Artikkelin Työvoiman ulkopuolella kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=9040 Thu, 28 Mar 2024 16:37:15 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Tarmo Valkonen http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6475 Tarmo Valkonen Tue, 23 Oct 2018 06:40:32 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6475 Nuorten aikuisten matala työllisyysaste on suuri ongelma, mutta minusta kolumnin pohdinnoissa ei ole löydetty siihen syytä, eikä ratkaisua. Datan tarkempi tarkastelu antaa seuraavanlaisia tuloksia: - Ikäryhmässä 15-24-vuotiaat ei näy kasvua työvoiman ulkopuolisissa. - Ikäryhmässä 25-34 laman jälkeen tapahtui suurempi muutos työvoiman ulkopuolisten määrässä kuin työttömien määrässä. - Myös ikäryhmässä 35-44 työvoiman ulkopuolisten määrä kasvoi. - Ikäryhmässä 55-64 työvoiman ulkopuolisten määrä oli korkea vielä 2011. Sen jälkeinen määrän väheneminen oli noin kolminkertainen verrattuna nuorten määrän kasvuun. Näin määrällinen ja ajoituksellinen muutos eivät täsmää. Osuuksien tarkastelu on vähemmän havainnollista syrjäyttämiskeskustelussa kuin määrien. Toiseksi työvoiman tarjonnan kasvua tai työllisyystilannetta ei voi arvioida katsomalla pelkästään työvoiman ulkopuolisten määrää. Kausaalivaikutusten liittäminen osuuksien muutokseen on luonnollisesti spekulatiivista, vaikka käytettäisiin oikeita mittareita. Tutkimuksista on vaikea löytää tukea vähänkään pitkäaikaisemmista syrjäyttämisvaikutuksista. Ikääntyneiden työurien pidentäminen sosiaaliturvan sääntöjä muuttamalla on ollut onnistunutta politiikkaa, varsinkin kun se on osunut ajallisesti yksiin terveyden paranemisen ja koulutusrakenteen muutoksen kanssa. Sen sijaan tulevien tutkimusten varaan jää se, miksi nuorten aikuisten osallistumisaste työmarkkinoilla on ollut jo vuosikymmeniä matala ja miksi reaktio vähentyneeseen työvoiman kysyntään oli laman alusta alkaen työttömyyden ohella ja sijasta työvoimasta vetäytyminen. Veikkaisin, että tässäkin tapauksessa valintoihin vaikutetaan politiikalla. Nuorten aikuisten matala työllisyysaste on suuri ongelma, mutta minusta kolumnin pohdinnoissa ei ole löydetty siihen syytä, eikä ratkaisua. Datan tarkempi tarkastelu antaa seuraavanlaisia tuloksia:
- Ikäryhmässä 15-24-vuotiaat ei näy kasvua työvoiman ulkopuolisissa.
- Ikäryhmässä 25-34 laman jälkeen tapahtui suurempi muutos työvoiman ulkopuolisten määrässä kuin työttömien määrässä.
- Myös ikäryhmässä 35-44 työvoiman ulkopuolisten määrä kasvoi.
- Ikäryhmässä 55-64 työvoiman ulkopuolisten määrä oli korkea vielä 2011. Sen jälkeinen määrän väheneminen oli noin kolminkertainen verrattuna nuorten määrän kasvuun. Näin määrällinen ja ajoituksellinen muutos eivät täsmää.

Osuuksien tarkastelu on vähemmän havainnollista syrjäyttämiskeskustelussa kuin määrien. Toiseksi työvoiman tarjonnan kasvua tai työllisyystilannetta ei voi arvioida katsomalla pelkästään työvoiman ulkopuolisten määrää. Kausaalivaikutusten liittäminen osuuksien muutokseen on luonnollisesti spekulatiivista, vaikka käytettäisiin oikeita mittareita. Tutkimuksista on vaikea löytää tukea vähänkään pitkäaikaisemmista syrjäyttämisvaikutuksista.

Ikääntyneiden työurien pidentäminen sosiaaliturvan sääntöjä muuttamalla on ollut onnistunutta politiikkaa, varsinkin kun se on osunut ajallisesti yksiin terveyden paranemisen ja koulutusrakenteen muutoksen kanssa. Sen sijaan tulevien tutkimusten varaan jää se, miksi nuorten aikuisten osallistumisaste työmarkkinoilla on ollut jo vuosikymmeniä matala ja miksi reaktio vähentyneeseen työvoiman kysyntään oli laman alusta alkaen työttömyyden ohella ja sijasta työvoimasta vetäytyminen. Veikkaisin, että tässäkin tapauksessa valintoihin vaikutetaan politiikalla.

]]>
Kirjoittaja: Patrick Jensen http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6473 Patrick Jensen Thu, 18 Oct 2018 19:14:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6473 Uuden työntekijän rekrytointi on aina investointi, koska uusi työntekijä ei ole työhön perehtymisen aikana yhtä tuottava kuin kokenut vanha työntekijä. Siksi yritykset eivät rekrytoi uusia työntekijöitä edes eläköityvien tilalle, jos talouden näkymät ovat huonot. Kepittäminen ei siis auta, jos kysyntää ei ole. Uuden työntekijän rekrytointi on aina investointi, koska uusi työntekijä ei ole työhön perehtymisen aikana yhtä tuottava kuin kokenut vanha työntekijä. Siksi yritykset eivät rekrytoi uusia työntekijöitä edes eläköityvien tilalle, jos talouden näkymät ovat huonot.

Kepittäminen ei siis auta, jos kysyntää ei ole.

]]>
Kirjoittaja: Rokka http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6472 Rokka Thu, 18 Oct 2018 07:02:20 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6472 On tosiaan syytä olettaa, että tarjontapuolen toimet kuten "eläkeuudistukset ja työttömyyseläkkeelle siirtymisen vaikeutuminen" lisäsivät työllisyyttä vanhemmissa ikäluokissa. Miksi rahallinen kannuste ei toimisi myös nuorten kohdalla? Onko nuorella vapaa-ajan arvo noussut verrattuna 1900-lukuun? Vai onko sosiaaliturva muuttunut "nuoria suosivaksi", jolloin nuoren on vaikea merkittävästi kohottaa käytettävissäolevia tulojaan työtä tekemällä? Vai onko vain jatkettava kärsivällisesti nykyisellä kysyntää lisäävällä "löysän rahan" linjalla ja positiivinen kehitys nuorten työvoimaan kuulumisessa ja työllisyydessä näkyvät sitten myöhemmin. On tosiaan syytä olettaa, että tarjontapuolen toimet kuten “eläkeuudistukset ja työttömyyseläkkeelle siirtymisen vaikeutuminen” lisäsivät työllisyyttä vanhemmissa ikäluokissa.
Miksi rahallinen kannuste ei toimisi myös nuorten kohdalla? Onko nuorella vapaa-ajan arvo noussut verrattuna 1900-lukuun? Vai onko sosiaaliturva muuttunut “nuoria suosivaksi”, jolloin nuoren on vaikea merkittävästi kohottaa käytettävissäolevia tulojaan työtä tekemällä? Vai onko vain jatkettava kärsivällisesti nykyisellä kysyntää lisäävällä “löysän rahan” linjalla ja positiivinen kehitys nuorten työvoimaan kuulumisessa ja työllisyydessä näkyvät sitten myöhemmin.

]]>
Kirjoittaja: Risto http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6469 Risto Tue, 16 Oct 2018 05:34:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9040#comment-6469 Mielenkiintoinen artikkeli. Ilmiön nimi lienee hystereesi suomen kielellä. Mielenkiintoinen artikkeli. Ilmiön nimi lienee hystereesi suomen kielellä.

]]>