Sveitsin velkajarru on yksi esimerkki finanssipolitiikan säännöistä, melko huono (ei huonoin) sellainen. Mutta mitkä ovat hyviä sääntöjä? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Sveitsin velkajarru on yksi esimerkki finanssipolitiikan säännöistä, melko huono (ei huonoin) sellainen. Mutta mitkä ovat hyviä sääntöjä? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Koska Sveitsin velkajarrusta on syntynyt keskustelua, lienee paikallaan käydä läpi ehdotusta. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Lama synnyttää innovaatioita, ainakin talouspoliittisia sellaisia. Ehdotettujen lamalääkkeiden tolkullisempaan päähän kuuluu ETLAn Vesa Vihriälän ehdotus (25.9.) työnantajamaksun väliaikaisesta alentamisesta. Työnantajamaksun alennuksista on jopa tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Valitettavasti vaan ainakin työllisyyden kannalta temput ovat olleet melko tehottomia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Uudessa KAKissa on arvioni Thomas Pikettyn hittikirjasta “Capital in the 21st Century.” (Linkki artikkeliin.) Minut pyydettiin kirjoittajaksi, koska olin kesäkuussa Pikettyn diskussantti Yrjö Jahnssonin Säätiön järjestämässä “Inequality and health” seminaarissa. Sen ohjelmasta oli sovittu jo aikaa ennen Pikettyn pop-tähteyttä. Kevään mediahässäkkä lienee ollut syy siihen, että hän vaihtoi esityksensä aihetta loppumetreillä ja puhui nimenomaan kirjasta eikä uudesta tutkimuksestaan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Vanha tuttavani, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja (HSPKT), on jälleen (”Nopean toiminnan maat nousevat” HS 3.10) esittänyt mielenkiintoisia näkökohtia euroalueen talouksista, erityisesti sen kahdesta kriisimaasta, Espanjasta ja Irlannista. On siis jälleen tullut aika herätä, aiemmin kuin olin ajatellut, ja katsella, mitä tietoaineisto ja tutkimus hänen väitteistään sanovat. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (3/2014).
Tämä numero sisältää kirjoituksia mm. osuus- ja säästöpankkien suorituskyvystä ja menestyksestä viime vuosina, innovaatiopolitiikan haasteista ja pankkikriisien ennakoinnista, sekä katsauksen 1980-luvun jälkipuoliskon talouskehitykseen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Eläkeneuvotteluista tihkuvat uutiset ovat minusta hieman hämmentäviä ja vähän huolestuttaviakin. Enkä nyt viittaa vain siihen, että neuvottelijat ovat tiettävästi välillä istuneet iltaa aamuviiteen asti.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Valtiovarainministeriön eilen julkistama ennuste oli synkänpuoleista luettavaa. Varsinainen uutinen ennusteessa ei kuitenkaan ollut talouskasvun olemattomuus, vaan se että Suomi rikkoo räikeästi vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Roope Uusitalo juuri tätä edeltävässä kirjoituksessaan kannattaa eläkeiän nostamista ja eläkeiän kytkemistä keskimääräisen elinajan odotteen kasvuun. Roopella on varmasti mielessään joku käsitys yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarista ja eläkeiän muutoksen vaikutuksista siihen, mutta sitä hän ei kerro, ellei sitten tämä kestävyysvaje ole se indikaattori. Tuntuisi oudolta, että olisi, sehän ei ainakaan suoraan millään tavalla kytkeydy mihinkään indikaattoriin, joka jollakin tavalla antaisi kokonaiskuvan kansalaisten hyvinvoinnista. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aamun lehtitietojen mukaan työmarkkinajärjestöt eivät saaneet ehdotusta eläkeuudistukseksi kasaan. Yle-uutisten mukaan neuvotteluja näyttää jumittavan kysymys eläkeiän automaattisesta indeksoinnista sekä uudistuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen. Kumpaakin on ulkopuolisen hiukan hankala ymmärtää.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tiedotusvälineet kertovat, että asumismenot kasvavat lähivuosina kotitalouksien tuloja nopeammin, että vuokra-asujien asumismenot kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien, ja että ero asumismenoissa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on “jopa yli 1000 euroa kuukaudessa”. Uutiset perustunevat Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tiedotteeseen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Hallituksen rakenneuudistuspakettiin sisältyvä oppivelvollisuuden pidentäminen näyttää ajautuneen vastatuuleen. Pitkään on kiistelty pidentämisen aiheuttamista kustannuksista. Viime päivinä myös uudistuksen sisältö on joutunut hämmentävän ideologisen kritiikin kohteeksi, jossa näytetään palaavan 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen aikaisiin poteroihin. Tässä keskustelussa olisi hyvä muistaa, että oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia on tutkittu maailmalla paljon ja ne ovat harvinaisen yhdensuuntaisia ja positiivisia. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomen armeijan aseita on jo pitkään reivattu NATO-yhteensopivaksi. Suomalaisten asenteita ei.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tämän viikon maanantaina oli valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahojen haun deadline. Haku liittyy valtion tutkimuslaitosten ja rahoituksen kokonaisuudistukseen. Tarkoitus on hyvä, mutta synnyttää aikamoisen härdellin, jonka lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomen taloudessa ei ole suhdanteista riippumatonta työvoiman tarjonnan supistumisen aiheuttamaa rakenneongelmaa, vaan työvoiman tarjonnan väheneminen on seurausta työvoiman kysynnän alenemisesta. Jatkan siis edellistä kirjoitustani seurannutta keskusteluani Juhana Vartiaisen kanssa. Lue loput tästä kirjoituksesta »