Säätelystä vapaata markkinataloutta puolustellaan hyvin usein sillä, että se sallii yksilöiden vapauden samalla kun yksilöiden keskinäiset liiketoimet tuottavat yhteistä hyvää. Tähän puolustukseen yhdistyy usein väite, että parhaimmillaankin säätely ja erilaisten palveluiden tarjonta julkisella sektorilla syrjäyttävät yksityistä tuotantoa, valtion toiminta ei siis voi lisätä valintamahdollisuuksia. Kumpikin väite on ongelmallinen. (lisää…)
Valtavirtataloustieteilijöitä on joskus syytetty autistiseksi, sisäänpäin lämpiäväksi lahkoksi, joka on kokonaan irrallaan maailman todellisuudesta. Mutta olkoon miten tahansa, niin nykyinen rahoitusmarkkinakriisi ja sen aikana toteutettu talouspolitiikka on nostattanut ammattikunnan sisällä keskustelua, enkä tarkoita tällä pelkästään blogimaailmaa. (lisää…)
Jouduin viime viikolla hieman yllättäen pohtimaan vaihtoehtoraha bitcoinin luonnetta. Bitcoin on digitaalinen valuutta, jota on viime aikoina käsitelty monilla eri tahoilla, myös Suomessa (ks. esimerkiksi tämä kirjoitus HS:ssä 20.4.2013).
En esitä tarkempaa analyysiä bitcoinista vaihdon välineenä, arvon säilyttäjänä tai sijoituskohteena. En siis lukijan mahdolliseksi pettymykseksi suoraan vastaa kysymykseen, mitä yhteistä on bitcoinilla ja oravannahalla. Sen sijaan olen koonnut alle linkkejä, joista voi käydä tutustumassa siihen, mitä (valtavirta) taloustieteilijät ovat bitcoinista blogeissaan kirjoittaneet tai muutoin todenneet.
Meillä kaikilla lienee jokin käsitys velkavankeudesta, mutta minusta on aika pohtia ainakin yhden blogikirjoituksen verran ilmiötä, jossa velka on symboli jostakin muusta, velkaan, erityisesti julkiseen velkaan on syntynyt erikoinen riippuvuus. (lisää…)
On aina vaarallista arvostella toimittajia heidän tekemisistään, mutta otan nyt sen riskin, kyse on suurista periaatteista. Tämä on vähän liian pitkä blogikirjoitukseksi, mutta en osannut kirjoittaa lyhyemmin. (lisää…)
Hesarin kuukausiliitteessä julkaistiin viikonloppuna ekonomistin käyttöohje. Hiukan ilkeämielisessäkin jutussa luokiteltiin julkisuudessa eniten näkyvien ekonomistien kannanottoja heidän työnantajiensa mukaan. PT:n ekonomistit leimattiin demareiksi, ETLAn ekonomistit elinkeinoelämän etujen ajajiksi, tulonjakoa tutkivat vasemmistolaisiksi ja ekonomistien enemmistö oikeistolaisiksi. Minun silmääni pisti kuitenkin leimakirveen sijaan aktiivitutkijoiden puuttuminen listasta.
Lisääkö voimakkaiden kannustimien, erityisesti yritysten voittoihin tai osakeomistukseen kytkettyjen kannustimien, käyttö talouksien mahdollisuutta ajautua kriiseihin? Tällaisia väitteitä on esitetty nykyisen rahoitusmarkkinakriisinkin aikana, mutta löytyykö niille perusteita? Ja jos löytyy, niin mitä niistä seuraa? (lisää…)
Mikä motivoi työssä? Lusakassa Sambiassa kokeiltiin, miten kondomien myyntiä voidaan edistää. Kondomien käyttöä halutaan lisätä HIV/AIDS-ongelman vähentämiseksi. Niitä myydään siksi monissa paikoissa mm. kampaamoissa, joihin kokeilu kohdistettiin. Kampaajille annettiin vaihtoehtoisesti taloudellisia kannustimia (pieni tulo myytyä kondomia kohden) tai julkinen tunnustus, jos kampaaja oli onnistunut myymään kondomeja hyvin. Tunnustus toimi kannustimena paremmin kuin raha. Eikö tällaisia kondomikaupasta saatuja opetuksia tulisi ottaa huomioon myös korkeimman yritysjohdon palkitsemisessa? (lisää…)
Yhä jatkuva rahoitusmarkkinakriisi on nostattanut keskustelua siitä, onko kriisi osoittanut valtavirtataloustieteen kyvyttömäksi tai ainakin valtavirtataloustieteilijät kyvyttömiksi erittelemään kriisin syitä ja tarjoamaan keinoja uusien kriisien hillitsemiseksi ja nykyisestä irtipääsemiseksi. Vahvimmillaan taloustiedettä on jopa väitetty syypääksi koko kriisiin, tähänhän Englannin kuningatarkin pari vuotta sitten viittasi ja vaati selitystä. (lisää…)
Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet ovat puolustelleet vakuuksien vaatimista Kreikka-lainoilta siksi, että vakuudet saisivat Kreikan/kreikkalaiset ponnistelemaan kunnolla lainojen takaisinmaksamiseksi. Ehkä tältä kannustinpohjalta löytyisi ratkaisu, mutta ei kepin vaan porkkanan muodossa, Suomi voisi muuntua takaisin negatiivisesta juntista hymyhenkilöksi. (lisää…)
Usko vapaan markkinatalouden erinomaisuuteen perustuu viime kädessä siihen, että uskotaan sellaisten kahdenvälisten vapaaehtoisten sopimusten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta kehenkään muuhun, olevan “hyviä”. Jos sopimus on vapaaehtoinen, niin sopijat hyötyvät siitä. Ja jos sillä ei ole vaikutusta kehenkään muuhun, niin yhteiskunnan kannalta sopimus ei voi olla kuin hyvä. Erikoistapaus on tietysti vapaa markkinavaihto: Ostan/myyn jotakin hinnalla, jonka toinen osapuoli hyväksyy. Tätä kaunista kuvaa on hyvä vähän rikkoa. (lisää…)
Kirjoitin viime vuonna empiirisestä fysiognomiasta. Jutussa viitattiin mm. Daniel Hamermeshiin (U Texas-Austin), jonka artikkelissa “Beauty and the Labor Market” (American Economic Review, 1994) osoitettiin mm, että ulkonäön ja tulojen yhteys ei ole ulkonäön ja perhetaustan välisen yhteyden sivutuote, mitä oli aiemmin epäilty.
Hamermesh pitää torstaina 5.5. yleisöluennon aiheesta ulkonäön vaikutus tulohin, ja TTY tarjoaa kahvit. Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, klo 16:00. Lisätietoa.
Viime päivinä (HS 21.4 ja 22.4) on jälleen raportoitu Hitas-järjestelmään liittyvistä ongelmista.
Miksi Helsinki ylläpitää järjestelmää, jonka hyödyistä ei juurikaan ole järjestelmällistä näyttöä?
Suomeen on syntymässä persuälymystö. Tällä tarkoitan ihmisiä, jotka arvostelevat perinteistä älymystöä liiallisesta asioiden pohtimisesta ja ongelmien todellisten ratkaisujen kaihtamisesta. Persuälykölle ongelma on aina selvä ja sille löytyy aina selvä ratkaisu. Erityisesti tämä koskee rikollisuutta, persuälymystö pitää selvänä, että rikollisuutta saadaan vähennettyä tuomioita koventamalla ja panemalla syylliset välittömästi vastuuseen. Viime aikoina EVA:n johtaja Matti Apunen on ollut näkyvin persuälymystön lipunkantaja (esimerkiksi Helsingin Sanomat 22.3.). (lisää…)
Tämän aamun YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että Veracellin sellutehtaalla (jonka yksi omistaja on StoraEnso) Brasiliassa on taas osoitettu mieltä, paikalliset naiset ovat istuttaneet eukalyptusviljelmille tarvitsemiaan kasveja. Mielensoittajat kuuluivat Brasilian isoon maattomien joukkoon. Samanlaisia uutisia erilaisista mielenosoituksista tulee tasaisin väliajoin. Onkohan tässä kaikki? (lisää…)
Lähi-idän vallankumousta kommentoivien toimittajien yksi useimmin toistuvista väitteistä on, että tapahtumat ovat yllättäneet kaikki, ainakin ulkopuoliset, asiantuntijoista meihin tavallisiin uutisten seuraajiin (tämän päivän, 23.2., Helsingin Sanomissa ainakin kaksi toimittajaa pohtii asiaa). Samaan aikaan on puhuttu paljon sosiaalisten tiedotusverkostojen (Facebook ja Twitter) merkityksestä vallankumousten organisoimisessa. Tämä opittiin aiemmin jo Moldovassa ja Iranissakin ainakin Twitterillä on ollut merkitystä mielenosoitusten järjestämisessä. Niillä voi olla merkitystä myös tapahtumien yllättävyydelle. (lisää…)