Artikkelin Kauppa on kuolemaksi kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=7797 Fri, 29 Mar 2024 10:26:50 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Ossi Saresoja http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6020 Ossi Saresoja Mon, 16 Jan 2017 03:10:42 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6020 Mitä tulee USAn kauppaan Kiinan kanssa, niin se on ollut kyllä huomattava osatekijä siinä, että miljoonittain kiinalaisia on noussut hyvin syvästä köyhyydestä selvästi parempaan elintasoon. Se yksistään painaa paljon enemmän kuin se, että jotkut USAn työläiset saattavat olla häviäjäpuolella. Mitä tulee USAn kauppaan Kiinan kanssa, niin se on ollut kyllä huomattava osatekijä siinä, että miljoonittain kiinalaisia on noussut hyvin syvästä köyhyydestä selvästi parempaan elintasoon. Se yksistään painaa paljon enemmän kuin se, että jotkut USAn työläiset saattavat olla häviäjäpuolella.

]]>
Kirjoittaja: Konsensus http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6011 Konsensus Thu, 08 Dec 2016 19:08:21 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6011 En jaksa uskoa PH:n väitettä, että johtavat taloustieteilijät olisivat vapaakaupan tutkimuksesta aivan pihalla ja arvioisivat sitä peruskurssiopiskelijan tiedoin. Tai väitettä, että Saez ja ja muutkin noin yksimielisesti vastaisivat "are better off" tilanteessa, jossa köyhien tilanne huononisi. Kysyn silti: mitkä ovat mielestäsi arvovaltaisimmat vapaakaupan empiirisestä tutkimuksesta tehdyt meta-analyysit ja yhteenvedot ja niiden johtopäätökset? Jonkun afäärillä tai avioliitolla ulkomaalaisen kanssa voi tietysti olla haittoja jollekin suomalaiselle valkoiselle heteromiehelle, mutta sellaisen kieltäminen on silti arveluttavaa. En jaksa uskoa PH:n väitettä, että johtavat taloustieteilijät olisivat vapaakaupan tutkimuksesta aivan pihalla ja arvioisivat sitä peruskurssiopiskelijan tiedoin. Tai väitettä, että Saez ja ja muutkin noin yksimielisesti vastaisivat “are better off” tilanteessa, jossa köyhien tilanne huononisi.

Kysyn silti: mitkä ovat mielestäsi arvovaltaisimmat vapaakaupan empiirisestä tutkimuksesta tehdyt meta-analyysit ja yhteenvedot ja niiden johtopäätökset?

Jonkun afäärillä tai avioliitolla ulkomaalaisen kanssa voi tietysti olla haittoja jollekin suomalaiselle valkoiselle heteromiehelle, mutta sellaisen kieltäminen on silti arveluttavaa.

]]>
Kirjoittaja: Poliitikko http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6010 Poliitikko Mon, 05 Dec 2016 08:46:13 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6010 Klaus Kultti vaikuttaa kannattavan yksilönvapautta tai ihmisoikeuksia hyödyn sijaan tai hyödystä huolimatta. Eli että ihmisten *pitäisi* saada käydä kauppaa kenen kanssa huvittaa riippumatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on kauppaa käyvien tai muiden hyvinvointiin. Vaikuttaa. Kultinkaan poliittista ideologiaa ei nähdäkseni voi johtaa loogisesti tosiasioista [https://plato.stanford.edu/entries/hume-moral/#io]. Se ei silti tarkoita, että Kultin mielipidettä kannattavat olisivat "pahasti sekaisin". Mitenhän vakava ongelma arvojen ja tosiasioiden sekoittaminen on taloustieteessä yleensä? Kuinka paljon ajatellaan, että taloustieteilijöiden politiikkasuositukset ovat arvoista ja ideologioista vapaata tiedettä, joka perustuu vain tosiasioihin ja logiikkaan, ja että vain hullut tai tyhmät ovat eri mieltä? Vaikka kursseilla opetetaan, että taloustieteessä on positiviinen ja normatiivinen puoli (https://en.wikipedia.org/wiki/Normative_economics), ymmärretäänkö eroa kuitenkaan? Olen keskustellut muutamankin nuoren taloustieteilijän kanssa, joiden on ollut hyvin vaikea käsittää, että tiede ei kertoisi, millainen yhteiskunnan *tulisi* olla. Klaus Kultti vaikuttaa kannattavan yksilönvapautta tai ihmisoikeuksia hyödyn sijaan tai hyödystä huolimatta. Eli että ihmisten *pitäisi* saada käydä kauppaa kenen kanssa huvittaa riippumatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on kauppaa käyvien tai muiden hyvinvointiin. Vaikuttaa. Kultinkaan poliittista ideologiaa ei nähdäkseni voi johtaa loogisesti tosiasioista [https://plato.stanford.edu/entries/hume-moral/#io]. Se ei silti tarkoita, että Kultin mielipidettä kannattavat olisivat “pahasti sekaisin”. Mitenhän vakava ongelma arvojen ja tosiasioiden sekoittaminen on taloustieteessä yleensä? Kuinka paljon ajatellaan, että taloustieteilijöiden politiikkasuositukset ovat arvoista ja ideologioista vapaata tiedettä, joka perustuu vain tosiasioihin ja logiikkaan, ja että vain hullut tai tyhmät ovat eri mieltä? Vaikka kursseilla opetetaan, että taloustieteessä on positiviinen ja normatiivinen puoli (https://en.wikipedia.org/wiki/Normative_economics), ymmärretäänkö eroa kuitenkaan? Olen keskustellut muutamankin nuoren taloustieteilijän kanssa, joiden on ollut hyvin vaikea käsittää, että tiede ei kertoisi, millainen yhteiskunnan *tulisi* olla.

]]>
Kirjoittaja: Juha-kummi http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6009 Juha-kummi Sat, 03 Dec 2016 12:20:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6009 Ja tästä pääsee alkuun. Olkiukko (luin aluksi Olliukko): ”Termi on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka viittaa taistelutekniikoita harjoiteltaessa harjoitusvastustajana käytettävään oljilla täytettyyn nukkeen. Ilmaus voi viitata myös linnunpelättimeen, joka pelotustarkoituksestaan huolimatta on todellisuudessa täysin vaaraton.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke Ja tästä pääsee alkuun.

Olkiukko (luin aluksi Olliukko): ”Termi on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka viittaa taistelutekniikoita harjoiteltaessa harjoitusvastustajana käytettävään oljilla täytettyyn nukkeen. Ilmaus voi viitata myös linnunpelättimeen, joka pelotustarkoituksestaan huolimatta on todellisuudessa täysin vaaraton.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

]]>
Kirjoittaja: Olli http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6008 Olli Fri, 02 Dec 2016 21:16:51 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6008 Klaus Kultti: kannattaa tutustua käsitteeseen nimeltä olkiukko - Olli Klaus Kultti: kannattaa tutustua käsitteeseen nimeltä olkiukko

- Olli

]]>
Kirjoittaja: klaus kultti http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6007 klaus kultti Fri, 02 Dec 2016 19:43:42 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6007 Ollaan tarkkoja. Haaparanta puhuu/kirjoittaa politiikoista, jotka suosivat tai estävät tai jotain kauppaa. Haaparanta on siis sitä mieltä, että poliitikot saavat päättää kenen kanssa käyn kauppaa. En tiedä Haaparannan preferensseistä mitään, mutta yleisesti ottaen tämä on vaarallinen periaate. Jos vallassa on jotain Halla-ahotyyppisiä veijareita en saa käydä kauppaa musulmaanien kanssa ja jos vallassa on kiihkomusulmaaneja kaupankäyntini abortin sallivan ja homoja suosivan Ruotsin kanssa kielletään. Täytyy olla pahasti sekaisin, että kannattaa mitään Haaparannan mielipiteitä. Ollaan tarkkoja. Haaparanta puhuu/kirjoittaa politiikoista, jotka suosivat tai estävät tai jotain kauppaa. Haaparanta on siis sitä mieltä, että poliitikot saavat päättää kenen kanssa käyn kauppaa. En tiedä Haaparannan preferensseistä mitään, mutta yleisesti ottaen tämä on vaarallinen periaate. Jos vallassa on jotain Halla-ahotyyppisiä veijareita en saa käydä kauppaa musulmaanien kanssa ja jos vallassa on kiihkomusulmaaneja kaupankäyntini abortin sallivan ja homoja suosivan Ruotsin kanssa kielletään. Täytyy olla pahasti sekaisin, että kannattaa mitään Haaparannan mielipiteitä.

]]>
Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6006 Pertti Haaparanta Thu, 01 Dec 2016 08:20:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6006 Hämmästynyt ja Konsensus: Korjataan nyt ensin väitteitänne: EU ei antanut Ukrainalle vaihtoehtoja (EU tai Euraasia) vaan pakotti sen valitsemaan, Ukrainahan halusi vapaakaupan kummankin kanssa, mikä olisi ollut sille, EU:lle ja Euraasian Unionille ilman muuta ollut paras vaihtoehto. Järjestelyitä, joissa maa on mukana erilaisissa vapaakauppasopimuksissa, on maailma pullollaan. Jostakin syystä EU ei nyt sellaiseen suostunut. Mitä olisi tapahtunut, jos se olisi suostunut? Tutkimuksessa on selvitelty kaupan ja sotien välistä yhteyttä, tulokset vaihtelevat. Ehkä tämä on luonnollista, tilanteetkin vaihtelevat, mutta tässä minusta vaikutus on selvä. Ukrainan tapauksessa siis kannatin laajempaa vapaakauppaa, Hämmästynyt ja Konsensus selvästikään eivät. Moraalista: Olen jo aiemmin todennut, että mikään ei oikeuta Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. EU:n toiminta tekee ne kuitenkin ymmärrettävimmiksi. Se antoi selvän merkin, että Venäjää halutaan eristää. Euraasian jäsenvaltioista useat ovat todellakin puhtaita diktatuureja, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Tästä huolimatta Suomi myy alueelle aseita. Asiaan kuuluu tietysti väittää, että niillä ei ammuta ihmisiä, aivan kuten hirttonarun myyjä voi myydä naruaan aitausten tekemiseen ja väittää, että niillä ei hirtetä ketään. Suomen aseet ovat siis rauhan aseita (aivan kuten suomalaisessa keskustelussa näyttää siltä, että USA:n aseita myös pidetään rauhan aseina). EU ja sen mukana Suomi (eikä USA) eivät käyttäydy johdonmukaisesti: niillä on lukuisia sopimuksia Kiinan kanssa, joka valloittelee kansainvälisen oikeuden antamasta tuomiosta merialueita ja miehittää Tiibetiä. Kiina on myös mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Kiina on diktatuuri samoin kuin monet muut Aasian maat, miksei niille aseteta pakotteita? Euraasian unioni on tavallinen vapaakauppa-alue (tai itse asiassa yhteismarkkina-alue). Jos joku jaksoi katsoa esittämiäni linkkejä (joista pääsee Suomen Pankissa tehtyyn, Chatham Houselle tehtyyn ja yhteen akateemiseen arvioon), niin niistä käy ilmi, että sillä on yhteinen ulkotulli, joka näyttää olevan tasolla, joka huolehtii yhtälailla kaikkien jäsenmaiden eduista, ja työvoiman liikkuvuutta alueen sisällä on parannettu. Unioniin asetettiin aika paljon toiveita, kuten Chatham Houselle ennen Ukrainan tapahtumia tehty selvitys näyttää, ja aluksi tuloksia myös syntyi, kuten se viittaamani tutkimus näyttää. Mitään erityistä vaikutusta ei ole tullut siitä, että suuri osa jäsenmaista on diktatuureja eikä yhtään puhdasta demokratiaa ole mukana. Eihän Tyynen Valtameren kauppasopimuksissa ole ollut ongelmia, vaikka huomattava (ja vaihteleva) osa maista on diktatuureja. Ja onpa todella mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu Turkin ja EU:n suhteille, moraali kyllä paukkuu siinäkin, kuten kansainvälisissä kauppasuhteissa. Tekopyhyys näyttää olevan yleistä myös tämän blogin kommentoijien joukossa. Konsensus: Kaupan vapauttamisen vaikutukset ja niistä saatava hyöty a) Ilmeisesti se ensimmäinen mielipidetiedustelu oli siis yhtä epäilyttävä kuin arvelinkin. Julkisuudessa käytännössä saatava informaatio erilaisten kauppajärjestelyiden vaikutuksista koskee ainoastaan niiden kasvuvaikutuksia (esimerkiksi TTIP:n vaikutuksista en ole nähnyt muita arvioita, joissakin on karkeita arvioita tulonjaosta). Muun tiedon saaminen vaatii perehtymistä tutkimukseen, joka näissä asioissa, joista nyt on puhe, on viimeaikaista. Tältä joukolta olisi voinut kysyä myös, miten kehitysapu on vaikuttanut saajamaiden talouskasvuun. Arvaukseni on, että vastaus olisi ”negatiivinen” vastoin viimeisen kymmenen vuoden tutkimuksen valtavirrassa saatuja tuloksia. b) Joka tapauksessa ne kysymykset, kuin myös ”huipputaloustieteiljöille” asetetut, ovat selvästi myös jotakin muuta kuin niiden tulisi olla. Otetaan nyt sitten vaikka Emmanuel Saez (joka ei ole kansainvälisen kaupan tutkija). Kysyttiinkö häneltä, miten hän suhtautuu kaupan vapauttamiseen, jos se lisää tuloeroja ja jopa alentaa pienituloisten reaalituloja, jos vaihtoehdot ovat i) menetyksiä ei kompensoida tai ii) menetykset kompensoidaan? Tämä nyt olisi lähellä sitä oikeaa kysymystä, taustaksi pitäisi lisätä tiedot viimeaikaisesta tutkimuksesta (Saez on vero- ja sosiaaliturvatutkimuksen spesialisti), joukossa vaikka nuo viittaamani tutkimukset. Saezin vastaukset näihin kysymyksiin olisivat hyvinkin voineet olla erilaiset (kuten omanikin olisivat). Hän hyvin tietoinen siitä, millaiset vaikutukset kansainvälisellä verokilpailulla on huipputuloisten siirtymiselle maasta toiseen. Mitä, jos hänelle olisi kerrottu, että uudet kauppasopimukset saattavat entisestään lisätä tällaista verokilpailua? Viittaamani Dani Rodrikin ja Paul DeGrauwen (kumpikin kansainvälisen talouden tutkijoita) kirjoitukset ottavat nämä tekijät eksplisiittisesti huomioon. Äänin 2-0 he kumpikin siis haluavat hidastaa globalisaation vaikutuksia ellei sen tuottamaa tulonlisää jaeta/kyetä jakamaan kaikille. Millaisenhan vastauksen olisimme saaneet kehitysavun vaikutuksia koskevaan kysymykseen tältä huippujoukolta? Saez ei muuten ole äärivasemmistolainen, aivan kuten vaikkapa Thomas Sargent ei ole äärioikeistolainen (eikä ehkä edes oikeistolainen). Muistan lukioajoiltani 1970-luvun alusta koulussani kiertäneen jonkun yhdysvaltalaisen radikaalilehden. Mieleeni siitä jäi kuvaus Richard Nixonista ja hänen varapresidentistään Spiro Agnew’sta: ”Heille kaikki sellainen on kommunismia, mikä on fasismista vasemmalle.” Ei nyt tuokaan ihan kohdalleen osunut (vaikka eivät Nixonin kädet puhtaiksi mccarthyismin kaudelta jääneet). Eikö se ollut Nixon, joka aloitti Kiinan avautumisen ulkomaailmaan pienten kauppasopimusten kautta? Tämä lienee yksi esimerkki hyvästä kaupan vapauttamisesta. c) Olen yrittänyt tässä sanoa koko ajan, että taloustieteilijöiden vastaukset ovat yhtä tyhjän kanssa, jos samalla ei kysytä, millaiselle yhteiskunnan hyvinvointifunktiolle he arvionsa perustavat. Taloustieteilijät eivät voi määrätä (eikä heiltä sellaista ole mitään syytä vaatia), millaisista eettisistä lähtökohdista arviot tehdään. Tyypillinen tapa on arvioida kaupan vapauttamista mahdollisen Pareto-parannuksen näkökulmasta. Tällöin riittää tieto kokonaistulon (BKT:n tai kansantulon) muutoksesta, tulonjaolla ei ole väliä. Toinen, edelliselle sukua oleva, on käyttää utilitaristista yhteiskunnan hyvinvointifunktiota, jolloin ei ole väliä kenen hyöty nousee, ainoastaan kokonaishyödyllä on merkitystä. Kolmas tapa, jo paljon harvemmin käytetty kansainvälisen kaupan tutkimuksessa on arvioida vaikutuksia atkinsonilaisella hyvinvointifunktiolla, jossa edelliseen vaihtoehtoon on lisätty se, että tasa-arvon lisääntyminen lisää yhteiskunnan hyvinvointia, heikkeneminen vähentää sitä. Tällöin ei oleteta vielä mitään kompensaatiomekanismia. Ja yksi mahdollisuus on se, että edellisen lisäksi häviäjille todella hyvitetään menetykset. Ainoa esimerkki siitä, jonka tiedän, on tuo viittaamani Pol Antrasin et. al. tutkimus. Täysin käyttämättä on mahdollisuus hyödyntää tutkimusta, jossa lähtökohtana on arvioida, miten kaupan vapauttaminen vaikuttaa mahdollisuuksien tasa-arvoon. Tällöin siirrytään hieman eri maailmaan, hyödyn maailmasta voimavarojen maailmaan. Tällaiselle ajattelulle loi pohjan John Rawls. Lähes kaikissa tältä pohjalta tehdyissä teoreettisesta pohjatyöstä keskeinen tulos on, että yhteiskunnan tavoite on sen huonoimmassa asemassa olevan (kun jollakin tavalla on arvioitu hänen käytössään olevat voimavarat) aseman parantaminen. Kaupan vapauttamisen vaikutuksia ei siis siis liene tutkittu tästä näkökulmasta. Joka tapauksessa jos tälle tielle mennään, niin on hyvin todennäköistä, että tulokset muuttuvat. Jos esimerkiksi huonoimmassa asemassa olevaksi katsotaan kaupan vapauttamisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi itsemurhan tehnyt ihminen (hänethän tulee ottaa huomioon laskelmissa, koska hän olisi hengissä ilman kaupan vapauttamista), niin kaupan rajoittaminen saattaa olla perusteltua huolimatta siitä, että BKT tai hyötyjen summa kasvaisi. Lopuksi, Konsensuksella on edelleen virhekäsitys siitä, että kuvailemani mallit kaupan aiheuttamasta epätasa-arvosta, olisivat jotenkin erityisiä. Eivät ole, ne ovat oppikirjamalleja, juuri niitä, joille suurin osa kaupan BKT-vaikutuksista rakentuu ja joille taloustieteilijät arvionsa perustavat. Ja empiiriset tulokset kaupan vaikutuksista ovat empiirisiä tuloksia. Poliitikko: Juuri näin. Tieteellisen tutkimuksen tuloksia arvioidaan yleensä erilaisissa tieteellisissä katsauksissa, ei mielipidekyselyissä. Niissä kysytään mielipiteitä ja silloin tulee kysymysten lisäksi tietää, miltä pohjalta niihin vastataan. Hämmästynyt ja Konsensus:

Korjataan nyt ensin väitteitänne: EU ei antanut Ukrainalle vaihtoehtoja (EU tai Euraasia) vaan pakotti sen valitsemaan, Ukrainahan halusi vapaakaupan kummankin kanssa, mikä olisi ollut sille, EU:lle ja Euraasian Unionille ilman muuta ollut paras vaihtoehto. Järjestelyitä, joissa maa on mukana erilaisissa vapaakauppasopimuksissa, on maailma pullollaan. Jostakin syystä EU ei nyt sellaiseen suostunut. Mitä olisi tapahtunut, jos se olisi suostunut? Tutkimuksessa on selvitelty kaupan ja sotien välistä yhteyttä, tulokset vaihtelevat. Ehkä tämä on luonnollista, tilanteetkin vaihtelevat, mutta tässä minusta vaikutus on selvä. Ukrainan tapauksessa siis kannatin laajempaa vapaakauppaa, Hämmästynyt ja Konsensus selvästikään eivät.

Moraalista: Olen jo aiemmin todennut, että mikään ei oikeuta Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. EU:n toiminta tekee ne kuitenkin ymmärrettävimmiksi. Se antoi selvän merkin, että Venäjää halutaan eristää.

Euraasian jäsenvaltioista useat ovat todellakin puhtaita diktatuureja, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Tästä huolimatta Suomi myy alueelle aseita. Asiaan kuuluu tietysti väittää, että niillä ei ammuta ihmisiä, aivan kuten hirttonarun myyjä voi myydä naruaan aitausten tekemiseen ja väittää, että niillä ei hirtetä ketään. Suomen aseet ovat siis rauhan aseita (aivan kuten suomalaisessa keskustelussa näyttää siltä, että USA:n aseita myös pidetään rauhan aseina).

EU ja sen mukana Suomi (eikä USA) eivät käyttäydy johdonmukaisesti: niillä on lukuisia sopimuksia Kiinan kanssa, joka valloittelee kansainvälisen oikeuden antamasta tuomiosta merialueita ja miehittää Tiibetiä. Kiina on myös mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Kiina on diktatuuri samoin kuin monet muut Aasian maat, miksei niille aseteta pakotteita?

Euraasian unioni on tavallinen vapaakauppa-alue (tai itse asiassa yhteismarkkina-alue). Jos joku jaksoi katsoa esittämiäni linkkejä (joista pääsee Suomen Pankissa tehtyyn, Chatham Houselle tehtyyn ja yhteen akateemiseen arvioon), niin niistä käy ilmi, että sillä on yhteinen ulkotulli, joka näyttää olevan tasolla, joka huolehtii yhtälailla kaikkien jäsenmaiden eduista, ja työvoiman liikkuvuutta alueen sisällä on parannettu. Unioniin asetettiin aika paljon toiveita, kuten Chatham Houselle ennen Ukrainan tapahtumia tehty selvitys näyttää, ja aluksi tuloksia myös syntyi, kuten se viittaamani tutkimus näyttää. Mitään erityistä vaikutusta ei ole tullut siitä, että suuri osa jäsenmaista on diktatuureja eikä yhtään puhdasta demokratiaa ole mukana. Eihän Tyynen Valtameren kauppasopimuksissa ole ollut ongelmia, vaikka huomattava (ja vaihteleva) osa maista on diktatuureja. Ja onpa todella mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu Turkin ja EU:n suhteille, moraali kyllä paukkuu siinäkin, kuten kansainvälisissä kauppasuhteissa. Tekopyhyys näyttää olevan yleistä myös tämän blogin kommentoijien joukossa.

Konsensus: Kaupan vapauttamisen vaikutukset ja niistä saatava hyöty

a) Ilmeisesti se ensimmäinen mielipidetiedustelu oli siis yhtä epäilyttävä kuin arvelinkin. Julkisuudessa käytännössä saatava informaatio erilaisten kauppajärjestelyiden vaikutuksista koskee ainoastaan niiden kasvuvaikutuksia (esimerkiksi TTIP:n vaikutuksista en ole nähnyt muita arvioita, joissakin on karkeita arvioita tulonjaosta). Muun tiedon saaminen vaatii perehtymistä tutkimukseen, joka näissä asioissa, joista nyt on puhe, on viimeaikaista.

Tältä joukolta olisi voinut kysyä myös, miten kehitysapu on vaikuttanut
saajamaiden talouskasvuun. Arvaukseni on, että vastaus olisi ”negatiivinen” vastoin viimeisen kymmenen vuoden tutkimuksen valtavirrassa saatuja tuloksia.

b) Joka tapauksessa ne kysymykset, kuin myös ”huipputaloustieteiljöille” asetetut, ovat selvästi myös jotakin muuta kuin niiden tulisi olla. Otetaan nyt sitten vaikka Emmanuel Saez (joka ei ole kansainvälisen kaupan tutkija).
Kysyttiinkö häneltä, miten hän suhtautuu kaupan vapauttamiseen, jos se lisää tuloeroja ja jopa alentaa pienituloisten reaalituloja, jos vaihtoehdot ovat i) menetyksiä ei kompensoida tai ii) menetykset kompensoidaan? Tämä nyt olisi lähellä sitä oikeaa kysymystä, taustaksi pitäisi lisätä tiedot viimeaikaisesta tutkimuksesta (Saez on vero- ja sosiaaliturvatutkimuksen spesialisti), joukossa vaikka nuo viittaamani tutkimukset. Saezin vastaukset näihin kysymyksiin olisivat hyvinkin voineet olla erilaiset (kuten omanikin olisivat). Hän hyvin tietoinen siitä, millaiset vaikutukset kansainvälisellä verokilpailulla on huipputuloisten siirtymiselle maasta toiseen. Mitä, jos hänelle olisi kerrottu, että uudet kauppasopimukset saattavat entisestään lisätä tällaista verokilpailua?

Viittaamani Dani Rodrikin ja Paul DeGrauwen (kumpikin kansainvälisen talouden tutkijoita) kirjoitukset ottavat nämä tekijät eksplisiittisesti huomioon. Äänin 2-0 he kumpikin siis haluavat hidastaa globalisaation vaikutuksia ellei sen tuottamaa tulonlisää jaeta/kyetä jakamaan kaikille.

Millaisenhan vastauksen olisimme saaneet kehitysavun vaikutuksia koskevaan kysymykseen tältä huippujoukolta?

Saez ei muuten ole äärivasemmistolainen, aivan kuten vaikkapa Thomas Sargent ei ole äärioikeistolainen (eikä ehkä edes oikeistolainen). Muistan lukioajoiltani 1970-luvun alusta koulussani kiertäneen jonkun yhdysvaltalaisen radikaalilehden. Mieleeni siitä jäi kuvaus Richard Nixonista ja hänen varapresidentistään Spiro Agnew’sta: ”Heille kaikki sellainen on kommunismia, mikä on fasismista vasemmalle.” Ei nyt tuokaan ihan kohdalleen osunut (vaikka eivät Nixonin kädet puhtaiksi mccarthyismin kaudelta jääneet). Eikö se ollut Nixon, joka aloitti Kiinan avautumisen ulkomaailmaan pienten kauppasopimusten kautta? Tämä lienee yksi esimerkki hyvästä kaupan vapauttamisesta.

c) Olen yrittänyt tässä sanoa koko ajan, että taloustieteilijöiden vastaukset ovat yhtä tyhjän kanssa, jos samalla ei kysytä, millaiselle yhteiskunnan hyvinvointifunktiolle he arvionsa perustavat. Taloustieteilijät eivät voi määrätä (eikä heiltä sellaista ole mitään syytä vaatia), millaisista eettisistä lähtökohdista arviot tehdään.

Tyypillinen tapa on arvioida kaupan vapauttamista mahdollisen Pareto-parannuksen näkökulmasta. Tällöin riittää tieto kokonaistulon (BKT:n tai kansantulon) muutoksesta, tulonjaolla ei ole väliä. Toinen, edelliselle sukua oleva, on käyttää utilitaristista yhteiskunnan hyvinvointifunktiota, jolloin ei ole väliä kenen hyöty nousee, ainoastaan kokonaishyödyllä on merkitystä. Kolmas tapa, jo paljon harvemmin käytetty kansainvälisen kaupan tutkimuksessa on arvioida vaikutuksia atkinsonilaisella hyvinvointifunktiolla, jossa edelliseen vaihtoehtoon on lisätty se, että tasa-arvon lisääntyminen lisää yhteiskunnan hyvinvointia, heikkeneminen vähentää sitä. Tällöin ei oleteta vielä mitään kompensaatiomekanismia. Ja yksi mahdollisuus on se, että edellisen lisäksi häviäjille todella hyvitetään menetykset. Ainoa esimerkki siitä, jonka tiedän, on tuo viittaamani Pol Antrasin et. al. tutkimus.

Täysin käyttämättä on mahdollisuus hyödyntää tutkimusta, jossa lähtökohtana on arvioida, miten kaupan vapauttaminen vaikuttaa mahdollisuuksien tasa-arvoon. Tällöin siirrytään hieman eri maailmaan, hyödyn maailmasta voimavarojen maailmaan. Tällaiselle ajattelulle loi pohjan John Rawls. Lähes kaikissa tältä pohjalta tehdyissä teoreettisesta pohjatyöstä keskeinen tulos on, että yhteiskunnan tavoite on sen huonoimmassa asemassa olevan (kun jollakin tavalla on arvioitu hänen käytössään olevat voimavarat) aseman parantaminen.

Kaupan vapauttamisen vaikutuksia ei siis siis liene tutkittu tästä näkökulmasta. Joka tapauksessa jos tälle tielle mennään, niin on hyvin todennäköistä, että tulokset muuttuvat. Jos esimerkiksi huonoimmassa asemassa olevaksi katsotaan kaupan vapauttamisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi itsemurhan tehnyt ihminen (hänethän tulee ottaa huomioon laskelmissa, koska hän olisi hengissä ilman kaupan vapauttamista), niin kaupan rajoittaminen saattaa olla perusteltua huolimatta siitä, että BKT tai hyötyjen summa kasvaisi.

Lopuksi, Konsensuksella on edelleen virhekäsitys siitä, että kuvailemani mallit kaupan aiheuttamasta epätasa-arvosta, olisivat jotenkin erityisiä. Eivät ole, ne ovat oppikirjamalleja, juuri niitä, joille suurin osa kaupan BKT-vaikutuksista rakentuu ja joille taloustieteilijät arvionsa perustavat. Ja empiiriset tulokset kaupan vaikutuksista ovat empiirisiä tuloksia.

Poliitikko: Juuri näin. Tieteellisen tutkimuksen tuloksia arvioidaan yleensä erilaisissa tieteellisissä katsauksissa, ei mielipidekyselyissä. Niissä kysytään mielipiteitä ja silloin tulee kysymysten lisäksi tietää, miltä pohjalta niihin vastataan.

]]>
Kirjoittaja: Poliitikko http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6005 Poliitikko Wed, 30 Nov 2016 10:30:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6005 Konsensus kirjoitti: ”Tässä oli kolme kysymystä vapaakaupasta. Missään niistä ei kysytty Bkt:sta vaan “better off” ja “hyödyt vastaan haitat”, kuten pitääkin.” Näissä kysymyksissä oli myös määreet ”most Americans” ja ”on average”. Konsensuslausunnossa mainitaan myös, että ”US trade with China makes some Americans worse off” ja verrataan vapaakaupan hyötyjä vapaakaupan aiheuttamaan työttömyyteen. On nähdäkseni johdonmukaista olla samaa mieltä siitä tosiasiasta, että keskimäärin ihmiset hyötyvät vapaakaupasta jollain mittarilla ja ajatella samaan aikaan, että vapaakauppaa tulee vastustaa, jos ja kun se tekee heikoimmassa asemassa elävien ihmisten elämästä sietämätöntä. Samoin voi esimerkiksi ajatella, että ihmisoikeudet ja kansanvalta ovat tärkeämpiä kuin niiden hylkäämisestä mahdollisesti saatava keskimääräinen hyvinvointivoitto. Nähdäkseni tässä kyse ei ole vain tosiasioista ja siitä miten asiat ovat vaan myös arvoista ja siitä miten asioiden pitäisi olla. Ensimmäiseen kysymykseen on helpompi löytää kaikkien hyväksymä vastaus. Jälkimmäiseen ei lopullista vastausta liene eikä tieteen ehkä pitäisi siihen vastaamiseen pyrkiäkään. Konsensus kirjoitti: ”Tässä oli kolme kysymystä vapaakaupasta. Missään niistä ei kysytty Bkt:sta vaan “better off” ja “hyödyt vastaan haitat”, kuten pitääkin.”

Näissä kysymyksissä oli myös määreet ”most Americans” ja ”on average”. Konsensuslausunnossa mainitaan myös, että ”US trade with China makes some Americans worse off” ja verrataan vapaakaupan hyötyjä vapaakaupan aiheuttamaan työttömyyteen.

On nähdäkseni johdonmukaista olla samaa mieltä siitä tosiasiasta, että keskimäärin ihmiset hyötyvät vapaakaupasta jollain mittarilla ja ajatella samaan aikaan, että vapaakauppaa tulee vastustaa, jos ja kun se tekee heikoimmassa asemassa elävien ihmisten elämästä sietämätöntä.

Samoin voi esimerkiksi ajatella, että ihmisoikeudet ja kansanvalta ovat tärkeämpiä kuin niiden hylkäämisestä mahdollisesti saatava keskimääräinen hyvinvointivoitto. Nähdäkseni tässä kyse ei ole vain tosiasioista ja siitä miten asiat ovat vaan myös arvoista ja siitä miten asioiden pitäisi olla. Ensimmäiseen kysymykseen on helpompi löytää kaikkien hyväksymä vastaus. Jälkimmäiseen ei lopullista vastausta liene eikä tieteen ehkä pitäisi siihen vastaamiseen pyrkiäkään.

]]>
Kirjoittaja: Konsensus http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6004 Konsensus Tue, 29 Nov 2016 20:05:09 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6004 Tässä oli kolme kysymystä vapaakaupasta. Missään niistä ei kysytty Bkt:sta vaan "better off" ja "hyödyt vastaan haitat", kuten pitääkin. Vastasit, että sinun näkemyksesi yksin on oikeassa ja näiden johtavien taloustieteilijöiden näkemykset kaikki väärässä, kun heistä ei löytynyt yhtäkään, joka olisi edes osittain eri mieltä kaupan vapauttamisen paremmuudesta, yhdessäkään kysymyksistä. Tietysti uskon, että päinvastaisia malleja voi keksiä loputtomasti, mutta empiria sanoo yleensä toista, samoin johtavat taloustieteilijät. http://capitolstartup.com/9-issues-economist-across-the-political-spectrum-overwhelmingly-agree-on/ Myös se, että johtavat tulonjaon tutkijat ja äärivasemmistolaiset, kuten Emmanuel Saez, unohtaisivat tulonjaon, on täysin absurdia. Yhdyn myös "Hämmästyneen" ihmettelyyn siitä, että samaistetaan EU:n halu tuomita Krimin valloitus siihen, kun diktaattorit tukahduttavat ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja rankaisevat kansan itsemääräämisoikeudesta valloitussodalla. Tässä oli kolme kysymystä vapaakaupasta. Missään niistä ei kysytty Bkt:sta vaan “better off” ja “hyödyt vastaan haitat”, kuten pitääkin. Vastasit, että sinun näkemyksesi yksin on oikeassa ja näiden johtavien taloustieteilijöiden näkemykset kaikki väärässä, kun heistä ei löytynyt yhtäkään, joka olisi edes osittain eri mieltä kaupan vapauttamisen paremmuudesta, yhdessäkään kysymyksistä. Tietysti uskon, että päinvastaisia malleja voi keksiä loputtomasti, mutta empiria sanoo yleensä toista, samoin johtavat taloustieteilijät.
http://capitolstartup.com/9-issues-economist-across-the-political-spectrum-overwhelmingly-agree-on/

Myös se, että johtavat tulonjaon tutkijat ja äärivasemmistolaiset, kuten Emmanuel Saez, unohtaisivat tulonjaon, on täysin absurdia.

Yhdyn myös “Hämmästyneen” ihmettelyyn siitä, että samaistetaan EU:n halu tuomita Krimin valloitus siihen, kun diktaattorit tukahduttavat ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja rankaisevat kansan itsemääräämisoikeudesta valloitussodalla.

]]>
Kirjoittaja: Hämmästynyt http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6003 Hämmästynyt Tue, 29 Nov 2016 18:35:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6003 Nyt kyllä hämmennyin lopun 6-7 viimeisestä kappaleesta. T-tipiä ja EU:n toimintaa yleisemmin voi moittia monestakin asiasta ja usein hyvästä syystä. Mutta vertailu Euraasian unioniin ontuu. Euraasian unioni perustuu pelkistä Venäjän satelliitesista, maista joita johtaa Putinin valtaan nostama diktaattori tai väärennetyt 'vaalit' voittanut oligarkki. Toistaiseksi sentään Merkel ei päätä Ranskan, Italian tai Suomen valtionpäämiehestä. Ja tässä on oleellinen ero näiden unioneiden välillä. EU sentään antoi Ukrainan valita kenen leiriin se kuuluu, Venäjä ei. Venäjälle voimapolitiikka on kauppapolitiikkaa, vai oliko se toisinpäin. Jos et leiki sen kanssa, et saa kaasua talvella ja kansasi kärsii. Myös aluevalloitukselta ovat mahdollisia. Miten voit verrata näitä kahta toisiinsa ja vielä unohtaa synkät faktat? Kerropa tämän kauppapolitiikan hyvinvointivaikutukset vaikka itä-ukrainassa? Mitä mallisi kertoo niistä? Hyvä alku, mutta huono loppu tekstilläsi. Nyt kyllä hämmennyin lopun 6-7 viimeisestä kappaleesta. T-tipiä ja EU:n toimintaa yleisemmin voi moittia monestakin asiasta ja usein hyvästä syystä. Mutta vertailu Euraasian unioniin ontuu. Euraasian unioni perustuu pelkistä Venäjän satelliitesista, maista joita johtaa Putinin valtaan nostama diktaattori tai väärennetyt ‘vaalit’ voittanut oligarkki. Toistaiseksi sentään Merkel ei päätä Ranskan, Italian tai Suomen valtionpäämiehestä. Ja tässä on oleellinen ero näiden unioneiden välillä.

EU sentään antoi Ukrainan valita kenen leiriin se kuuluu, Venäjä ei. Venäjälle voimapolitiikka on kauppapolitiikkaa, vai oliko se toisinpäin. Jos et leiki sen kanssa, et saa kaasua talvella ja kansasi kärsii. Myös aluevalloitukselta ovat mahdollisia. Miten voit verrata näitä kahta toisiinsa ja vielä unohtaa synkät faktat? Kerropa tämän kauppapolitiikan hyvinvointivaikutukset vaikka itä-ukrainassa? Mitä mallisi kertoo niistä?

Hyvä alku, mutta huono loppu tekstilläsi.

]]>
Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6002 Pertti Haaparanta Tue, 29 Nov 2016 17:42:13 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6002 Niinkö? Kyse on mielipidetiedustelusta, jossa useimmat vastaajat eivät edes ole kv-kaupan tutkijoita. On siis aika erikoista väittää, että he nojautuisivat mihinkään tutkimustietoon, pikemminkin käymänsä kv-kaupan kurssin perusmalleihin ja pitkäaikaiseen perinteeseen unohtaa tulon-(ja varallisuuden-) jako. Ja kuten sanoin, mikään heidän mielipiteissään ei ole ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että kauppa hyödyttää joitakin, eikä hyödytä lainkaan joitakin toisia, jos he uskovat kaupan vapauttamisen kasvattavan BKT:tä. Eikö ole erikoista, että yhä vielä kaiken maailmalla jo pitkän aikaa käydyn keskustelun jälkeen vielä joku tuputtaa BKT:tä hyvinvoinnin mittariksi? Niinkö? Kyse on mielipidetiedustelusta, jossa useimmat vastaajat eivät edes ole kv-kaupan tutkijoita. On siis aika erikoista väittää, että he nojautuisivat mihinkään tutkimustietoon, pikemminkin käymänsä kv-kaupan kurssin perusmalleihin ja pitkäaikaiseen perinteeseen unohtaa tulon-(ja varallisuuden-) jako. Ja kuten sanoin, mikään heidän mielipiteissään ei ole ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että kauppa hyödyttää joitakin, eikä hyödytä lainkaan joitakin toisia, jos he uskovat kaupan vapauttamisen kasvattavan BKT:tä.

Eikö ole erikoista, että yhä vielä kaiken maailmalla jo pitkän aikaa käydyn keskustelun jälkeen vielä joku tuputtaa BKT:tä hyvinvoinnin mittariksi?

]]>
Kirjoittaja: Konsensus http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6001 Konsensus Tue, 29 Nov 2016 15:37:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6001 Luettelemistasi asioista huolimatta meillä on harvinaisen yksimielinen taloustieteilijöiden konsensus kaupan vapauttamisen puolesta. Luettelemasi asiat on siis paljon suuremmalla viisaudella todettu sekundaarisiksi argumenteiksi pohdittaessa sitä, mitä kaupan vapauttamisesta tieteen valossa seuraa. Ellet sitten väitä ymmärtäväsi näitä asioita paljon paremmin kuin johtavat taloustieteilijät, he yhteensä, vasemmistolaiset mukaan lukien. Luettelemistasi asioista huolimatta meillä on harvinaisen yksimielinen taloustieteilijöiden konsensus kaupan vapauttamisen puolesta. Luettelemasi asiat on siis paljon suuremmalla viisaudella todettu sekundaarisiksi argumenteiksi pohdittaessa sitä, mitä kaupan vapauttamisesta tieteen valossa seuraa. Ellet sitten väitä ymmärtäväsi näitä asioita paljon paremmin kuin johtavat taloustieteilijät, he yhteensä, vasemmistolaiset mukaan lukien.

]]>
Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6000 Pertti Haaparanta Tue, 29 Nov 2016 06:50:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-6000 Edelleen: Teoria, edes aivan kansainvälisen kaupan perusteoriat, eivät sano, että kaupan vapauttaminen toisi kokonaishyötyä (siis lisää joko maailmantalouden kokonaistuotantoa tai tuotettujen tuotteiden kokonaismäärää, ja tämäkään ei kerro kokonaishyvinvoinnista yhtään mitään, se määräytyy sen mukaan, miten muutosta arvioidaan) paitsi silloin, kun verrataan tilanteita, jossa mitään kauppa ei ole, ja sellaista, jossa kaupan esteitä eikä mitään muita veroja ja ulkoisvaikutuksia ole olemassa. Tämä löytyy kaikista (siis kirkas enemmistö, enkä muusta enemmistöstä ole kirjoittanutkaan) oppikirjoista, kannattaa tutustua. Samoin useimmat kaupan perusteoriat, niiden joukossa ne, jotka ovat standardien empiiristen kaupan kokonaishyötyä arvioivien laskentamallien taustalla kertovat sen, että kaikki eivät hyödy kaupan vapauttamisesta (eivätkä sen rajoittamisesta), tämäkin löytyy perusoppikirjoista, kannattaa siksikin tutustua. Tällöin on kysyttävä, miten eri ryhmien hyödyt painotetaan, standarditapa on, että euro on yhtä hyvä riippumatta siitä, kuka sen saa, tällöin vain tällöin kokonaistulo on oikea mitta. Tämä on viime aikaisessa keskustelussa asetettu kyseenalaiseksi. Useimmat näistä standardilaskelmista eivät myöskään ota huomioon esimerkiksi kaupan vapauttamisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen määrään tai ihmisten sairastumiseen tai itsemurhiin. Noissa kyselyissä, joihin viittaat, ei edes vihjata tällaisiin ilmiöihin, mutta varmasti nekin tulevat niihin. Oletko muuten huomannut, että monissa kyselyissä taloustieteilijöiden enemmistö on kannattanut finanssipoliittista elvytystä? Edelleen: Teoria, edes aivan kansainvälisen kaupan perusteoriat, eivät sano, että kaupan vapauttaminen toisi kokonaishyötyä (siis lisää joko maailmantalouden kokonaistuotantoa tai tuotettujen tuotteiden kokonaismäärää, ja tämäkään ei kerro kokonaishyvinvoinnista yhtään mitään, se määräytyy sen mukaan, miten muutosta arvioidaan) paitsi silloin, kun verrataan tilanteita, jossa mitään kauppa ei ole, ja sellaista, jossa kaupan esteitä eikä mitään muita veroja ja ulkoisvaikutuksia ole olemassa. Tämä löytyy kaikista (siis kirkas enemmistö, enkä muusta enemmistöstä ole kirjoittanutkaan) oppikirjoista, kannattaa tutustua.

Samoin useimmat kaupan perusteoriat, niiden joukossa ne, jotka ovat standardien empiiristen kaupan kokonaishyötyä arvioivien laskentamallien taustalla kertovat sen, että kaikki eivät hyödy kaupan vapauttamisesta (eivätkä sen rajoittamisesta), tämäkin löytyy perusoppikirjoista, kannattaa siksikin tutustua.

Tällöin on kysyttävä, miten eri ryhmien hyödyt painotetaan, standarditapa on, että euro on yhtä hyvä riippumatta siitä, kuka sen saa, tällöin vain tällöin kokonaistulo on oikea mitta. Tämä on viime aikaisessa keskustelussa asetettu kyseenalaiseksi. Useimmat näistä standardilaskelmista eivät myöskään ota huomioon esimerkiksi kaupan vapauttamisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen määrään tai ihmisten sairastumiseen tai itsemurhiin. Noissa kyselyissä, joihin viittaat, ei edes vihjata tällaisiin ilmiöihin, mutta varmasti nekin tulevat niihin.

Oletko muuten huomannut, että monissa kyselyissä taloustieteilijöiden enemmistö on kannattanut finanssipoliittista elvytystä?

]]>
Kirjoittaja: Konsensus http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-5999 Konsensus Mon, 28 Nov 2016 16:39:27 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-5999 Se, että taloustieteilijät vasemmistoa myöten ovat noin yksimielisesti kaupan vapauttamisen puolella, "ei kukaan" vastaan, johtuu siitä, että taloustieteilijöiden johtopäätös malleista ja empiriasta ovat kaupan todennäköisesti suuret nettohyödyt. Tämä luo tilauksen konstruoida kaupalle kielteisiä malleja, mutta nekin ovat mukana aineistossa, josta tutkijat ovat tuon yksimielisen johtopäätöksen tehneet. Tekstisi perusteella 99 % lukijoista luulisi, että taloustiede on mieluummin kaupan vapauttamista vastaan kuin puolesta, vaikka alla siteeraamani yksimielisyys puolesta on ällistyttävän vahva. Samalla tavalla useimmat muutkin postauksesi tuntuvat johtavan lukijoita luulemaan totuudesta poikkeavia asioita. Se, että taloustieteilijät vasemmistoa myöten ovat noin yksimielisesti kaupan vapauttamisen puolella, “ei kukaan” vastaan, johtuu siitä, että taloustieteilijöiden johtopäätös malleista ja empiriasta ovat kaupan todennäköisesti suuret nettohyödyt. Tämä luo tilauksen konstruoida kaupalle kielteisiä malleja, mutta nekin ovat mukana aineistossa, josta tutkijat ovat tuon yksimielisen johtopäätöksen tehneet.

Tekstisi perusteella 99 % lukijoista luulisi, että taloustiede on mieluummin kaupan vapauttamista vastaan kuin puolesta, vaikka alla siteeraamani yksimielisyys puolesta on ällistyttävän vahva. Samalla tavalla useimmat muutkin postauksesi tuntuvat johtavan lukijoita luulemaan totuudesta poikkeavia asioita.

]]>
Kirjoittaja: Pertti Haaparanta http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-5998 Pertti Haaparanta Mon, 28 Nov 2016 06:01:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=7797#comment-5998 Sekoitat keskenään sen, mitä teoriat sanovat kaupan vapauttamisen vaikutuksista (joka on hyvin rajattua, kuten kirjoitin) ja taloustieteilijöiden mielipiteet kaupan vapauttamisesta. Kuten olen tässäkin sanonut, en vastusta kaupan vapauttamista, jos samalla huolehditaan siitä, että kukaan ei häviä ja erityisesti yhteiskunnan heikompiosaiset eivät häviä. On kiistatta selvää, että kaupan vapauttaminen ei hyödytä suoraan kaikkia ilman erityisiä toimia (tai ei ainakaan ole näin tehnyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana). Katselepa myös vaikka Krugmanin kirjoituksia TTIP:n vaikutuksista, tai Euroopan puolelta Paul DeGrauwen (hyvin tunnettu vapaakaupan kannattaja): http://escoriallaan.blogspot.fi/2016/10/how-far-should-we-push-globalisation.html Kaupan vapauttamisen puolustus perustuu usein siihen, että kauppapolitiikalla pyritään saavuttamaan tavoitteita, jotka voitaisiin saavuttaa paremmin muilla toimilla, usein kauppapolitiikka on vasta kolmanneksi paras keino. Sekoitat keskenään sen, mitä teoriat sanovat kaupan vapauttamisen vaikutuksista (joka on hyvin rajattua, kuten kirjoitin) ja taloustieteilijöiden mielipiteet kaupan vapauttamisesta.
Kuten olen tässäkin sanonut, en vastusta kaupan vapauttamista, jos samalla huolehditaan siitä, että kukaan ei häviä ja erityisesti yhteiskunnan heikompiosaiset eivät häviä. On kiistatta selvää, että kaupan vapauttaminen ei hyödytä suoraan kaikkia ilman erityisiä toimia (tai ei ainakaan ole näin tehnyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana). Katselepa myös vaikka Krugmanin kirjoituksia TTIP:n vaikutuksista, tai Euroopan puolelta Paul DeGrauwen (hyvin tunnettu vapaakaupan kannattaja): http://escoriallaan.blogspot.fi/2016/10/how-far-should-we-push-globalisation.html
Kaupan vapauttamisen puolustus perustuu usein siihen, että kauppapolitiikalla pyritään saavuttamaan tavoitteita, jotka voitaisiin saavuttaa paremmin muilla toimilla, usein kauppapolitiikka on vasta kolmanneksi paras keino.

]]>