Kirjoitukset: Pertti Haaparanta


Kotisivu: http://www.hse.fi/EN/HKI/H/Pertti_Haaparanta/

Kirjoittaja toimii kansainvälisen kaupan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

Yliopistojen sijoittelusta

5.6.2014

Yliopistojen sijoittelulistoista ja oman maan yliopistojen sijoituksista listoilla on tullut vakiouutinen mielikuva- ja tiedotusvälineissä. Sijoittelussa menestyminen on enemmän tai vähemmän asetettu myös yliopistoissa tavoitteeksi. Mutta miten sijoittelussa voi menestyä? (lisää…)

Tietääkö ehdokkaasi?

15.5.2014

Eurovaalien lähestyessä meidän kaikkien on hyvä testata suosikkiehdokkaidemme tietoja ja taitoja. Monet haluavat varmasti tietää, mitä mieltä ehdokkaat ovat eurokriisin hoidosta ja erityisesti euroalueen kriisimaiden tilanteesta. Ehdotan kysymystä kriisimaiden taloudenpidosta, erityisesti ehdotan kysyttäväksi, mitä ehdokas tietää niiden julkisen velan kehityksestä. (lisää…)

Sontaa

24.4.2014

Filosofi Harry Frankfurt on määritellyt “paskapuheen” (”bullshit”) tietoiseksi toiminnaksi (puheeksi, kirjoitukseksi), jossa esityksen totuusarvolla ei ole merkitystä. Näin se erottuu valehtelemisesta. Frankfurtin määrittelemä sonta on osa jokaisen arkipäivää. Akateemisessa maailmassa on myös sontaa, mutta se ei ole ehkä aivan sitä, mitä arkipäivän sonta on. (lisää…)

Pulppuileva talous, onnelliset ihmiset

18.3.2014

Pari kuukautta sitten Lawrence Summers aiheutti kohua pohtimalla mahdollisuutta, että rikkaat maat ovat ajautuneet stagnaatioon, pitkäaikaiseen alhaisen kasvun tilaan. Summersin mukaan ainoastaan talouskuplat saattavat luoda talouskasvua. Mikä on kuplien ja talouskasvun yhteys? (lisää…)

Murheiden maa

26.2.2014

Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. (lisää…)

Eurostako hyötyä Suomelle?

26.1.2014

Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan. (lisää…)

Antamisen iloa

1.1.2014

Joulun ollessa vielä hyvässä muistissa on hyvä kirjoittaa myös kollektiivisen antamisen ilosta. Tällä tarkoitan tietysti kehitysapua, josta Marko juuri edellä kirjoitti. Jatkan samalla teemalla, kirjoitan suoran rahan antamisesta. 2000-luvun alussa monet kehitysapua antavat maat lisäsivät ns. suoran budjettituen osuutta koko avusta. Apu meni siis suoraan köyhien maiden valtioiden budjetteihin. Nyt näyttää siltä, että suora budjettituki on toiminut hyvin, aivan kuten suora rahallinen tuki köyhille ihmisille. Avunantajat ovat kuitenkin leikanneet suoraa budjettitukea, miksiköhän? (lisää…)

Henkisestä kestävyysvajeesta

7.11.2013

Sain eilen Helsingin Sanomista kommentoitavakseni Pekka Himasen työryhmän loppuraportin “Kestävän kasvun malli” ennen sen tämänpäiväistä julkistamista. Jotta minua ei syytettäisi kateelliseksi ali-ihmiseksi (jollaisiksi Ilkka Niiniluoto arvioi kaikki Himasen arvostelijat Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan), haluan heti sanoa, että kieliasu on parantunut työryhmän väliraportista “Sinisestä kirjasta”.
(lisää…)

Kansainväliset tarjontaketjut ja kilpailukyvyn mittaaminen

20.10.2013

Perinteiset kilpailukykykymittarit kuten suhteelliset yksikkötyökustannukset (maan tuottavuudella korjatut palkat suhteessa kilpailijoiden samoin tuottavuudella korjattuihin palkkoihin) eivät ota huomioon tuotantorakenteissa tapahtuneita muutoksia. Tarjontaketjujen (tuotannon pilkkoutuminen eri vaiheisiin, jotka toteutetaan eri maissa) vaikutuksia kilpailukykymittareihin on viime vuosina tutkittu varsinkin suurissa talousinstituutioissa kuten Kansainvälisessä Valuuttarahastossa (IMF) ja OECD:ssä. Uusimmissa laskelmissa on ilouutisia Suomen kilpailukyvystä, joten on paikallaan luoda pieni katsaus aiheeseen. (lisää…)

En ole kriisitietoinen

26.9.2013

Viimeisen parin kuukauden aikana on käynyt selväksi, ettei voi olla kunniallinen kansalainen tai organisaatio, ellei ilmoita olevansa kriisitietoinen. Vakavasti otettavien sanomalehtien pääkirjoitukset raportoivatkin kriisitietoisuuden kasvusta. Minä en ole k-tietoinen, mutta kerron teille k-tietoisille, mitä haluaisin tietää, ja kerron myös mitä tiedän. (lisää…)

Työttömyyttä, luonnollisesti?

2.9.2013

Näinä aikoina ilma on sakeana puhetta rakenteellisista ongelmista ja suhdannepolitiikan tarpeettomuudesta. Mutta ongelmien erottelu rakenteellisiin ja suhdannepohjaisiin on paljon vaikeampaa kuin luullaan, ehkä sitä ei voida edes tehdä. (lisää…)

Markkinat ja vapaus

15.7.2013

Säätelystä vapaata markkinataloutta puolustellaan hyvin usein sillä, että se sallii yksilöiden vapauden samalla kun yksilöiden keskinäiset liiketoimet tuottavat yhteistä hyvää. Tähän puolustukseen yhdistyy usein väite, että parhaimmillaankin säätely ja erilaisten palveluiden tarjonta julkisella sektorilla syrjäyttävät yksityistä tuotantoa, valtion toiminta ei siis voi lisätä valintamahdollisuuksia. Kumpikin väite on ongelmallinen. (lisää…)

Valtavirran ja vallan virran keskustelua valtavirtataloustieteestä

28.5.2013

Valtavirtataloustieteilijöitä on joskus syytetty autistiseksi, sisäänpäin lämpiäväksi lahkoksi, joka on kokonaan irrallaan maailman todellisuudesta. Mutta olkoon miten tahansa, niin nykyinen rahoitusmarkkinakriisi ja sen aikana toteutettu talouspolitiikka on nostattanut ammattikunnan sisällä keskustelua, enkä tarkoita tällä pelkästään blogimaailmaa. (lisää…)

Pankitko palvelevat?

30.4.2013

Rahoitusmarkkinakriisi on luonut paineita lisätä pankkien ja yleisesti rahoituslaitosten säätelyä. Ne vastustavat sitä väittäen sen nostavan rahoituslaitosten kustannuksia ja viime kädessä siis heikentävän tavallisten ihmisten hyvinvointia palveluiden kallistuessa. Pitäisikö näitä väitteitä uskoa? (lisää…)

Velan vangit

22.4.2013

Meillä kaikilla lienee jokin käsitys velkavankeudesta, mutta minusta on aika pohtia ainakin yhden blogikirjoituksen verran ilmiötä, jossa velka on symboli jostakin muusta, velkaan, erityisesti julkiseen velkaan on syntynyt erikoinen riippuvuus. (lisää…)

Kirjoitti lehdessänsä outoja Paavo (ja Saska)

17.3.2013

On aina vaarallista arvostella toimittajia heidän tekemisistään, mutta otan nyt sen riskin, kyse on suurista periaatteista. Tämä on vähän liian pitkä blogikirjoitukseksi, mutta en osannut kirjoittaa lyhyemmin. (lisää…)