Artikkelin core (work in progress) kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=9090 Thu, 28 Mar 2024 09:11:42 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: klaus kultti http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6581 klaus kultti Wed, 23 Jan 2019 17:41:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6581 Kovasti on puhetta siitä, että pitää opettaa taloustieteen perusasiat, mutta ainakin minulle jää kommenttien perusteella epäselväksi, mitä ne ovat. Käsittääkseni esimerkiksi kuluttajan teoria ei ole taloustieteen perusasia. Mielestäni perusasioita on kaksi: (1) Jokaisella päätöksellä on kustannus ja se on vaihtoehtoiskustannus. (2) Uskottavat tulemat ovat tasapainoja. Jos haluaa tehdä talousteoriasta seksikkäämmän voi lisätä kolmannen perusasian: ihmisen on pakko tehdä valintoja. Implisiittinen oletus on koko ajan, että päätöksentekijät ovat rationaalisia. Tätä ei mielestäni pitäisi ylipäänsä julistaa, kuten on tapana, talousteorian perusasiaksi; kyse on vähän siitä kun muissa tieteissä oletetaan, että ihmiset osaavat lukea. Se ei ole mitään tiedettä määrittelevä perusaksioma. Tältä pohjalta kun lähtee, herää kysymys keitä ovat ne ihmiset, jotka esittelevät taloustieteen perusteita tykkien ja voin tai muiden rasvojen avulla (tässä toksisesti etsitään syyllistä). Kovasti on puhetta siitä, että pitää opettaa taloustieteen perusasiat, mutta ainakin minulle jää kommenttien perusteella epäselväksi, mitä ne ovat. Käsittääkseni esimerkiksi kuluttajan teoria ei ole taloustieteen perusasia. Mielestäni perusasioita on kaksi: (1) Jokaisella päätöksellä on kustannus ja se on vaihtoehtoiskustannus. (2) Uskottavat tulemat ovat tasapainoja. Jos haluaa tehdä talousteoriasta seksikkäämmän voi lisätä kolmannen perusasian: ihmisen on pakko tehdä valintoja. Implisiittinen oletus on koko ajan, että päätöksentekijät ovat rationaalisia. Tätä ei mielestäni pitäisi ylipäänsä julistaa, kuten on tapana, talousteorian perusasiaksi; kyse on vähän siitä kun muissa tieteissä oletetaan, että ihmiset osaavat lukea. Se ei ole mitään tiedettä määrittelevä perusaksioma. Tältä pohjalta kun lähtee, herää kysymys keitä ovat ne ihmiset, jotka esittelevät taloustieteen perusteita tykkien ja voin tai muiden rasvojen avulla (tässä toksisesti etsitään syyllistä).

]]>
Kirjoittaja: Matti Sarvimäki http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6566 Matti Sarvimäki Mon, 14 Jan 2019 09:23:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6566 Minäkin liityn keskusteluun pahasti jälkijunassa. Samoin kuin Roope, opetin ensimmäistä kertaa taloustieteen perusteet nyt syksyllä ja päädyin käyttämään CORE:a. Yleisönä olivat Aallon kauppakorkean reilut 300 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joista suurimmalla osalla ei ollut minkäänlaista taustaa taloustieteestä. Lisäksi mukaan oli ilmoittautunut reilu 100 Aallon muiden ohjelmien, avoimen yliopiston ja kauppiksen aikaisempien vuosikurssien opiskelijaa. Reilu kolmannes opiskelijoista täytti palautelomakkeen ja ainakin he tuntuivat olevan kurssista innostuneita. Osa oli toki Riikan kanssa samaa mieltä siitä, että kirjassa olisi tekstiä voinut olla vähemmänkin, mutta kukaan ei syyttänyt ketään vasemmistopropagandasta. Itse pidin kurssin opettamisesta CORE:n pohjalta paljon, juuri näistä Roopen esille nostamista asioista johtuen, vaikka kirja ei täydellinen olekaan. Klausinkaan ei tarvitse olla huolissaan, sillä myös tällainen peruskurssi pysyy lähes kokonaan teoreettisena vaikka pari välähdystä teorian ja empirian vuoropuhelusta siihen onkin mahdollista sisällyttää. Riikan huoli tuntimääristä on minusta relevantti. Kuudessa viikossa on mahdollista opettaa vain rajallinen määrä asioita ja nykyisissä ohjelmissa opiskelijoilla taitaa mennä aika kauan ennen kuin seuraavan kerran (jos koskaan) pääsevät taloustieteen kurssille. Omalla kurssillani oli 18 luentoa, viidet harjoitukset ja viisi pienryhmätapaamista (opiskelijat jaettiin 10 ryhmään ja kaikki eivät tulleet paikalle, joten nämä olivat aidosti pieniä ryhmiä). Yllättävän paljon siinäkin ehtii käymään läpi – eikä se itse asiassa taida niin paljon brittistandardista poiketa, kun nuo taidetaan sekä meillä että briteissä määritellä ”tunneissa” muotoon 36h + 10h (jotenkin 90min luento muuttuu kahdeksi tunniksi, kun se viedään virallisiin kurssikuvauksiin). Opiskelijat kuitenkin varmasti hyötyisivät paljon siitä, että opittuja työkaluja ehdittäisiin soveltaa useampaan konkreettiseen tapaukseen. Tilanne tulee olemaan oleellisesti erilainen ensi syksynä aloittavassa uudessa taloustieteen kandiohjelmassamme, jossa peruskurssi opetetaan 12 viikossa (24 luentokertaa pienessä ryhmässä + harjoitukset). Tämän lisäksi ensimmäiseen vuoteen sisältyy erillinen empiirisen taloustieteen kurssi, toinen kurssi instituutioista sekä yhteiset matikanopinnot Science and Technology kandiohjelmien kanssa. Ja nyt kun olen luontevasti hivuttanut keskustelun mainonnan puolelle, niin mainittakoon sekin, että haku on auki ja loppuu jo 23.1. Eli jos lähipiiristä sattuu löytymään lahjakasta nuorisoa, jota taloustiede voisi kiinnostaa, niin täältä löytyy aiheesta enemmän: www.aalto.fi/bsceconomics Minäkin liityn keskusteluun pahasti jälkijunassa. Samoin kuin Roope, opetin ensimmäistä kertaa taloustieteen perusteet nyt syksyllä ja päädyin käyttämään CORE:a. Yleisönä olivat Aallon kauppakorkean reilut 300 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joista suurimmalla osalla ei ollut minkäänlaista taustaa taloustieteestä. Lisäksi mukaan oli ilmoittautunut reilu 100 Aallon muiden ohjelmien, avoimen yliopiston ja kauppiksen aikaisempien vuosikurssien opiskelijaa.

Reilu kolmannes opiskelijoista täytti palautelomakkeen ja ainakin he tuntuivat olevan kurssista innostuneita. Osa oli toki Riikan kanssa samaa mieltä siitä, että kirjassa olisi tekstiä voinut olla vähemmänkin, mutta kukaan ei syyttänyt ketään vasemmistopropagandasta. Itse pidin kurssin opettamisesta CORE:n pohjalta paljon, juuri näistä Roopen esille nostamista asioista johtuen, vaikka kirja ei täydellinen olekaan. Klausinkaan ei tarvitse olla huolissaan, sillä myös tällainen peruskurssi pysyy lähes kokonaan teoreettisena vaikka pari välähdystä teorian ja empirian vuoropuhelusta siihen onkin mahdollista sisällyttää.

Riikan huoli tuntimääristä on minusta relevantti. Kuudessa viikossa on mahdollista opettaa vain rajallinen määrä asioita ja nykyisissä ohjelmissa opiskelijoilla taitaa mennä aika kauan ennen kuin seuraavan kerran (jos koskaan) pääsevät taloustieteen kurssille. Omalla kurssillani oli 18 luentoa, viidet harjoitukset ja viisi pienryhmätapaamista (opiskelijat jaettiin 10 ryhmään ja kaikki eivät tulleet paikalle, joten nämä olivat aidosti pieniä ryhmiä). Yllättävän paljon siinäkin ehtii käymään läpi – eikä se itse asiassa taida niin paljon brittistandardista poiketa, kun nuo taidetaan sekä meillä että briteissä määritellä ”tunneissa” muotoon 36h + 10h (jotenkin 90min luento muuttuu kahdeksi tunniksi, kun se viedään virallisiin kurssikuvauksiin). Opiskelijat kuitenkin varmasti hyötyisivät paljon siitä, että opittuja työkaluja ehdittäisiin soveltaa useampaan konkreettiseen tapaukseen.

Tilanne tulee olemaan oleellisesti erilainen ensi syksynä aloittavassa uudessa taloustieteen kandiohjelmassamme, jossa peruskurssi opetetaan 12 viikossa (24 luentokertaa pienessä ryhmässä + harjoitukset). Tämän lisäksi ensimmäiseen vuoteen sisältyy erillinen empiirisen taloustieteen kurssi, toinen kurssi instituutioista sekä yhteiset matikanopinnot Science and Technology kandiohjelmien kanssa.

Ja nyt kun olen luontevasti hivuttanut keskustelun mainonnan puolelle, niin mainittakoon sekin, että haku on auki ja loppuu jo 23.1. Eli jos lähipiiristä sattuu löytymään lahjakasta nuorisoa, jota taloustiede voisi kiinnostaa, niin täältä löytyy aiheesta enemmän: http://www.aalto.fi/bsceconomics

]]>
Kirjoittaja: -riikka- http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6565 -riikka- Sun, 13 Jan 2019 22:53:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6565 Vielä vertailun vuoksi: brittiyliopistossa, jossa työskentelen, vuoden mittaisen kansiksen perusteiden kurssilla luentojen tuntimäärä on 40h ja harjoitusten 18h, eli ei niin paljoa Suomea enempää kuin mitä ajattelin. Mutta harjoitusten ryhmäkoko on 11-19 opiskelijaa, joten lähiopetus päässee toteutumaan täällä paremmin. Mistä muuten seuraa, että itsehän en esitä kysymyksiä täysin randomisti (kuten Panun opiskelijapalautteessa) vaan lievästi ylipainottaen niitä opiskelijoita, joiden epäilen ottavan lunkimmin, jotta syntyy yksi kannustin (muiden joukossa) tulla paikalle hyvin valmistautuneena. Vielä vertailun vuoksi: brittiyliopistossa, jossa työskentelen, vuoden mittaisen kansiksen perusteiden kurssilla luentojen tuntimäärä on 40h ja harjoitusten 18h, eli ei niin paljoa Suomea enempää kuin mitä ajattelin. Mutta harjoitusten ryhmäkoko on 11-19 opiskelijaa, joten lähiopetus päässee toteutumaan täällä paremmin. Mistä muuten seuraa, että itsehän en esitä kysymyksiä täysin randomisti (kuten Panun opiskelijapalautteessa) vaan lievästi ylipainottaen niitä opiskelijoita, joiden epäilen ottavan lunkimmin, jotta syntyy yksi kannustin (muiden joukossa) tulla paikalle hyvin valmistautuneena.

]]>
Kirjoittaja: -riikka- http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6564 -riikka- Sun, 13 Jan 2019 17:20:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6564 Panu, kaikesta Coren hehkutuksesta huolimatta editoinnin heikkous on todellinen ongelma, joka luultavasti korostuu pienemmällä lähiopetusmäärällä, kun ei ole sillä lailla aikaa selventää asioita. Mitä tulee opiskelijoille tuttuihin arkisiin esimerkkeihin optimoinnin suhteen, niin ehkä minä vain olen poikkeuksellisen lahjakas pölynimurikauppias, mutta se ei ole vaikeaa. Ehkä pitää joskus listata parhaat palat jonnekin... Panu, kaikesta Coren hehkutuksesta huolimatta editoinnin heikkous on todellinen ongelma, joka luultavasti korostuu pienemmällä lähiopetusmäärällä, kun ei ole sillä lailla aikaa selventää asioita.

Mitä tulee opiskelijoille tuttuihin arkisiin esimerkkeihin optimoinnin suhteen, niin ehkä minä vain olen poikkeuksellisen lahjakas pölynimurikauppias, mutta se ei ole vaikeaa. Ehkä pitää joskus listata parhaat palat jonnekin…

]]>
Kirjoittaja: Panu Kalmi http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6562 Panu Kalmi Sun, 13 Jan 2019 06:08:33 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6562 Hei Roope, kommentoin pahasti jälkijunassa, kun SK:n juttukin tuli jo. Hyvää pohdintaa. Itse opetan parhaillaan kahdeksatta kertaa peruskurssia, joten asia on ajankohtainen. Peruskurssilla on meillä pari tavoitetta: opettaa opiskelijoille taloustieteen perusajattelu, ja samalla markkinoida sitä potentiaalisena pääaineena (Vaasassa, niin kuin useimmissa kauppatieteellisissä, valinta pääaineesta tehdään pakollisten yhteisten opintojen jälkeen). Tämä johtaa tiettyyn trade-offiin: koska taloustieteen peruslogiikka esim. kuluttajan valinnan tai voiton maksimoinnin on pääsääntöisesti opiskelijoille vieras, niin heidän olisi hyvä hallita se yksinkertaisten esimerkkien avulla, ennen kuin he voivat analysoida monimutkaisempia tilanteita. Samalla esimerkkien realismien puute voi vieraannuttaa kiinnostuneita opiskelijoita, joten on hyvä muistuttaa yksinkertaistuksista; itsekin habituaalisesti pahoittelen tuollaisia allokoi budjetti tykkeihin vs. villaan - esimerkkejä. Jostain nuoruudestani muistan nähneeni Ionescun absurdin näytelmän, jossa ironisoitiin kielien alkeiskurssien dialogeja; samanlaista hupia saisi taloustieteestä. Mutta kuinka esittää asiat samalla realisistisesti että yksinkertaisti, siinä meille haastetta. Toki jossain määrin aina mediasta löytyy esimerkkejä, joita voi käyttää hyväksi. Jos Suomen koululaitoksessa opetettaisiin taloustiedettä (kuten esim. Ranskassa tai Hollannissa), niin tällä voisi olla vaikutusta sille, miten taloustiedettä opetettaa yliopistoissa. Taloustiedon opetus Suomen koululaitoksessa ei minusta ole juurikaan taloustieteen informoimaa. Toki tällä hetkellä kaikki lähtevät aika samalta viivalta siinä, ettei opiskelijoille voi olettaa vahvoja pohjatietoja. Joissain erikoistuneissa lukioissa opiskelijat tuntuvat saavan kohtuullisen hyvät pohjatiedot, ja hallitsevat ison osan perusoppikirjojen materiaalista jo yliopistoon tullessaan. Kiitos tuosta oppikirjavinkistä, en sitä ennestään tiennyt. Kävin katsomassa. Materiaalia ainakin näytti olevan paljon. Kuten Riikka edellä olleissa kommentteissa totesikin, niin lähiopetuksen tuntien rajallisuus asettaa oman haasteensa sille, mitä käsitellä. Samoin myös valtavat ryhmäkoot eivät juuri anna tilaa pedagogisille hienouksille. Vuosia sitten muuten itsekin kirjoitin KAK:ssa siitä, miten peruskurssia ehkä pitäisi opettaa ja tein vieläpä jonkinlaisen katsauksen siihen, miten sitä silloin eri paikoissa opetettiin. Jos kiinnostaa, niin tuo juttu löytyy osoitteesta: https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK32012/kak32012kalmi.pdf Hei Roope, kommentoin pahasti jälkijunassa, kun SK:n juttukin tuli jo. Hyvää pohdintaa. Itse opetan parhaillaan kahdeksatta kertaa peruskurssia, joten asia on ajankohtainen. Peruskurssilla on meillä pari tavoitetta: opettaa opiskelijoille taloustieteen perusajattelu, ja samalla markkinoida sitä potentiaalisena pääaineena (Vaasassa, niin kuin useimmissa kauppatieteellisissä, valinta pääaineesta tehdään pakollisten yhteisten opintojen jälkeen). Tämä johtaa tiettyyn trade-offiin: koska taloustieteen peruslogiikka esim. kuluttajan valinnan tai voiton maksimoinnin on pääsääntöisesti opiskelijoille vieras, niin heidän olisi hyvä hallita se yksinkertaisten esimerkkien avulla, ennen kuin he voivat analysoida monimutkaisempia tilanteita. Samalla esimerkkien realismien puute voi vieraannuttaa kiinnostuneita opiskelijoita, joten on hyvä muistuttaa yksinkertaistuksista; itsekin habituaalisesti pahoittelen tuollaisia allokoi budjetti tykkeihin vs. villaan - esimerkkejä. Jostain nuoruudestani muistan nähneeni Ionescun absurdin näytelmän, jossa ironisoitiin kielien alkeiskurssien dialogeja; samanlaista hupia saisi taloustieteestä. Mutta kuinka esittää asiat samalla realisistisesti että yksinkertaisti, siinä meille haastetta. Toki jossain määrin aina mediasta löytyy esimerkkejä, joita voi käyttää hyväksi.
Jos Suomen koululaitoksessa opetettaisiin taloustiedettä (kuten esim. Ranskassa tai Hollannissa), niin tällä voisi olla vaikutusta sille, miten taloustiedettä opetettaa yliopistoissa. Taloustiedon opetus Suomen koululaitoksessa ei minusta ole juurikaan taloustieteen informoimaa. Toki tällä hetkellä kaikki lähtevät aika samalta viivalta siinä, ettei opiskelijoille voi olettaa vahvoja pohjatietoja. Joissain erikoistuneissa lukioissa opiskelijat tuntuvat saavan kohtuullisen hyvät pohjatiedot, ja hallitsevat ison osan perusoppikirjojen materiaalista jo yliopistoon tullessaan.
Kiitos tuosta oppikirjavinkistä, en sitä ennestään tiennyt. Kävin katsomassa. Materiaalia ainakin näytti olevan paljon. Kuten Riikka edellä olleissa kommentteissa totesikin, niin lähiopetuksen tuntien rajallisuus asettaa oman haasteensa sille, mitä käsitellä. Samoin myös valtavat ryhmäkoot eivät juuri anna tilaa pedagogisille hienouksille.
Vuosia sitten muuten itsekin kirjoitin KAK:ssa siitä, miten peruskurssia ehkä pitäisi opettaa ja tein vieläpä jonkinlaisen katsauksen siihen, miten sitä silloin eri paikoissa opetettiin. Jos kiinnostaa, niin tuo juttu löytyy osoitteesta: https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK32012/kak32012kalmi.pdf

]]>
Kirjoittaja: N/A http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6561 N/A Sat, 12 Jan 2019 18:09:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6561 Varasta tämä kuvaus taloustieteen ytimestä Paul Krugmanilta: Economics is really about two stories. One is the story of the old economist and younger economist walking down the street, and the younger economist says, ‘Look, there’s a hundred-dollar bill,’ and the older one says, ‘Nonsense, if it was there somebody would have picked it up already.’ So sometimes you do find hundred-dollar bills lying on the street, but not often—generally people respond to opportunities. The other is the Yogi Berra line ‘Nobody goes to Coney Island anymore; it’s too crowded.’ That’s the idea that things tend to settle into some kind of equilibrium where what people expect is in line with what they actually encounter. Varasta tämä kuvaus taloustieteen ytimestä Paul Krugmanilta:

Economics is really about two stories. One is the story of the old
economist and younger economist walking down the street, and the
younger economist says, ‘Look, there’s a hundred-dollar bill,’ and the
older one says, ‘Nonsense, if it was there somebody would have picked
it up already.’ So sometimes you do find hundred-dollar bills lying on
the street, but not often—generally people respond to
opportunities. The other is the Yogi Berra line ‘Nobody goes to Coney
Island anymore; it’s too crowded.’ That’s the idea that things tend to
settle into some kind of equilibrium where what people expect is in
line with what they actually encounter.

]]>
Kirjoittaja: Roope Uusitalo http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6556 Roope Uusitalo Sat, 12 Jan 2019 08:48:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6556 Kiitos kommenteista. Lopputulos täällä. Toistaiseksi maksumuurin takana, mutta ei kestäne kauaa kun joku digitilauksen omistava jakaa sen twitterissä. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/taloustieteen-peruskurssin-kirjoissa-seikkailee-ahne-ja-omahyvainen-egoisti-todellisuus-on-mutkikkaampi/ Kiitos kommenteista. Lopputulos täällä. Toistaiseksi maksumuurin takana, mutta ei kestäne kauaa kun joku digitilauksen omistava jakaa sen twitterissä.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/taloustieteen-peruskurssin-kirjoissa-seikkailee-ahne-ja-omahyvainen-egoisti-todellisuus-on-mutkikkaampi/

]]>
Kirjoittaja: Svante Henriksson http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6555 Svante Henriksson Thu, 10 Jan 2019 08:19:07 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6555 Tällaisissa yleiskatsauksissa jään yleensä kaipaamaan makrotaloustieteen suuria epävarmuuksia ja mahdollisia virheitä todellisuuden kuvaamisessa, kuten: https://m.tau.ac.il/~yashiv/stiglitz2011.pdf https://paulromer.net/wp-content/uploads/2016/09/WP-Trouble.pdf Mikrotaloustiede on saavuttanut paljon upeita tuloksia, mutta makron puolella heilaihtelujen ja kriisien dynamiikka on heikosti tunnettu siitä huolimatta ettei näin välttämättä tarvitsisi olla. Siksi puutteiden selkeä esiintuominen ei mielestäni ole turhaa negatiivisuutta vaan rakentavaa tiedon ja epävarmuuden eron valottamista, joka voi myös johtaa edistykseen ja läpimurtoihin. CORE-projektin nettikirja ei pikaisen selailun perusteella tuo makron fundamenttiongelmia esiin kovin selkeästi. Esipuhe mainitsee matemaattisten mallien vieraantuneisuuden todellisuudesta, mutta se tuntuu diplomaattisesti sivuuttavan matemaattisten mallien remonttitarpeen ja tyytyy kuvailemaan havaittuja fluktuaatioita ja luettelemaan taustatekijöitä (luvuissa 13, 17 ja "Looking forward.."). @Heikki Taimio: fysiikka on varmasti edistyvä tieteenala kuten taloustiedekin, mutta viimeisen 20 vuoden laaja-alainen muoti-ilmiö säieteoria alkaa pudota muodista juuri sen takia, että se ei tuota mitään ennusteita, joita voisi validoida havaintoja vasten. Lisäksi vakiintunemmissakin teorioissa kuten kvanttimekaniikassa (joka tuottaa tarkkoja ennusteita) saattaa olla tulkintaongelmia, jotka vaikeuttavat edistystä. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Trouble_with_Physics https://www.wired.com/2014/06/the-new-quantum-reality/ Tällaisissa yleiskatsauksissa jään yleensä kaipaamaan makrotaloustieteen suuria epävarmuuksia ja mahdollisia virheitä todellisuuden kuvaamisessa, kuten:
https://m.tau.ac.il/~yashiv/stiglitz2011.pdf
https://paulromer.net/wp-content/uploads/2016/09/WP-Trouble.pdf

Mikrotaloustiede on saavuttanut paljon upeita tuloksia, mutta makron puolella heilaihtelujen ja kriisien dynamiikka on heikosti tunnettu siitä huolimatta ettei näin välttämättä tarvitsisi olla. Siksi puutteiden selkeä esiintuominen ei mielestäni ole turhaa negatiivisuutta vaan rakentavaa tiedon ja epävarmuuden eron valottamista, joka voi myös johtaa edistykseen ja läpimurtoihin.

CORE-projektin nettikirja ei pikaisen selailun perusteella tuo makron fundamenttiongelmia esiin kovin selkeästi. Esipuhe mainitsee matemaattisten mallien vieraantuneisuuden todellisuudesta, mutta se tuntuu diplomaattisesti sivuuttavan matemaattisten mallien remonttitarpeen ja tyytyy kuvailemaan havaittuja fluktuaatioita ja luettelemaan taustatekijöitä (luvuissa 13, 17 ja “Looking forward..”).

@Heikki Taimio: fysiikka on varmasti edistyvä tieteenala kuten taloustiedekin, mutta viimeisen 20 vuoden laaja-alainen muoti-ilmiö säieteoria alkaa pudota muodista juuri sen takia, että se ei tuota mitään ennusteita, joita voisi validoida havaintoja vasten. Lisäksi vakiintunemmissakin teorioissa kuten kvanttimekaniikassa (joka tuottaa tarkkoja ennusteita) saattaa olla tulkintaongelmia, jotka vaikeuttavat edistystä.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Trouble_with_Physics
https://www.wired.com/2014/06/the-new-quantum-reality/

]]>
Kirjoittaja: -riikka- http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6554 -riikka- Wed, 09 Jan 2019 15:02:31 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6554 Linjatyössä olevana muistuttaisin tylsästi keskustelijoita tuntimäärien ja opiskelijoiden lähtötason aiheuttamista rajoitteista. Se, että sinänsä mielenkiintoiset asiat voisi huomioida opetuksessa, vaatii jonkinlaisia käytännön ratkaisuja. Esim. vaikka briteissä on enemmän lähiopetustunteja ja vaikka Coressa on kohtalaisesti oppihistoriaa, sitä ei käytännössä ehditä käymään läpi, koska varsinaisissa käsitteissä on ihan riittävästi tekemistä (ja oppihistoria ei avaudu, jos ne peruskäsitteet ei ole hallussa). Linjatyössä olevana muistuttaisin tylsästi keskustelijoita tuntimäärien ja opiskelijoiden lähtötason aiheuttamista rajoitteista. Se, että sinänsä mielenkiintoiset asiat voisi huomioida opetuksessa, vaatii jonkinlaisia käytännön ratkaisuja. Esim. vaikka briteissä on enemmän lähiopetustunteja ja vaikka Coressa on kohtalaisesti oppihistoriaa, sitä ei käytännössä ehditä käymään läpi, koska varsinaisissa käsitteissä on ihan riittävästi tekemistä (ja oppihistoria ei avaudu, jos ne peruskäsitteet ei ole hallussa).

]]>
Kirjoittaja: Heikki Taimio http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6553 Heikki Taimio Wed, 09 Jan 2019 14:01:54 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6553 Fysiikka on varmasti edistyvä tieteenala. Esim. Harvardissa fysiikan opetuksessa https://www.physics.harvard.edu/academics/courses käsitellään ilmeisen keskeisellä kurssilla "frequently" fysiikan filosofiaa ja historiaa, ks. PHYSICS 101 - Foundations of Theoretical Physics. Fysiikka on varmasti edistyvä tieteenala. Esim. Harvardissa fysiikan opetuksessa https://www.physics.harvard.edu/academics/courses käsitellään ilmeisen keskeisellä kurssilla “frequently” fysiikan filosofiaa ja historiaa, ks. PHYSICS 101 - Foundations of Theoretical Physics.

]]>
Kirjoittaja: Mikko Särelä http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6552 Mikko Särelä Wed, 09 Jan 2019 07:44:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6552 Mielestäni taloustieteen peruskurssilla pitää aihevalinnat miettiä lähtien tästä kysymyksestä: minkä asioiden oppiminen antaa perusvalmiudet ymmärtää maailmaa? Itse itselleni vastaten listaisin joukkoon ainakin: kysyntä/tarjonta, täydellinen/epätäydellinen kilpailu/monopolistinen rakenne, peliteoria, agent-principal -ongelmat delegoinnissa, ulkoisvaikutukset ja se, minkälaisia tilastollisia menetelmiä taloustieteessä käytetään ja miksi. Mielestäni taloustieteen peruskurssilla pitää aihevalinnat miettiä lähtien tästä kysymyksestä: minkä asioiden oppiminen antaa perusvalmiudet ymmärtää maailmaa?

Itse itselleni vastaten listaisin joukkoon ainakin: kysyntä/tarjonta, täydellinen/epätäydellinen kilpailu/monopolistinen rakenne, peliteoria, agent-principal -ongelmat delegoinnissa, ulkoisvaikutukset ja se, minkälaisia tilastollisia menetelmiä taloustieteessä käytetään ja miksi.

]]>
Kirjoittaja: klaus kultti http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6551 klaus kultti Tue, 08 Jan 2019 17:47:47 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6551 Teoriaa on syytä opettaa jonkin verran. Ilman teoriaa ihmisellä on nimittäin vain jono havaintoja. Halutaanko tämä kenties välttämätön teoriaosuus opettaa niin, että tuodaan siihen kaikki reaalimaailman epätäydellisyydet vai kenties niin, että pelkistetään asiat äärimmilleen, jolloin käsittääkseni vaikutusmekanismi (=teoria) tulee mahdollisimman selkeästi esille; viisas opettaja toivottavasti tekee tässä viisaan ratkaisun. Lainan jorinat koulukunnista ja oppihistoriasta kannattaa jättää huomiotta; edistyvän tieteen yksi tunnusmerkki on, että klassikkoja ei lueta, vaan ne jätetään tieteenhistorioitsijoiden reviiriksi. Edistyvässä tieteessä nykyaikainen esitystapa hakkaa mennen tullen vanhat esitystavat; sitä kai sanotaan edistykseksi. Ihmiset, jotka ovat intoutuneita koulukunnista ja tieteenfilosofiasta ratkaisuina erityistieteiden ongelmiin ovat hyvin pahasti pihalla ja tyypillisesti ratkaisuaversiivisia. Teoriaa on syytä opettaa jonkin verran. Ilman teoriaa ihmisellä on nimittäin vain jono havaintoja. Halutaanko tämä kenties välttämätön teoriaosuus opettaa niin, että tuodaan siihen kaikki reaalimaailman epätäydellisyydet vai kenties niin, että pelkistetään asiat äärimmilleen, jolloin käsittääkseni vaikutusmekanismi (=teoria) tulee mahdollisimman selkeästi esille; viisas opettaja toivottavasti tekee tässä viisaan ratkaisun.

Lainan jorinat koulukunnista ja oppihistoriasta kannattaa jättää huomiotta; edistyvän tieteen yksi tunnusmerkki on, että klassikkoja ei lueta, vaan ne jätetään tieteenhistorioitsijoiden reviiriksi. Edistyvässä tieteessä nykyaikainen esitystapa hakkaa mennen tullen vanhat esitystavat; sitä kai sanotaan edistykseksi. Ihmiset, jotka ovat intoutuneita koulukunnista ja tieteenfilosofiasta ratkaisuina erityistieteiden ongelmiin ovat hyvin pahasti pihalla ja tyypillisesti ratkaisuaversiivisia.

]]>
Kirjoittaja: Patrizio Lainà http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6550 Patrizio Lainà Tue, 08 Jan 2019 07:55:50 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6550 World Economics Associationin julkaisussa ihan mielenkiintoinen ehdotus liittyen taloustieteen perusoppikirjoihin (ja vähän kehittyneempiinkin). Jutusta löytyy myös WEA:n oma listaus oppikirjasuosituksista, tosin HED:n suositus vaikutti nopealla vilkaisulla minusta paremmalta. https://www.worldeconomicsassociation.org/newsletterarticles/change-economics-textbooks/ World Economics Associationin julkaisussa ihan mielenkiintoinen ehdotus liittyen taloustieteen perusoppikirjoihin (ja vähän kehittyneempiinkin). Jutusta löytyy myös WEA:n oma listaus oppikirjasuosituksista, tosin HED:n suositus vaikutti nopealla vilkaisulla minusta paremmalta.

https://www.worldeconomicsassociation.org/newsletterarticles/change-economics-textbooks/

]]>
Kirjoittaja: N.N. http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6549 N.N. Mon, 07 Jan 2019 17:56:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6549 Kirja vaikuttaa vasemmistolaisten tekijöiden yritykseltä syöttää ideologiaansa yliopisto-opetukseen. Riikka jo kirjoittikin tuosta yksipuolisuudesta ensimmäisessä kommentissa. Samanlaista olen nähnyt muissakin katsomissani avoimissa kirjoissa, mutta voi niistä jokin neutraalikin löytyä. Kaipa avoimen kirjan tekijöillä on usein ketunhäntä kainalossa. Peruskurssilla voisi tosiaan pikaisesti mainita von Misesin nimissä toimivan nyky-itävaltalaisen koulukunnan, taloustieteilijöinä esiintyvät politiikan tutkijat ja muuta marginaalista. Opettaisi, että kaikki tieteenä esitetty ei ole kunnon tiedettä, vaan pitäisi julkaista laajalti alan parhaissa lehdissä. Kirja vaikuttaa vasemmistolaisten tekijöiden yritykseltä syöttää ideologiaansa yliopisto-opetukseen. Riikka jo kirjoittikin tuosta yksipuolisuudesta ensimmäisessä kommentissa. Samanlaista olen nähnyt muissakin katsomissani avoimissa kirjoissa, mutta voi niistä jokin neutraalikin löytyä. Kaipa avoimen kirjan tekijöillä on usein ketunhäntä kainalossa.

Peruskurssilla voisi tosiaan pikaisesti mainita von Misesin nimissä toimivan nyky-itävaltalaisen koulukunnan, taloustieteilijöinä esiintyvät politiikan tutkijat ja muuta marginaalista. Opettaisi, että kaikki tieteenä esitetty ei ole kunnon tiedettä, vaan pitäisi julkaista laajalti alan parhaissa lehdissä.

]]>
Kirjoittaja: Jussi H. http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6548 Jussi H. Mon, 07 Jan 2019 13:45:39 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9090#comment-6548 Kannattaisi ehkä - kun kyse on taloustieteen markkinoinnista (heh) - nostaa kärkeen tämä netistä vapaasti saatava oppikirja. Ihan vaan mainoksena, löytyykö miltään muulta tieteenalalta esimerkkejä kollektiivisesti tuotetusta vapaasti ladattavasta perusoppikirjasta? Ja tietysti myös herkullinen esimerkki, miksi juuri taloustieteessä? Kannattaisi ehkä - kun kyse on taloustieteen markkinoinnista (heh) - nostaa kärkeen tämä netistä vapaasti saatava oppikirja. Ihan vaan mainoksena, löytyykö miltään muulta tieteenalalta esimerkkejä kollektiivisesti tuotetusta vapaasti ladattavasta perusoppikirjasta? Ja tietysti myös herkullinen esimerkki, miksi juuri taloustieteessä?

]]>