Arkisto aihealueelle ‘Työmarkkinat’

Eläkeiän nousulaskelmissa ilmaa

21.3.2012 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Eläketurvakeskuksen julkaiseman virallisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen viime vuosien kasvu on aikaansaanut tyytyväistä hyrinää sekä eläkeasiantuntijoiden että eläkeiän nostamista kaihtavien poliitikkojen piirissä. Viimeksi mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ex-toimitusjohtaja Kari Puro (Työeläke 1/2012) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (Demari 24.2.) toteavat eläkeiän nousseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen 1,5 vuodella ja laskevat tämän eläkeuudistuksen ansioksi. Valitettavasti näissä arvioissa on mukana myös katteetonta optimismia.

(lisää…)

Kohti reilumpaa työttömyysvakuutusta

7.10.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Ostamalla vakuutuksen ja maksamalla vakuutusmaksuja voi yleensä varautua ikäviä yllätyksiä vastaan. Yksi ikävimmistä - tai ainakin taloudellisesti merkittävimmistä - olisi työpaikan menettäminen ja työttömäksi jääminen. Onneksi on olemassa työttömyysvakuutus. Vaan mitä saa maksamalla työttömyysvakuutusmaksua? Ei mitään, ellei kuulu työttömyyskassaan.

(lisää…)

Tyylipiste hallitukselle

2.9.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen

Uusi hallitus aikoo ohjelmansa mukaan heikentää vuorotteluvapaan ehtoja ensi vuoden alusta alkaen. Se on hyvä päätös. Kuten Roope Uusitalo tällä palstalla hiljattain kirjoitti, vapaa-ajan verottaminen on periaatteessa hyvä ajatus. Sen toteuttaminen vain on käytännössä hankalaa. Mutta ainakin on mahdollista ja järkevää vähentää erilaisia suoria vapaa-ajan subventioita.

(lisää…)

Loimaan kassa 20 vuotta

16.8.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Harva tempaus on hämmentänyt suomalaista työmarkkinapolitiikkaa yhtä paljon, kuin nykyään Yleisenä työttömyyskassana tunnetun Lomaan kassan perustaminen vuonna 1991. Tähän edelleen loimaalaisella teollisuusalueella toimivaan kassaan kuuluu nykyään 310 000 jäsentä ja se on reippaasti Suomen suurin työttömyyskassa. Kassan perusti aikanaan joukko varsinaissuomalaisia yrittäjiä ja se oli perustamisensa aikaan ainoa ammattiliitoista riippumaton kassa. (lisää…)

Kaksin aina kaunihimpi?

22.6.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Usko vapaan markkinatalouden erinomaisuuteen perustuu viime kädessä siihen, että uskotaan sellaisten kahdenvälisten vapaaehtoisten sopimusten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta kehenkään muuhun, olevan “hyviä”. Jos sopimus on vapaaehtoinen, niin sopijat hyötyvät siitä. Ja jos sillä ei ole vaikutusta kehenkään muuhun, niin yhteiskunnan kannalta sopimus ei voi olla kuin hyvä. Erikoistapaus on tietysti vapaa markkinavaihto: Ostan/myyn jotakin hinnalla, jonka toinen osapuoli hyväksyy. Tätä kaunista kuvaa on hyvä vähän rikkoa. (lisää…)

Ulkonäön taloustiedettä, osa 2

4.5.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Kirjoitin viime vuonna empiirisestä fysiognomiasta. Jutussa viitattiin mm. Daniel Hamermeshiin (U Texas-Austin),  jonka artikkelissa “Beauty and the Labor Market” (American Economic Review, 1994) osoitettiin mm, että ulkonäön ja tulojen yhteys ei ole ulkonäön ja perhetaustan välisen yhteyden sivutuote, mitä oli aiemmin epäilty.

Hamermesh pitää torstaina 5.5. yleisöluennon aiheesta ulkonäön vaikutus tulohin, ja TTY tarjoaa kahvit. Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, klo 16:00. Lisätietoa.

(lisää…)

Hyvät ja huonot tuloerot

25.3.2011 Kirjoittanut Tuomas Pekkarinen

Ehkä osittain tulevista vaaleistakin johtuen suomalainen tuloerokeskustelu on virkistinyt kovasti viimeaikoina. Keskustelulle on varmasti aihetta, sillä vaikka tuloerot ovat Suomessa vielä kansainvälisesti katsottuna pieniä, on niiden kasvuvauhti ollut nopeaa. Etenkin rikkaimman 1%:n tulo-osuus on kasvanut ripeästi. Suomalainen debatti on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko tämä hyvä vai huono asia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miltä sektoreilta huipputulot tulevat. Yhdysvalloissa on tehty viimeaikoina mielenkiintoisia havaintoja tästä aiheesta. (lisää…)

Maahanmuutto hyödyttää sekä muuttajia että paikallisia

3.11.2010 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yksi seuraavien eduskuntavaalien pääteemoista on maahanmuutto. Vallitsevaksi on noussut käsitys, että sitä pitää jollakin tavoin rajoittaa. Mikään poliittinen taho ei tätä käsitystä enää uskalla asettaa kyseenalaiseksi. Niin pitäisi kuitenkin tehdä. (lisää…)

Naisenemmistöiset komiteat suosivat miehiä

20.9.2010 Kirjoittanut Marko Terviö

Pian ilmestyvässä  artikkelissa Manuel Bagues ja Berta Esteve-Volart tutkivat ainutlaatuisella datalla, miten sukupuoli vaikuttaa virkauralla etenemiseen. Tutkimusaiheena tämä on yleisesti ottaen äärimmäisen vaikea: aina on olemassa taitoihin, motivaatioon ym liittyviä piirteitä, jotka eivät näy datassa, ja jotka saattaisivat selittää erot urakehityksessä. Pelkän sukupuolen vaikutuksen mittaamiseen tarvitaan satunnaiskoe - ja Espanjassa niitä on järjestetty.

(lisää…)

Verokilpailun huipulta

6.7.2010 Kirjoittanut Marko Terviö

Näin MM-kisojen kunniaksi päätin raportoida jalkapalloa sivuavasta tutkimuksesta, johon törmäsin hiljattain. Sen aiheena on kansainvälinen verokilpailu, ja harvinaisena sivutuotteena arvio Laffer-käyrän huipun sijainnista ammattijalkapalloilijoiden työmarkkinoilla.

Tutkimuksen taustalla on data ammatijalkapalloilijoiden urapoluista Länsi-Euroopassa viimeisen 30 vuoden ajalta. Sinä aikana on tapahtunut monenmoista veromuutosta ja maakohtaista episodia, joista osa on kohdistettu ulkomaisille “asiantuntijoille,” joihin ammattiurheilijatkin on laskettu.

(lisää…)

Talouden ahtaumista

19.3.2010 Kirjoittanut Marko Terviö

Julkisessa keskustelussa taloudelliset konfliktit tulkitaan usein pelkiksi tulonjakokysymyksiksi. Lakot ovat poikkeus. On kaikille selvää, että jos kakkua ei leivota, niin mitään jaettavaakaan ei ole. Juuri päättyvän ahtaajalakon yhteydessä oltiin erityisesti huolissaan sen vaikutuksista vientiin. Lakon vaikutukset kansantalouden kakkuun on suht helppo havaita, mutta ne ovat kuitenkin vain tilapäisiä. Pysyvän monopolivoiman vaikutukset taas eivät ole yhtä silmiinpistäviä, mutta voivat pidemmän päälle olla paljon suurempia.

(lisää…)

Empiiristä fysiognomiaa

29.1.2010 Kirjoittanut Marko Terviö

Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.

(lisää…)

Pari havaintoa nuorisotyöttömyydestä

14.12.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Taantuman seurauksena työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti ja esimerkiksi Suomen Pankki arvioi hiljattain (ks. Euro & talous 4/2009), että suurin pudotus työllisyysasteessa saattaa euroalueella olla vielä edessä.

Työmarkkinoiden muutokset eivät kohtele kaikkia työntekijäryhmiä samalla tavoin. Koska työllisyystilanteen heikentyessä työmarkkinoihin ja -elämään heikoimmin kiinnittyneet ryhmät kärsivät siitä usein eniten, erityisesti nuorten työllisyystilannetta on perusteltua seurata tarkasti.

(lisää…)

Huippuyliopistossa opiskelun vaikutus tuloihin

28.10.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Mikä vaikutus huippuyliopistoon pääsemisellä on valmistumisen jälkeisiin tuloihin? Pittsburghin yliopiston professori Mark Hoekstra pääsi käsiksi erään amerikkalaisen huippuyliopiston hakijoiden myöhempiin tulotietoihin ja tuloksena syntyi mielenkiintoinen tutkimus  (viite ja paperi).

Tutkimusasetelmassa verrataan yliopistoon päässeiden ja sieltä niukasti rannalle jääneiden tuloja 10-15 vuotta myöhemmin. Mutta enpäs vielä kerrokaan kuinka suuri se ero on, koska tällaisessa tutkimuksessa “bottom line” numeron merkitystä ei voi ymmärtää tuntematta asetelmaa vähän tarkemmin.

(lisää…)

Ovatko hyvin kasvatetut lapset julkishyödykkeitä?

13.10.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Taloustieteessä julkishyödykkeellä tarkoitetaan tyypillisesti hyödykettä, jota pääsevät kuluttamaan kaikki, kun se on kertaalleen tuotettu. Julkishyödykkeelle on ominaista se, että sen tuottajan on hyvin vaikeaa estää (muita) ihmisiä hyötymästä siitä.

Vaikka lapset ovat tietysti kaikkea muuta kuin hyödykkeitä, lapsien hankkimisella ja heidän hyvällä kasvatuksella on ainakin jotain yhteistä julkishyödykkeiden tuotannon kanssa.

(lisää…)

Yhteiskunnan pirstaloitumisesta

5.10.2009 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Ennen johtajat ja työntekijät, herrat ja narrit, tapasivat tai joutuivat nokikkain päivittäin työtehtävissä, kaikki suorittivat tehtäviään samoissa tiloissa samaan aikaan. Näin ei enää ole, vaan joudumme lukemaan esimerkiksi siivoojien työstä Hesarin kuukausiliitteestä, harvoin enää näemme siivoojia työmme yhteydessä, näemme vain heidän työnsä tulokset. (lisää…)