Tämän aamun Vieraskynä-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa valtiosihteeri sotkee taas käsitteitä, hän sekoittaa soppaan hallituksen politiikkapäätökset ja muut julkisten menojen ja väistää keskustelun siitä, mitkä julkisten menojen leikkausten vaikutukset ovat. Tosiasia on, että vuosina 2011-2014 Suomen hallitus on harjoittanut kireää finanssipolitiikkaa. Sen ja mahdollisten tulevien leikkausten vaikutuksista tulisi keskustella. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Elvytyksen höydyt ovat suurimmallaan silloin kun taloudessa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, ennen kaikkea työvoimaa. Tällöin julkinen valta voi esimerkiksi toteuttaa uuden rakennushankkeen ilman, että jokin yksityinen rakennushanke jää sen seurauksena toteuttamatta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Auttaako julkisten menojen karsiminen vähentämään julkisen sektorin velkaantumista? Katsotaanpa, miten Hollannissa, pienessä euroalueen avotaloudessa, kävi. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (1/2015). Siihen voi tutustua täällä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Päivän Hesarissa (14.2.) pohditaan mitä negatiivisista valtionlainakoroista pitäisi ajatella. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Thomas Pikettyn kirjasta on käyty monipuolista keskustelua, osin kiihkeätäkin. Nyt osa siitä, ja paremmasta päästä, on koottu yhteen. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yhdysvaltojen keskuspankin FED aloittaessa rahapolitiikan määrällisen keventämisen (QE) Yhdysvalloissa elvytettiin myös finanssipolitiikan keinoin. Euroopassa tilanne on toinen, Euroopan Keskuspankin vihdoin aloittaessa samanlaisen ohjelman, jota FED noudatti, finanssipolitiikassa nyörejä vedetään tiukalle tai itse asiassa pidetään tiukalla ja tätä aiotaan jatkaa. Ei ole hyvä ajatus. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi raporttinsa 13.1. Raportti noteerattiin laajasti ja sai kovaakin kritiikkiä. Ehkä parhaiten jäsennelty oli Lauri Kajanojan Suomen Pankin blogissa esittämä analyysi. Yritän alla vastata siihen, mutta samalla tullee kommentoitua muitakin puheenvuoroja.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustieteen haasteista, ongelmista ja merkityksestä talouspoliittisessa päätöksenteossa on kirjoitettu ja keskusteltu viime aikoina paljon.
On kirjoitettu hyvin, perustuen asialliseen, perusteltuun ja eri näkökulmat huomioon ottavaan rakentavaan kritiikkiin. Ja sitten on kirjoituksia, joissa kirjoittaja lähinnä näyttää paljastavansa oman tietämättömyytensä taloustieteestä, tai kenties oman yksipuolisen ja tarkoituksellisesti (?) harhaisen ennakkokäsityksensä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (4/2014). Siihen voi tutustua täällä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
VATTin tutkijat Mika Kortelainen, Heikki Pursiainen ja Jenni Pääkkönen julkaisivat muutama viikko sitten raportin, jossa lukiot pistettiin paremmuusjärjestykseen opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen. Tutkimus oli mallikkaasti tehty, mutta ilmeisesti sen verran kiemuraisesti kirjoitettu, että sitä eivät kasvatustieteilijätkään ymmärtäneet.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Olin jo päättänyt lopettaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan (HSPKT) kommentoinnin. Tänään hän (”Yrityksiä ei voi työntää rahalla”) kuitenkin vajosi sen verran syvälle, että on pakko sanoa jotakin. Ei sen vuoksi, että kirjoituksellani olisi mitään vaikutusta, mutta lievittää oloa näin keskellä synkeää säätä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Politiikalla on tavoitteita ja politiikan vaikutuksia voidaan yrittää arvioida. Tavoitteet ja arviot tahtovat mennä iloisesti sekaisin ja “arviointi”-termi kärsii inflaatiosta. Keskustelun selkiyttämiseksi ehdotan, että kutsuttakoon empiiriseen aineistoon perustuvaa tilastotieteellisin menetelmien avulla tuotettua arviota estimaatiksi ja toiveitten tai tavoitteiden mukaista arviota politiikan vaikutuksesta hopestimaatiksi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Euroalueen talouspolitiikan ongelma numero yksi on nollakorkorajoite (NKR). Tavanomaisen rahapolitiikan tie on kuljettu loppuun, sillä keskuspankki ei voi enää merkittävästi laskea ohjauskorkojaan. Keskuspankin asettamat lyhyet ohjauskorot ovat nyt nollan tuntumassa. Jos niitä laskettaisiin selvästi pakkasen puolelle, tallettajat nostaisivat pankkitileillä olevat rahansa seteleinä, sillä niille saa aina nollakoron.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Harvalukuisten talousbloggareiden joukkoon on ilmestynyt uusi hahmo. Akateeminen talousblogi toivottaa kilpailijan tervetulleeksi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »