Artikkelin Irtisanomissuoja, työllisyys ja tuottavuus kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=8880 Fri, 29 Mar 2024 06:50:56 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Henri Petrell http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6456 Henri Petrell Fri, 24 Aug 2018 08:52:28 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6456 Jotenkin sitä kovin epäakateemisesti tuppaa ajattelemaan että toisaalta henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen laskisi myös yrityksen halua kehittää itse työn tuottavuutta. Ikäänkuin liiketoiminnan kehittämisen sijasta tyydytään lyhytaikaiseen tulosparannukseen. Jokainen toki voi olla eri mieltä ja asiaa on varmasti tutkittu, mutta tämä maa on täynnä lukuisia esimerkkejä hieman hiipuvista yrityksistä joiden tuotannot on joko siirretty muualle laadun kustannuksella, tai siirretty kokonaan alihankkijoille.Hiljalleen ovat sitten kuittuneet pois. Väitän että tästä joukosta kovin moni olisi vieläkin olemassa-, että tuottaisivat oikeasti jotain myytävää, mikäli irtisanomisen suuremmat kustannukset olisi suojellut yritystoimintaa pikavoittojen houkutuksiltä. Jotenkin sitä kovin epäakateemisesti tuppaa ajattelemaan että toisaalta henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen laskisi myös yrityksen halua kehittää itse työn tuottavuutta. Ikäänkuin liiketoiminnan kehittämisen sijasta tyydytään lyhytaikaiseen tulosparannukseen.
Jokainen toki voi olla eri mieltä ja asiaa on varmasti tutkittu, mutta tämä maa on täynnä lukuisia esimerkkejä hieman hiipuvista yrityksistä joiden tuotannot on joko siirretty muualle laadun kustannuksella, tai siirretty kokonaan alihankkijoille.Hiljalleen ovat sitten kuittuneet pois.
Väitän että tästä joukosta kovin moni olisi vieläkin olemassa-, että tuottaisivat oikeasti jotain myytävää, mikäli irtisanomisen suuremmat kustannukset olisi suojellut yritystoimintaa pikavoittojen houkutuksiltä.

]]>
Kirjoittaja: Esa Vilhonen http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6452 Esa Vilhonen Thu, 16 Aug 2018 09:05:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6452 Yksilöperusteisen irtisanomisen vaikeus on myytti, joka on mennyt julkisuudessa läpi varsin hyvin. Irtisanominen on ikävää jopa vastenmielistä. Roger Wessmanin käyttämä OECD-data kertoo, ettei henkilöperusteinen irtisanominen ole Suomessa esim. Saksaa tai Ruotsia olennaisesti vaikeampaa; toki hieman vaikeampaa kuin vaikka Kreikassa ja Espanjassa. Anglosaksiset maat ovat sitten eri asia ja niissä kynnys kollektiivisiin irtisanomisiin on korkea ja yksilöperusteisesti alhainen, mutta niissä on muutenkin erilainen oikeusjärjestelmä. Kyllä Suomen työlainsäädännöstä löytyy välineet ja oman kokemukseni mukaan henkilöstön edustajana Niku Määttäsen lähtökohta ”Oma käsitykseni on, että Suomessa on varsin hankalaa irtisanoa työntekijä vain sillä perusteella, että hän ei osaa tai viitsi tehdä työtään kunnolla.” ei ole validi. Esimiestyössä olennaista on riittävä ja oikea-aikainen puuttuminen huonoon työsuoritukseen tai muuhun epätoivottavaan käyttäytymiseen. Nykyisestä työsopimuslaista löytyvät välineet ongelmien hoitamiseen. Se toki vaatii ao. mekanismien tuntemista ja osaamista. Suomen lainsäädäntöä ei kuitenkaan pidä kehittää sen perusteella, jokin asia on ikävää työtä. Yksilöperusteisen irtisanomisen vaikeus on myytti, joka on mennyt julkisuudessa läpi varsin hyvin. Irtisanominen on ikävää jopa vastenmielistä. Roger Wessmanin käyttämä OECD-data kertoo, ettei henkilöperusteinen irtisanominen ole Suomessa esim. Saksaa tai Ruotsia olennaisesti vaikeampaa; toki hieman vaikeampaa kuin vaikka Kreikassa ja Espanjassa. Anglosaksiset maat ovat sitten eri asia ja niissä kynnys kollektiivisiin irtisanomisiin on korkea ja yksilöperusteisesti alhainen, mutta niissä on muutenkin erilainen oikeusjärjestelmä.

Kyllä Suomen työlainsäädännöstä löytyy välineet ja oman kokemukseni mukaan henkilöstön edustajana Niku Määttäsen lähtökohta ”Oma käsitykseni on, että Suomessa on varsin hankalaa irtisanoa työntekijä vain sillä perusteella, että hän ei osaa tai viitsi tehdä työtään kunnolla.” ei ole validi. Esimiestyössä olennaista on riittävä ja oikea-aikainen puuttuminen huonoon työsuoritukseen tai muuhun epätoivottavaan käyttäytymiseen. Nykyisestä työsopimuslaista löytyvät välineet ongelmien hoitamiseen. Se toki vaatii ao. mekanismien tuntemista ja osaamista. Suomen lainsäädäntöä ei kuitenkaan pidä kehittää sen perusteella, jokin asia on ikävää työtä.

]]>
Kirjoittaja: JL http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6411 JL Fri, 11 May 2018 17:36:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6411 Yksi mahdollinen kanava mikä jää huomiotta, on se, että tiukempi irtisanomissuoja/pidempi työttömyysturva johtaa mahdollisesti suoraan parempien matchien syntyyn. Mikäli irtisanomissuojaa löysytetään työnantajat palkkaavat herkemmin alipäteviä työntekijöitä. Vaihtoehtoisesti mikäli työttömyysturvaa heikennetään työntekijät ottavat herkemmin vastaan työpaikkoja, jotka eivät vastaa heidän taitotasoaan. Tällaisella politiikalla saattaa olla koko talouden kannalta negatiivisia vaikutuksia, mikäli työtarjousten saapuminen hidastuu merkittävästi töissä ollessa ja sen vuoksi optimaalisen matchin löytymiseen kuluu enemmän aikaa. Yksi mahdollinen kanava mikä jää huomiotta, on se, että tiukempi irtisanomissuoja/pidempi työttömyysturva johtaa mahdollisesti suoraan parempien matchien syntyyn. Mikäli irtisanomissuojaa löysytetään työnantajat palkkaavat herkemmin alipäteviä työntekijöitä. Vaihtoehtoisesti mikäli työttömyysturvaa heikennetään työntekijät ottavat herkemmin vastaan työpaikkoja, jotka eivät vastaa heidän taitotasoaan. Tällaisella politiikalla saattaa olla koko talouden kannalta negatiivisia vaikutuksia, mikäli työtarjousten saapuminen hidastuu merkittävästi töissä ollessa ja sen vuoksi optimaalisen matchin löytymiseen kuluu enemmän aikaa.

]]>
Kirjoittaja: LL http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6404 LL Thu, 03 May 2018 13:35:27 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6404 Siitä taitaa olla konsensus, että irtisanomissuoja lisää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja hidastaa uusien työpaikkojen syntymistä ja siten talouden kehitystä, luovaa tuhoa. Siitä taitaa olla konsensus, että irtisanomissuoja lisää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja hidastaa uusien työpaikkojen syntymistä ja siten talouden kehitystä, luovaa tuhoa.

]]>
Kirjoittaja: Jyrki Patomäki http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6401 Jyrki Patomäki Wed, 02 May 2018 08:21:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6401 Juha Kuusama kommentoi: ” unohtui se, että irtisanomiskustannus haittaa kokonaan uusien työpaikkojen syntymistä ja näin jarruttaa talouskasvua sekä talouden uudistumista. Tämä on mielestäni irtisanomissuojan vakavin seuraus.” Niku Määttänen vastasi: ”Irtisanomiskustannus tosiaan vähentää uusien työpaikkojen luomista.” Talouskasvu ei tosiaankaan synny niin paljon työntekijöitä lisäämällä kuin onnistuneilla innovaatioilla, joiden avulla tuotetaan vähemmillä työntekijöillä aikaisempaa enemmän ja parempaa. Näin ollen toimet työpaikkojen säilyttämiseksi, puhumattakaan niiden lisäämisestä, ovat suorastaan talouskasvua vastaan. Työllistämistä edistävien tukien turvin teollisuusyritys voi kauemmin sinnitellä investoimatta innovaatioihin. Sen sijaan palveluille jää työllistäminen, mutta suuri linja lienee, että siihen tarvittavat varat saadaan kansantalouteemme innovaatioiden piristämästä viennistä. Juha Kuusama kommentoi: ” unohtui se, että irtisanomiskustannus haittaa kokonaan uusien työpaikkojen syntymistä ja näin jarruttaa talouskasvua sekä talouden uudistumista. Tämä on mielestäni irtisanomissuojan vakavin seuraus.”

Niku Määttänen vastasi: ”Irtisanomiskustannus tosiaan vähentää uusien työpaikkojen luomista.”

Talouskasvu ei tosiaankaan synny niin paljon työntekijöitä lisäämällä kuin onnistuneilla innovaatioilla, joiden avulla tuotetaan vähemmillä työntekijöillä aikaisempaa enemmän ja parempaa. Näin ollen toimet työpaikkojen säilyttämiseksi, puhumattakaan niiden lisäämisestä, ovat suorastaan talouskasvua vastaan.
Työllistämistä edistävien tukien turvin teollisuusyritys voi kauemmin sinnitellä investoimatta innovaatioihin. Sen sijaan palveluille jää työllistäminen, mutta suuri linja lienee, että siihen tarvittavat varat saadaan kansantalouteemme innovaatioiden piristämästä viennistä.

]]>
Kirjoittaja: Niku Määttänen http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6399 Niku Määttänen Tue, 01 May 2018 10:45:01 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6399 Juha Kuusama, Mortensen-Pissarides-mallissa on toki mukana myös uusien työpaikkojen syntyminen. Irtisanomiskustannus tosiaan vähentää uusien työpaikkojen luomista. M.K., Liittyen kohtaan 1: Yksi - toki vain osittainen - vastaus tuohon huoleen on se, että työttömillä on velvollisuus etsiä ja ottaa vastaan uutta työtä. Sitä tulisi edellyttää myös työttömyysputkessa olevilta. Kommenttisi havainnollistaa yleisemmin hyvin sitä, että irtisanomissuojaa ja työttömyysturvaa olisi hyvä miettiä yhdessä. Tässä Olivier Blanchardin yleistajuista pohdintaa asiasta: ftp://www.cemfi.es/pdf/papers/Seminar/blanchard.pdf Blanchard (kuten käsittääkseni myös Jean Tirole) tuntuu kannattavan mallia, jos yritykset saavat yleensä irtisanoa ilman pitkää, kallista ja epävarmaa oikeusprosessia, kunhan maksavat etukäteen määritellyn (kohtuullisen) irtisanomismaksun valtiolle. Perusteena tällaiselle maksulle on juuri työttömyysturvaan liittyvät kustannukset. Olen taipuvainen ajattelemaan, että tällainen malli olisi Suomessakin parannus nykyjärjestelmään verrattuna (henkilöperusteisen irtisanomisen osalta). Alaviitteessä 3 linkkaamassani kirjallisuuskatsauksessa on pohdintaa niistä ongelmista, joita irtisanomisprosesseihin liittyvä epävarmuus ja tietynlainen epäsymmetria työnantajan ja työntekijän kohtaamien riskien suhteen aiheuttaa. Liittyen kohtaan 2: Ehkä. En miettinyt tuollaisia asioita. Juha Kuusama,

Mortensen-Pissarides-mallissa on toki mukana myös uusien työpaikkojen syntyminen. Irtisanomiskustannus tosiaan vähentää uusien työpaikkojen luomista.

M.K.,

Liittyen kohtaan 1:

Yksi - toki vain osittainen - vastaus tuohon huoleen on se, että työttömillä on velvollisuus etsiä ja ottaa vastaan uutta työtä. Sitä tulisi edellyttää myös työttömyysputkessa olevilta.

Kommenttisi havainnollistaa yleisemmin hyvin sitä, että irtisanomissuojaa ja työttömyysturvaa olisi hyvä miettiä yhdessä.

Tässä Olivier Blanchardin yleistajuista pohdintaa asiasta:
ftp://www.cemfi.es/pdf/papers/Seminar/blanchard.pdf

Blanchard (kuten käsittääkseni myös Jean Tirole) tuntuu kannattavan mallia, jos yritykset saavat yleensä irtisanoa ilman pitkää, kallista ja epävarmaa oikeusprosessia, kunhan maksavat etukäteen määritellyn (kohtuullisen) irtisanomismaksun valtiolle. Perusteena tällaiselle maksulle on juuri työttömyysturvaan liittyvät kustannukset.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että tällainen malli olisi Suomessakin parannus nykyjärjestelmään verrattuna (henkilöperusteisen irtisanomisen osalta).
Alaviitteessä 3 linkkaamassani kirjallisuuskatsauksessa on pohdintaa niistä ongelmista, joita irtisanomisprosesseihin liittyvä epävarmuus ja tietynlainen epäsymmetria työnantajan ja työntekijän kohtaamien riskien suhteen aiheuttaa.

Liittyen kohtaan 2: Ehkä. En miettinyt tuollaisia asioita.

]]>
Kirjoittaja: M.K. http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6397 M.K. Mon, 30 Apr 2018 07:20:24 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6397 Minulla tulee mieleen kaksi oikeistolaista argumenttia Määttäsen esitystä vastaan: 1. Karenssin poiston aiheuttama moraalikato. Miksi tämä ei johtaisi työntekijän työttömyyseläkeputkeksi? Kun eläkeikään on vähemmän aikaa mitä ansiopäiväraha juokseen, työntekijä voisi vain ilmoittaa työnantajalle että nyt tipahti hanskat, anna potkut. Ja jäädä käytännössä 500 päivää aikaistelulle varhaiseläkkeelle. 2. Uudistuksen vaihtoehtoiskustannukset elikäk reaalipolitiikka. Mitä jää tekemättä, jos ajetaan tämä aika ilmeisesti vastenmielinen uudistus läpi? Eli olisiko hallitukselta kuitenkin viisaampaa tehdä jokin toinen uudistus? Kiky lienee huutava esimerkki siitä että vaihtoehtoiskustannukset voidvat olla aika ovia: kun tehtiin kiku, paikallinen sopiminen ja nippu muita uudistuksia pysähtyi siihen. . Minulla tulee mieleen kaksi oikeistolaista argumenttia Määttäsen esitystä vastaan:

1. Karenssin poiston aiheuttama moraalikato.
Miksi tämä ei johtaisi työntekijän työttömyyseläkeputkeksi? Kun eläkeikään on vähemmän aikaa mitä ansiopäiväraha juokseen, työntekijä voisi vain ilmoittaa työnantajalle että nyt tipahti hanskat, anna potkut. Ja jäädä käytännössä 500 päivää aikaistelulle varhaiseläkkeelle.

2. Uudistuksen vaihtoehtoiskustannukset elikäk reaalipolitiikka. Mitä jää tekemättä, jos ajetaan tämä aika ilmeisesti vastenmielinen uudistus läpi? Eli olisiko hallitukselta kuitenkin viisaampaa tehdä jokin toinen uudistus? Kiky lienee huutava esimerkki siitä että vaihtoehtoiskustannukset voidvat olla aika ovia: kun tehtiin kiku, paikallinen sopiminen ja nippu muita uudistuksia pysähtyi siihen.
.

]]>
Kirjoittaja: Kristian Brunila http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6396 Kristian Brunila Mon, 30 Apr 2018 06:15:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6396 "Palkkatasoon vaikuttaa myös yritysten keskinäinen kilpailu. Jos yleinen palkkataso on suhteellisen matala, yritysten kannattaa todennäköisesti luoda uusia työpaikkoja. " Ei kannata! Yrityksen kannattaa luoda lisää työpaikkoja ainoastaan jos tietää pystyvänsä myymään tuotteet jotka tuotetaan lisätyövoiman avulla! “Palkkatasoon vaikuttaa myös yritysten keskinäinen kilpailu. Jos yleinen palkkataso on suhteellisen matala, yritysten kannattaa todennäköisesti luoda uusia työpaikkoja. ”
Ei kannata! Yrityksen kannattaa luoda lisää työpaikkoja ainoastaan jos tietää pystyvänsä myymään tuotteet jotka tuotetaan lisätyövoiman avulla!

]]>
Kirjoittaja: Kristian Brunila http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6395 Kristian Brunila Mon, 30 Apr 2018 06:10:04 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6395 W. Edwards Deming, Amerikkalainen insinööri ja tilastotieteilijä, jonka oppeja sovellettiin Japanissa ja joiden ansiota, tai syytä, Japanin teollinen menestys on, totesi, että työntekijöiden tuntema pelko on eliminoitava työpaikoilta. Kun työntekijä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan hän keskittyy työhönsä ja tekee hyvää laatua. Jos työntekijän on kannettava huolta tulevaisuudestaan, siis työsuhteen jatkumisesta, hän ei jaksa keskittyä työhönsä vaan tuottaa huonoa laatua! Niku Määttänen taas katsoo, että työntekijä joka pelkää potkuja tekee parempaa laatua. Tässä asiassa Deming on luotetavampi ja osaavampi asiantuntija kuin Niku Määttänen! W. Edwards Deming, Amerikkalainen insinööri ja tilastotieteilijä, jonka oppeja sovellettiin Japanissa ja joiden ansiota, tai syytä, Japanin teollinen menestys on, totesi, että työntekijöiden tuntema pelko on eliminoitava työpaikoilta. Kun työntekijä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan hän keskittyy työhönsä ja tekee hyvää laatua. Jos työntekijän on kannettava huolta tulevaisuudestaan, siis työsuhteen jatkumisesta, hän ei jaksa keskittyä työhönsä vaan tuottaa huonoa laatua!
Niku Määttänen taas katsoo, että työntekijä joka pelkää potkuja tekee parempaa laatua. Tässä asiassa Deming on luotetavampi ja osaavampi asiantuntija kuin Niku Määttänen!

]]>
Kirjoittaja: Opiskelija http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6393 Opiskelija Sun, 29 Apr 2018 16:55:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6393 Heh, tällaisten mielipidekirjoitusten yhteydessä olisi hyvä mainita että kirjoittaja on EK:n palkkalistoilla. Heh, tällaisten mielipidekirjoitusten yhteydessä olisi hyvä mainita että kirjoittaja on EK:n palkkalistoilla.

]]>
Kirjoittaja: Länteen http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6392 Länteen Sun, 29 Apr 2018 14:33:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6392 Ruotsissa vielä kankeampaa. Silti siellä menee paremmin... Ruotsissa vielä kankeampaa. Silti siellä menee paremmin…

]]>
Kirjoittaja: Juha Kuusama http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6391 Juha Kuusama Sun, 29 Apr 2018 09:42:18 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=8880#comment-6391 Analyysi pätee olemassaoleviin työpaikkoihin. Tässä unohtui se, että irtisanomiskustannus haittaa kokonaan uusien työpaikkojen syntymistä ja näin jarruttaa talouskasvua sekä talouden uudistumista. Tämä on mielestäni irtisanomissuojan vakavin seuraus. Analyysi pätee olemassaoleviin työpaikkoihin. Tässä unohtui se, että irtisanomiskustannus haittaa kokonaan uusien työpaikkojen syntymistä ja näin jarruttaa talouskasvua sekä talouden uudistumista. Tämä on mielestäni irtisanomissuojan vakavin seuraus.

]]>