Makroennusteita Suomelle laativat tutkimus- ja ennustelaitokset ovat laskeneet bruttokansantuotteen kasvuennustetta vuodelle 2009 useita kertoja. Helmikuun alun jälkeen julkistetuista ennusteista laskettuna keskiarvo- eli ns. konsensusennuste on noin −4.3%. Vielä viime syyskuussa vastaava konsensusennuste oli noin +1.6%.
Talouden suhdannekäänteet tuntuvat tulevan varsin usein yllättäen. Yhtä ainoaa selitystä sille tuskin on. Yksi niistä saattaa kuitenkin olla muita mielenkiintoisempi.
Uusien asuinalueiden rakentaminen Länsisatamaan ja Kalasatamaan saattaa nostaa asuntojen hintoja Helsingin kantakaupungissa - jos oikein hyvin käy.
Tavarasatamien siirryttyä Vuosaareen Helsingin kaupunki kaavailee tilalle uusia asukkaita: Kalasatamaan 17000, Jätkäsaareen 15000 ja Hernesaareen 4000. Helsinginniemellä on vastaavalla etäisyydellä tai lähempänä keskustaa tällä hetkellä noin 130000 asukasta, joten lisäystä on tulossa yli 25%. Näin suuren positiivisen tarjontashokin voisi helposti luulla laskevan hintoja. Mutta edes hintavaikutuksen suunnan arvioiminen ei ole aivan yksinkertaista.
Könttäsummaverolla tarkoitetaan taloustieteessä veroa, jonka suuruuteen verotettava ei itse voi vaikuttaa millään tavalla. Ehdotettu mediamaksu on hyvin lähellä könttäsummaveroa. Toisin kuin nykyisestä tv-lupamaksusta, sen maksamista ei voi välttää luopumalla televisiosta. Se olisi ilmeisesti myös täysin riippumaton esimerkiksi kansalaisen ansiotuloista, varallisuudesta tai kulutuksen määrästä.
Miksi ydinvoima näyttää kannattavan meillä paremmin kuin muualla? Teollisuuden Voima (TVO) aloitti uuden yksikön rakentamisen ensimmäisenä Euroopassa. Samaan aikaan muualla ydinvoimaa ei koettu kannattavaksi. Miksi näin?
Vastaus on periaatteessa yksinkertainen: Suomessa vaaditaan ydinvoimalta huomattavasti alempaa tuottoa. Julkaistujen laskelmien mukaan investoinnin vuosittainen tuottovaatimus on 6 prosentin tuntumassa, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatimus ylittää helposti 10 prosenttia. Ero on huima, kun arvioitavana on jopa 40 vuoden tulovirran nykyarvo. Mutta mikä selittää korkoeron? (lisää…)
Kuvittele että omistat yrityksen, jonka arvo on 3.5 miljardia euroa. Sinun pitää palkata toimitusjohtaja. Tarjolla on useita ehdokkaita, joiden väliset erot ovat pieniä. Kenet tahansa palkkaatkin, niin yrityksen arvon kehitykseen vaikuttavat enimmäkseen aivan muut tekijät. Parhaan arviosi mukaan ykköskandidaatin vaikutus yrityksen arvon nousuun olisi +0.1% vuodessa verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Kuinka paljon sinun kannattaisi enintään maksaa tästä 0.1% erosta? Vastaus on ehkä hieman yllättävä.
Helsingin Sanomat (11.4) nosti näyttävästi esille huippujohtajien suuret työeläkkeet. Kuten jutussa kerrottiin, työeläkkeissä ei ole Suomessa kattoa vaan eläke voi nousta työuran tulojen mukana kuinka korkeaksi tahansa. Useimmissa muissa EU-maissa tilanne on toinen: lakisääteisten eläkkeiden karttumista ja määrää rajoitetaan eri tavoin.
Olisiko Suomessakin syytä harkita eläkekattoa? Eläkekatolla olisi sekä tulonjakovaikutus että työntarjontaan liittyviä kannustinvaikutus. Molemmat riippuvat siitä, miten katto toteutettaisiin.
Mikä on kannustinpalkkioiden vaikutus johtajien toimintaan? Tulevassa Econometrica-aikakauskirjan numerossa on onnistuttu vastaamaan tähän kysymykseen erittäin tarkasti kenttäkokeen avulla. Tosin aika erityisessä tapauksessa: kyse on marjanpoimijoiden työnjohtajista.
Teollisuus ja energiayhtiöt ovat esittäneet, että kaikille ehdotetuille lisäydinvoimahankkeille tulee myöntää rakentamislupa, kunhan yhteiskunnan asettamat yleiset reunaehdot toteutuvat. Niiden mukaan markkinat tietävät kustannukset ja rakentamistarpeen ja siksi osaavat päättää kuinka monta hanketta kannattaa toteuttaa.
Tähän ajatteluun sisältyy virhe, josta hallitus ja energia- ja ilmastopolitiikan johto eivät näytä olevan tietoisia.