Arkisto aihealueelle ‘Makro’

Kreikka on oikeassa

19.2.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. (lisää…)

QE ja finanssipoliittinen elvytys

25.1.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yhdysvaltojen keskuspankin FED aloittaessa rahapolitiikan määrällisen keventämisen (QE) Yhdysvalloissa elvytettiin myös finanssipolitiikan keinoin. Euroopassa tilanne on toinen, Euroopan Keskuspankin vihdoin aloittaessa samanlaisen ohjelman, jota FED noudatti, finanssipolitiikassa nyörejä vedetään tiukalle tai itse asiassa pidetään tiukalla ja tätä aiotaan jatkaa. Ei ole hyvä ajatus. (lisää…)

Asiallista ja asiatonta kritiikkiä

6.1.2015 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Taloustieteen haasteista, ongelmista ja merkityksestä talouspoliittisessa päätöksenteossa on kirjoitettu ja keskusteltu viime aikoina paljon.

On kirjoitettu hyvin, perustuen asialliseen, perusteltuun ja eri näkökulmat huomioon ottavaan rakentavaan kritiikkiin. Ja sitten on kirjoituksia, joissa kirjoittaja lähinnä näyttää paljastavansa oman tietämättömyytensä taloustieteestä, tai kenties oman yksipuolisen ja tarkoituksellisesti (?) harhaisen ennakkokäsityksensä.

(lisää…)

Jäähyväiset käteiselle

23.11.2014 Kirjoittanut Niku Määttänen

Euroalueen talouspolitiikan ongelma numero yksi on nollakorkorajoite (NKR). Tavanomaisen rahapolitiikan tie on kuljettu loppuun, sillä keskuspankki ei voi enää merkittävästi laskea ohjauskorkojaan. Keskuspankin asettamat lyhyet ohjauskorot ovat nyt nollan tuntumassa. Jos niitä laskettaisiin selvästi pakkasen puolelle, tallettajat nostaisivat pankkitileillä olevat rahansa seteleinä, sillä niille saa aina nollakoron.

(lisää…)

Finanssipolitiikan säännöistä

29.10.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Sveitsin velkajarru on yksi esimerkki finanssipolitiikan säännöistä, melko huono (ei huonoin) sellainen. Mutta mitkä ovat hyviä sääntöjä? (lisää…)

Sveitsiläisestä velkajarrusta

27.10.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Koska Sveitsin velkajarrusta on syntynyt keskustelua, lienee paikallaan käydä läpi ehdotusta. (lisää…)

Mikrotutkijan makromurheita

22.10.2014 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta.

(lisää…)

Croissantit, makaronit ja makkarat, paellat ja portterit sekaisin

6.10.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Vanha tuttavani, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja (HSPKT), on jälleen (”Nopean toiminnan maat nousevat” HS 3.10)  esittänyt mielenkiintoisia näkökohtia euroalueen talouksista, erityisesti sen kahdesta kriisimaasta, Espanjasta ja Irlannista. On siis jälleen tullut aika herätä, aiemmin kuin olin ajatellut, ja katsella, mitä tietoaineisto ja tutkimus hänen väitteistään sanovat. (lisää…)

Suomen taloudessa ei ole työvoiman tarjontaongelmaa

11.8.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomen taloudessa ei ole suhdanteista riippumatonta työvoiman tarjonnan supistumisen aiheuttamaa rakenneongelmaa, vaan työvoiman tarjonnan väheneminen on seurausta työvoiman kysynnän alenemisesta. Jatkan siis edellistä kirjoitustani seurannutta keskusteluani Juhana Vartiaisen kanssa. (lisää…)

Tietääkö ehdokkaasi?

15.5.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Eurovaalien lähestyessä meidän kaikkien on hyvä testata suosikkiehdokkaidemme tietoja ja taitoja. Monet haluavat varmasti tietää, mitä mieltä ehdokkaat ovat eurokriisin hoidosta ja erityisesti euroalueen kriisimaiden tilanteesta. Ehdotan kysymystä kriisimaiden taloudenpidosta, erityisesti ehdotan kysyttäväksi, mitä ehdokas tietää niiden julkisen velan kehityksestä. (lisää…)

Pulppuileva talous, onnelliset ihmiset

18.3.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Pari kuukautta sitten Lawrence Summers aiheutti kohua pohtimalla mahdollisuutta, että rikkaat maat ovat ajautuneet stagnaatioon, pitkäaikaiseen alhaisen kasvun tilaan. Summersin mukaan ainoastaan talouskuplat saattavat luoda talouskasvua. Mikä on kuplien ja talouskasvun yhteys? (lisää…)

Murheiden maa

26.2.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. (lisää…)

Kaksikätisen ekonomistin kuolema

24.2.2014 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Vanhan ekonomistivitsin mukaan kun huoneessa on kaksi ekonomistia, on siellä vähintään kolme mielipidettä. On one hand … but on the other hand. Ei näytä enää pitävän paikkaansa - ainakaan Suomessa. Päinvastoin, tässä yhden totuuden maassa näyttää vallitsevan herttainen yksimielisyys talouspolitiikan päälinjoista.

(lisää…)

EKP:n inflaatiotavoite ja nollakorkorajoite

16.12.2013 Kirjoittanut Niku Määttänen

EKP:n julkilausuttu tavoite on pitää euroalueen vuotuinen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Siinä se on yleensä onnistunut hyvin, mikä on arvokas asia.  Tänä vuonna inflaatio on kuitenkin painunut alle yhden prosentin.

Toki euroalueen inflaatio on toisinaan myös selvästi ylittänyt kahden prosentin rajapyykin. Inflaation täydellinen vakauttaminen on mahdoton tehtävä. Mutta nykyisessä taloustilanteessa inflaatiotavoitteen alittaminen on suurempi ongelma kuin sen vastaavan suuruinen ylittäminen normaaliaikoina. (lisää…)

Kansainväliset tarjontaketjut ja kilpailukyvyn mittaaminen

20.10.2013 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Perinteiset kilpailukykykymittarit kuten suhteelliset yksikkötyökustannukset (maan tuottavuudella korjatut palkat suhteessa kilpailijoiden samoin tuottavuudella korjattuihin palkkoihin) eivät ota huomioon tuotantorakenteissa tapahtuneita muutoksia. Tarjontaketjujen (tuotannon pilkkoutuminen eri vaiheisiin, jotka toteutetaan eri maissa) vaikutuksia kilpailukykymittareihin on viime vuosina tutkittu varsinkin suurissa talousinstituutioissa kuten Kansainvälisessä Valuuttarahastossa (IMF) ja OECD:ssä. Uusimmissa laskelmissa on ilouutisia Suomen kilpailukyvystä, joten on paikallaan luoda pieni katsaus aiheeseen. (lisää…)

En ole kriisitietoinen

26.9.2013 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Viimeisen parin kuukauden aikana on käynyt selväksi, ettei voi olla kunniallinen kansalainen tai organisaatio, ellei ilmoita olevansa kriisitietoinen. Vakavasti otettavien sanomalehtien pääkirjoitukset raportoivatkin kriisitietoisuuden kasvusta. Minä en ole k-tietoinen, mutta kerron teille k-tietoisille, mitä haluaisin tietää, ja kerron myös mitä tiedän. (lisää…)