Artikkelin Kuka hyötyy automaatiosta? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=8254 Tue, 19 Mar 2024 02:31:40 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Ari Ojapelto http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6668 Ari Ojapelto Mon, 17 Jun 2019 10:27:04 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6668 Anteeksi myöhäinen kannanottoni. Törmäsin tähän linkkiin saatumalta. Muutama kommentti kuitenkin Marko Tervon alkuperäiseen kirjoitukseen. 57. Poliitikot ja valtamediat valehtelevat työttömyydestä. https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/66-poliitikot-ja-valtamediat-valehtelevat-tyottomyydesta 41. Robottiasiantuntija lupaa 2-4 tunnin työpäiviä. https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/41-robottiasiantuntija-lupaa-2-4-tunnin-tyopaivia 13. Tekoäly uhkaa jo ylempiäkin toimihenkilöitä. http://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/13-tekoaly-uhkaa-jo-ylempiakin-toimihenkiloita Lisää faktatietoa täältä: Blogin kaikki kirjoitukset KU:ssa peräkkäin: https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/ Anteeksi myöhäinen kannanottoni. Törmäsin tähän linkkiin saatumalta. Muutama kommentti kuitenkin Marko Tervon alkuperäiseen kirjoitukseen.

57. Poliitikot ja valtamediat valehtelevat työttömyydestä. https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/66-poliitikot-ja-valtamediat-valehtelevat-tyottomyydesta

41. Robottiasiantuntija lupaa 2-4 tunnin työpäiviä.
https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/41-robottiasiantuntija-lupaa-2-4-tunnin-tyopaivia

13. Tekoäly uhkaa jo ylempiäkin toimihenkilöitä.
http://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/13-tekoaly-uhkaa-jo-ylempiakin-toimihenkiloita

Lisää faktatietoa täältä:

Blogin kaikki kirjoitukset KU:ssa peräkkäin:
https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/

]]>
Kirjoittaja: SS http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6361 SS Fri, 09 Mar 2018 16:23:01 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6361 Maailman tarkasteleminen ihmisen näkökulmasta on varsin rajoittunutta. Superäly syntyessään ei ole ihmisen mittari vaan hän luo oman todellisuutensa. Maailman tarkasteleminen ihmisen näkökulmasta on varsin rajoittunutta. Superäly syntyessään ei ole ihmisen mittari vaan hän luo oman todellisuutensa.

]]>
Kirjoittaja: Rokka http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6278 Rokka Sun, 04 Feb 2018 17:01:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6278 Nyt kun luin tämän jutun uudestaan niin taidan olla tämän artikkelin osalta samaa mieltä Markon kanssa kaikesta. Sensijaan Työpaikkaterminaattori artikkelista taidamme jäädä erimielisiksi. Siinä lukee "... tuottavuuskasvu kanavoituisi vain työaikojen tai työurien lyhenemiseen. Tätä on uumoiltu kauan ja turhaan ...". Minun käsitys on, että ei ole uumoiltu ollenkaan turhaan: automaatio on eliminoinut tähän mennessä noin puolet sadanvuoden takaisesta vuosityöajasta ja nykytrajektorilla kuluvan vuosisadan aikana lähtee puolet jäljelläolevasta työajasta. Nyt kun luin tämän jutun uudestaan niin taidan olla tämän artikkelin osalta samaa mieltä Markon kanssa kaikesta. Sensijaan Työpaikkaterminaattori artikkelista taidamme jäädä erimielisiksi. Siinä lukee “… tuottavuuskasvu kanavoituisi vain työaikojen tai työurien lyhenemiseen. Tätä on uumoiltu kauan ja turhaan …”. Minun käsitys on, että ei ole uumoiltu ollenkaan turhaan: automaatio on eliminoinut tähän mennessä noin puolet sadanvuoden takaisesta vuosityöajasta ja nykytrajektorilla kuluvan vuosisadan aikana lähtee puolet jäljelläolevasta työajasta.

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6275 Marko Terviö Thu, 01 Feb 2018 18:49:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6275 Automaatio on tärkein syy siihen miksi nykyään on varaa kaikenlaiseen kivaan mihin 1800-luvulla ei ollut, vapaa-aikaan myös. Suuri osa vapaa-ajan lisääntymisestä on pakkautunut viimeisiin ikävuosiin elinajan pitenemisen takia. Pitkän aikavälin trendejä mittaavissa tutkimuksissa tämä yleensä putsataan pois, koska näkökulma on vapaa-aika ehdolla ikä. Mutta jos kysyisikin, mikä osuus aikuisista on kullakin hetkellä "vapaalla", niin saisi tulokseksi suuremman kasvun. Automaatio on tärkein syy siihen miksi nykyään on varaa kaikenlaiseen kivaan mihin 1800-luvulla ei ollut, vapaa-aikaan myös.
Suuri osa vapaa-ajan lisääntymisestä on pakkautunut viimeisiin ikävuosiin elinajan pitenemisen takia. Pitkän aikavälin trendejä mittaavissa tutkimuksissa tämä yleensä putsataan pois, koska näkökulma on vapaa-aika ehdolla ikä. Mutta jos kysyisikin, mikä osuus aikuisista on kullakin hetkellä “vapaalla”, niin saisi tulokseksi suuremman kasvun.

]]>
Kirjoittaja: Rokka http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6273 Rokka Wed, 31 Jan 2018 16:31:46 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6273 Korjaus. Piti äsken kirjoittaa: "Työtuntien globaalia laskutrendiä EI voi järkevästi kiistää. " Korjaus. Piti äsken kirjoittaa: “Työtuntien globaalia laskutrendiä EI voi järkevästi kiistää. “

]]>
Kirjoittaja: Rokka http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6272 Rokka Wed, 31 Jan 2018 16:30:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6272 Ok. Tulkitsen sivun 23 ylälaidan graafeja niin, että viikoittainen vapaa-aika lisääntyi vuositasolla n.20 minuuttia. Puolet siitä tuli palkkatyöstä ja toinen puolikas "kotityöstä". Jotkut muut näkemäni paperit (esim. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25) tukevat tuota samaa työtuntien määrän vähenemisnopeutta aina 1800-luvulle asti. Työtuntien globaalia laskutrendiä voi järkevästi kiistää. Ehkä kuitenkin jää ikuisiksi ajoiksi todistamatta, että kuuluuko tästä kunnia automaatiolle vai esimerkiksi ILOn väsymättömälle taistelulle lyhyempien työaikojen puolesta. Muutokset työpaikkojen määrässä, työllisyydessä ja työttömyydessä näyttävät vaisuilta verrattuna työtuntien puolittumiseen sadassa vuodessa -> ehkä vähenevät tunnit jaetaan jatkossakin tasan työvoiman kesken. Ok. Tulkitsen sivun 23 ylälaidan graafeja niin, että viikoittainen vapaa-aika lisääntyi vuositasolla n.20 minuuttia. Puolet siitä tuli palkkatyöstä ja toinen puolikas “kotityöstä”. Jotkut muut näkemäni paperit (esim. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25) tukevat tuota samaa työtuntien määrän vähenemisnopeutta aina 1800-luvulle asti.
Työtuntien globaalia laskutrendiä voi järkevästi kiistää. Ehkä kuitenkin jää ikuisiksi ajoiksi todistamatta, että kuuluuko tästä kunnia automaatiolle vai esimerkiksi ILOn väsymättömälle taistelulle lyhyempien työaikojen puolesta.
Muutokset työpaikkojen määrässä, työllisyydessä ja työttömyydessä näyttävät vaisuilta verrattuna työtuntien puolittumiseen sadassa vuodessa -> ehkä vähenevät tunnit jaetaan jatkossakin tasan työvoiman kesken.

]]>
Kirjoittaja: Tuukka Saarimaa http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6271 Tuukka Saarimaa Wed, 31 Jan 2018 08:13:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6271 Tässä taitaa olla uusinta tietoa ajankäytön kehityksestä: https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf Tässä taitaa olla uusinta tietoa ajankäytön kehityksestä:

https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf

]]>
Kirjoittaja: Rokka http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6270 Rokka Tue, 30 Jan 2018 19:43:51 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6270 Minua kiinnostaisi akateemisten talousihmisten käsitys näistä: - onko työnteon osuus ihmisten ajankäytöstä muuttunut viimeisten 100 vuoden aikana? (minun käsitys on, että se on laskenut runsaasti =kymmeniä prosentteja) - jos työnteon osuus on laskenut, niin mikä mahtaa olla syynä? (mielestäni on perusteltua sanoa, että laskutrendi on nimenomaan automaation syytä/ansiota) - jos työteon osuus ihmisten ajankäytöstä on automaation ansiosta vähentynyt niin jatkuuko työn laskutrendi tulevaisuudessa? (minä arvaan että jatkuu varsin samanlaisena ja jatkossakin on perusteltua syyttää/antaa kunnia siitä automaatiolle) Minua kiinnostaisi akateemisten talousihmisten käsitys näistä:

- onko työnteon osuus ihmisten ajankäytöstä muuttunut viimeisten 100 vuoden aikana?
(minun käsitys on, että se on laskenut runsaasti =kymmeniä prosentteja)

- jos työnteon osuus on laskenut, niin mikä mahtaa olla syynä?
(mielestäni on perusteltua sanoa, että laskutrendi on nimenomaan automaation syytä/ansiota)

- jos työteon osuus ihmisten ajankäytöstä on automaation ansiosta vähentynyt niin jatkuuko työn laskutrendi tulevaisuudessa?
(minä arvaan että jatkuu varsin samanlaisena ja jatkossakin on perusteltua syyttää/antaa kunnia siitä automaatiolle)

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6263 Marko Terviö Wed, 24 Jan 2018 20:17:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6263 Jos luet jutun kokonaan, niin huomaat etten tyrmännyt ajatusta, että "this time is different", mitä automaation vaikutuksiin tulee. Mutta yleisimmin esitettyjen automaation uhkakuva-argumenttien perusteella dystopian olisi pitänyt syntyä jo ainakin sata vuotta sitten. Kun niihin ei tuhlata aikaa, voidaan pohtia oikeita uhkia ja mahdollisuuksia---mikä voisi nyt olla toisin? Mainitsemaasi "datan määrä ja laatu" etua kutsuin informaatiotalouden skaalaeduiksi. Tulevaisuuden sijoittajista en oleta sen kummempaa kuin, että ne yhä vaan haluavat tehdä voittoa. Jos luet jutun kokonaan, niin huomaat etten tyrmännyt ajatusta, että “this time is different”, mitä automaation vaikutuksiin tulee. Mutta yleisimmin esitettyjen automaation uhkakuva-argumenttien perusteella dystopian olisi pitänyt syntyä jo ainakin sata vuotta sitten. Kun niihin ei tuhlata aikaa, voidaan pohtia oikeita uhkia ja mahdollisuuksia—mikä voisi nyt olla toisin? Mainitsemaasi “datan määrä ja laatu” etua kutsuin informaatiotalouden skaalaeduiksi. Tulevaisuuden sijoittajista en oleta sen kummempaa kuin, että ne yhä vaan haluavat tehdä voittoa.

]]>
Kirjoittaja: Janne M. Korhonen http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6262 Janne M. Korhonen Tue, 23 Jan 2018 08:53:55 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6262 Kirjoitus on sinänsä pätevä taloustieteellinen päättely, jossa katsotaan asioita riittävän pitkällä tähtäimellä jotta voidaan todeta, että kovin paljon mikään ei muutu joten kaikki huolet ovat turhia ja nykymenoa jatkamalla pääsemme parhaaseen mahdolliseen maailmaan. Premisseissä on kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, on toki todennäköistä, että robotit eivät vie ihan kaikkia töitä eikä tulonjako vinoudu ihan täysin. Kuitenkin on myös ihan selvää, että välttämättä ei tarvita kovin isoja muutoksia, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa pidemmällä aikavälillä selvästi, ja että tällä on riittävästi jatkuessaan luultavasti vakavia vaikutuksia esimerkiksi yhteiskuntarauhaan. Automaation lisääntyminen siirtää ihan päivänselvästi tulonjakoa palkkatuloista pääomatulojen suuntaan. Näin se kiihdyttää entisestään nyt jo vallitsevaa kehityskulkua, missä pääomatuloja saavat vaurastuvat selvästi samalla kun palkkatulojen varaan jäävät jopa köyhtyvät suhteellisesti mitaten. Kysymys on siis ennen kaikkea kehityksen kiihdyttämisestä, ei jostain täysin uudesta ilmiöstä. On myös epärealistista olettaa, että yksittäisten yritysten investointipäätöksiin vaikuttaisi huoli kansalaisten ostovoimasta. Jollain tähtäimellä tietenkin ostovoiman heikkeneminen rajoittaa investointeja, mutta tässäkin kysymys on siitä, mitä kaikkea ehtii tapahtua ennen kuin nämä mekanismit purevat. Suhteellisesti köyhtyvää työpaikkansa menettänyttä ei paljon lohduta talousviisaiden jorina siitä, että asiat korjaavat itsensä 20-30 vuoden kuluessa. Neljänneksi, pelkään ettei kirjoittaja ole oikein ymmärtänyt, miten kilpailuetu oppivien algoritmien tapauksessa muodostuu. Kyse ei ole helposti kopioitavissa olevasta teknologiasta, koska oppivien algoritmien ts. tekoälyjen kehittämisessä datan määrä ja laatu ovat aivan keskeisellä sijalla. Koska tekoäly on ohjelma, sen monistamisen rajakustannus on noin nolla, ja parasta tekoälyä tarjoava yritys voi tarjota tekoälynsä samaan hintaan kuin vähän huonompaa tarjoava. Näin ollen suurinta datamäärää ja suurinta datavolyymia hallitseva on se todennäköinen pitkän tähtäimen voittaja. Tulevaisuudessa on melko luultavaa, että tekoäly ladataan laitteisiin pilvestä, ja älyä hallinnoi jokin yksittäinen yritys. Robotteja voi siis toki rakentaa samalla tavalla kuin Android-älypuhelimiakin, mutta kilpailevan ohjelmiston kehittäminen ei olekaan ihan niin yksinkertaista - kuten Nokia ja Microsoft saivat huomata. Patenteilla on tässä vähemmän väliä kuin silkalla datan määrällä: vaikka algoritmin voisikin kopioida, siitä ei ole juuri mitään hyötyä ilman sen opettamiseen käytettävää dataa. Näin alkuvaiheessa on toki niin, että tekoäly-yrityksiä on lukuisia, ja myös algoritmeja on useita. Konsolidaatio on kuitenkin lähes täysin varmaa. Tämän ei myöskään tarvitse edetä yhden yrityksen täydelliseksi monopoliksi, jotta tulon ja varallisuuden jaon ongelmat kärjistyisivät. Kirjoitus on sinänsä pätevä taloustieteellinen päättely, jossa katsotaan asioita riittävän pitkällä tähtäimellä jotta voidaan todeta, että kovin paljon mikään ei muutu joten kaikki huolet ovat turhia ja nykymenoa jatkamalla pääsemme parhaaseen mahdolliseen maailmaan.

Premisseissä on kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, on toki todennäköistä, että robotit eivät vie ihan kaikkia töitä eikä tulonjako vinoudu ihan täysin. Kuitenkin on myös ihan selvää, että välttämättä ei tarvita kovin isoja muutoksia, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa pidemmällä aikavälillä selvästi, ja että tällä on riittävästi jatkuessaan luultavasti vakavia vaikutuksia esimerkiksi yhteiskuntarauhaan.

Automaation lisääntyminen siirtää ihan päivänselvästi tulonjakoa palkkatuloista pääomatulojen suuntaan. Näin se kiihdyttää entisestään nyt jo vallitsevaa kehityskulkua, missä pääomatuloja saavat vaurastuvat selvästi samalla kun palkkatulojen varaan jäävät jopa köyhtyvät suhteellisesti mitaten. Kysymys on siis ennen kaikkea kehityksen kiihdyttämisestä, ei jostain täysin uudesta ilmiöstä.

On myös epärealistista olettaa, että yksittäisten yritysten investointipäätöksiin vaikuttaisi huoli kansalaisten ostovoimasta. Jollain tähtäimellä tietenkin ostovoiman heikkeneminen rajoittaa investointeja, mutta tässäkin kysymys on siitä, mitä kaikkea ehtii tapahtua ennen kuin nämä mekanismit purevat. Suhteellisesti köyhtyvää työpaikkansa menettänyttä ei paljon lohduta talousviisaiden jorina siitä, että asiat korjaavat itsensä 20-30 vuoden kuluessa.

Neljänneksi, pelkään ettei kirjoittaja ole oikein ymmärtänyt, miten kilpailuetu oppivien algoritmien tapauksessa muodostuu. Kyse ei ole helposti kopioitavissa olevasta teknologiasta, koska oppivien algoritmien ts. tekoälyjen kehittämisessä datan määrä ja laatu ovat aivan keskeisellä sijalla. Koska tekoäly on ohjelma, sen monistamisen rajakustannus on noin nolla, ja parasta tekoälyä tarjoava yritys voi tarjota tekoälynsä samaan hintaan kuin vähän huonompaa tarjoava. Näin ollen suurinta datamäärää ja suurinta datavolyymia hallitseva on se todennäköinen pitkän tähtäimen voittaja.

Tulevaisuudessa on melko luultavaa, että tekoäly ladataan laitteisiin pilvestä, ja älyä hallinnoi jokin yksittäinen yritys. Robotteja voi siis toki rakentaa samalla tavalla kuin Android-älypuhelimiakin, mutta kilpailevan ohjelmiston kehittäminen ei olekaan ihan niin yksinkertaista - kuten Nokia ja Microsoft saivat huomata. Patenteilla on tässä vähemmän väliä kuin silkalla datan määrällä: vaikka algoritmin voisikin kopioida, siitä ei ole juuri mitään hyötyä ilman sen opettamiseen käytettävää dataa.

Näin alkuvaiheessa on toki niin, että tekoäly-yrityksiä on lukuisia, ja myös algoritmeja on useita. Konsolidaatio on kuitenkin lähes täysin varmaa. Tämän ei myöskään tarvitse edetä yhden yrityksen täydelliseksi monopoliksi, jotta tulon ja varallisuuden jaon ongelmat kärjistyisivät.

]]>
Kirjoittaja: Jyrki Patomäki http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6257 Jyrki Patomäki Fri, 12 Jan 2018 15:49:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6257 "Olen kuullut pidettävän jopa itsestään selvänä sitä, että robotisaatiosta tulevat hyötymään eniten robottien omistajat. Saman logiikan mukaan maatalouden huikean tuottavuuskasvun olisi pitänyt hyödyttää lähinnä traktoreiden ja lannoitetehtaiden omistajia/keksijöitä." Eikö muka näin ole tapahtunut? Hyöty on tosin jakautunut pikkupuroiksi traktoreiden ja lannoitteidenvalmistajien keskinäisen kilpailun seurauksena, kuten aina ennemmin tai myöhemmin tapahtuu uuden ja kannattavan osalta. Mm. juuri tästähän kerrot. "Miten voi rikastua investoimalla työntekijät syrjäyttäviin robotteihin, jos kuluttajilla ei ole varaa ostaa tuotteita eli jos reaalipalkat ovat romahtaneet?" Eihän henkilökuluttajat osta kuin osan - lopulta vain varsin pienen osan - robottien avulla valmistetuista tuotteista. Pääosan tai usein kaiken tuotannosta ostavat toiset yritykset alihankintoina ja investointituotteina oman tuotansa osiksi. Ei kuluttaja - sellainen jollaiseksi se on totuttu mieltämään - ole välttämätön. Sen korvaavat yritykset käydessään keskenään kauppaa, vaikka se tapahtuisi verisen kilpailun kautta. Hyödyt tuottavuuskasvusta alkavatkin sataa suuryritysten laariin, eikä pelkästään suppean eliitin tileille. Nämä yritykset on ohjelmoitu jatkuvan kasvun luomiseen. Toki nämä yritykset tarvitsevat ihmisiäkin, mutta vain harvoja. Heidän valinnalleen yritys asettaa tiukat ehdot. Jos ne täyttyvät, työntekijöille kannattaa maksaa hyvin. Pääjohtajakin on vain yrityksen työntekijä ja ero alaisiin on erorahan suuruudessa, potkut saa helposti hänkin. Palkkaan kuuluu eroraha, koska potkut kuuluvat asiaan, kun yritys löytää vielä paremman työntekijän palvelemaan robottejaan ja suunnittelemaan niiden parantelua ja edistämään kaikkea muutakin yritykselleen tarpeellista. Tämä voisi olla se, mikä on tällä kertaa pitkälti toisin verrattuna aiempaan tuottavuuden kasvuun. “Olen kuullut pidettävän jopa itsestään selvänä sitä, että robotisaatiosta tulevat hyötymään eniten robottien omistajat. Saman logiikan mukaan maatalouden huikean tuottavuuskasvun olisi pitänyt hyödyttää lähinnä traktoreiden ja lannoitetehtaiden omistajia/keksijöitä.”

Eikö muka näin ole tapahtunut? Hyöty on tosin jakautunut pikkupuroiksi traktoreiden ja lannoitteidenvalmistajien keskinäisen kilpailun seurauksena, kuten aina ennemmin tai myöhemmin tapahtuu uuden ja kannattavan osalta. Mm. juuri tästähän kerrot.

“Miten voi rikastua investoimalla työntekijät syrjäyttäviin robotteihin, jos kuluttajilla ei ole varaa ostaa tuotteita eli jos reaalipalkat ovat romahtaneet?”

Eihän henkilökuluttajat osta kuin osan - lopulta vain varsin pienen osan - robottien avulla valmistetuista tuotteista. Pääosan tai usein kaiken tuotannosta ostavat toiset yritykset alihankintoina ja investointituotteina oman tuotansa osiksi. Ei kuluttaja - sellainen jollaiseksi se on totuttu mieltämään - ole välttämätön. Sen korvaavat yritykset käydessään keskenään kauppaa, vaikka se tapahtuisi verisen kilpailun kautta. Hyödyt tuottavuuskasvusta alkavatkin sataa suuryritysten laariin, eikä pelkästään suppean eliitin tileille.

Nämä yritykset on ohjelmoitu jatkuvan kasvun luomiseen. Toki nämä yritykset tarvitsevat ihmisiäkin, mutta vain harvoja. Heidän valinnalleen yritys asettaa tiukat ehdot. Jos ne täyttyvät, työntekijöille kannattaa maksaa hyvin. Pääjohtajakin on vain yrityksen työntekijä ja ero alaisiin on erorahan suuruudessa, potkut saa helposti hänkin. Palkkaan kuuluu eroraha, koska potkut kuuluvat asiaan, kun yritys löytää vielä paremman työntekijän palvelemaan robottejaan ja suunnittelemaan niiden parantelua ja edistämään kaikkea muutakin yritykselleen tarpeellista.

Tämä voisi olla se, mikä on tällä kertaa pitkälti toisin verrattuna aiempaan tuottavuuden kasvuun.

]]>
Kirjoittaja: jukka mattila http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6254 jukka mattila Tue, 09 Jan 2018 06:11:45 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6254 "Vertaa maailman 10 suurimman yrityksen listaa 2007 ja 2017 — 10 vuotta sitten vain yksi oli “verkostoalalla”, nyt puolet" Toinen mielenkiintoinen vertaus on katsoa, miten moni näistä yrityksistä on sama yritys. Vaihtuvuus on ollut aika suurta. Kun mennään vuosikymmeniä taaksepäin, löytyy aikoja, jolloin kokonaisia nykyisellä skaalalla merkittäviä toimialoja ei edes ollut olemassa. Siispä, erinomainen kirjoitus, ja toivottavasti tämä auttaa (tuskin) innokkaimpia lobbaajia hahmottamaan muutamia perusasioita. Yksi sellainen tekninen ero näillä nykymuotoisilla "verkostomonopoleilla" ja "vanhoilla monopoleilla" on, että merkittävä osa niistä kerää merkittäviä määriä tietoa käyttäjistään ja perustaa toimintansa AB-testaukselle eli käytännössä vaikkapa googlen tuotekehitys toimii laajalti ekonometrisen tarkan kausaalianalyysin perusteella. Se tekee toiminnasta todennäköisesti vähän laadukkaampaa. Kun inkrementaaliset innovaatiot on valjastettu käyttöön tällä tapaa, on todennäköisesti aika vaikea enää kilpailla inkrementaalisilla innovaatioilla näiden toimijoiden kanssa, koska inkumbenteillä on (verrattain) huolelliseen kausaalipäättelyyn perustuva, huomattavasti laadukkaampi tieto siitä miten toiminta kannattaa hoitaa. Tietenkin 30 vuotta sitten ei varsinaisesti ollut sosiaalista mediaa eikä hakukoneita. Ihmisen tasolla oleva tekoäly on vielä ainakin 300 vuoden päässä. “Vertaa maailman 10 suurimman yrityksen listaa 2007 ja 2017 — 10 vuotta sitten vain yksi oli “verkostoalalla”, nyt puolet”

Toinen mielenkiintoinen vertaus on katsoa, miten moni näistä yrityksistä on sama yritys. Vaihtuvuus on ollut aika suurta. Kun mennään vuosikymmeniä taaksepäin, löytyy aikoja, jolloin kokonaisia nykyisellä skaalalla merkittäviä toimialoja ei edes ollut olemassa.

Siispä, erinomainen kirjoitus, ja toivottavasti tämä auttaa (tuskin) innokkaimpia lobbaajia hahmottamaan muutamia perusasioita.

Yksi sellainen tekninen ero näillä nykymuotoisilla “verkostomonopoleilla” ja “vanhoilla monopoleilla” on, että merkittävä osa niistä kerää merkittäviä määriä tietoa käyttäjistään ja perustaa toimintansa AB-testaukselle eli käytännössä vaikkapa googlen tuotekehitys toimii laajalti ekonometrisen tarkan kausaalianalyysin perusteella.

Se tekee toiminnasta todennäköisesti vähän laadukkaampaa. Kun inkrementaaliset innovaatiot on valjastettu käyttöön tällä tapaa, on todennäköisesti aika vaikea enää kilpailla inkrementaalisilla innovaatioilla näiden toimijoiden kanssa, koska inkumbenteillä on (verrattain) huolelliseen kausaalipäättelyyn perustuva, huomattavasti laadukkaampi tieto siitä miten toiminta kannattaa hoitaa.

Tietenkin 30 vuotta sitten ei varsinaisesti ollut sosiaalista mediaa eikä hakukoneita. Ihmisen tasolla oleva tekoäly on vielä ainakin 300 vuoden päässä.

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6253 Marko Terviö Mon, 08 Jan 2018 19:15:16 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6253 kultti: Se huoli oli selitetty <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Open_Letter_on_Artificial_Intelligence" rel="nofollow"><b>linkin</b></a> takana. Älykäs ei-ihminen voisi suhtautua meihin kuten me muurahaisiin. Aika scifiä vielä. kultti: Se huoli oli selitetty linkin takana. Älykäs ei-ihminen voisi suhtautua meihin kuten me muurahaisiin. Aika scifiä vielä.

]]>
Kirjoittaja: kultti http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6252 kultti Sun, 07 Jan 2018 21:47:24 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6252 Miksi on onnekasta, että tekoälyn kyvyssä haluun ei ole tapahtunut edistystä? Mitä jos sinulla olisi pikkulapsi ja kaikki taloustieteilijäkaverisi onnittelisivat sinua, että vaikka se on jo monta vuotta vanha niin onneksi sen tietoisuudessa ei ole tapahtunut mitään edistystä. Mikä täsmälleen on ero pikkulapsen ja tekoälyehdokkaan välillä? Miksi on onnekasta, että tekoälyn kyvyssä haluun ei ole tapahtunut edistystä? Mitä jos sinulla olisi pikkulapsi ja kaikki taloustieteilijäkaverisi onnittelisivat sinua, että vaikka se on jo monta vuotta vanha niin onneksi sen tietoisuudessa ei ole tapahtunut mitään edistystä. Mikä täsmälleen on ero pikkulapsen ja tekoälyehdokkaan välillä?

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6251 Marko Terviö Sun, 07 Jan 2018 08:26:45 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8254#comment-6251 Esa: ks aiempi <a href="http://blog.hse-econ.fi/?p=8023" rel="nofollow">työpaikkaterminaattori-juttuni</a>. "melkeinpä mikä tahansa työtehtävä on tulevaisuudessa järkevintä suorittaa koneella?" Niin aina. Melkeinpä mikä tahansa <i>tällä hetkellä olemassaoleva</i> työtehtävä on tulevaisuudessa järkevintä suorittaa koneella. Sitä voisi kutsua vaikkapa teknologian kehityksen rautaiseksi laiksi. Esa: ks aiempi työpaikkaterminaattori-juttuni.
“melkeinpä mikä tahansa työtehtävä on tulevaisuudessa järkevintä suorittaa koneella?” Niin aina. Melkeinpä mikä tahansa tällä hetkellä olemassaoleva työtehtävä on tulevaisuudessa järkevintä suorittaa koneella. Sitä voisi kutsua vaikkapa teknologian kehityksen rautaiseksi laiksi.

]]>