Kun verkkokaupasta 500 euron espressokeittimen kauppias saattaa nykyään tarjota 50 euroa selvää rahaa ostohyvityksenä eli cashbackkinä. Siis rahaa takaisin sen sijaan että keittimestä saisi 50 euron alennuksen. Taitava kauppias on lukenut behavioral economicsia. Ilmeisesti samoja kikkoja on opiskeltu myös valtiovarainministeriössä, koska ensi vuoden budjetti on rakennettu samalla periaatteella.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomessa on viime kuukausina varsin laajalla rintamalla torjuttu ajatus elvytyksestä taloustilanteen parantajana. Perusteluna on esitetty, että Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, eivät suhdanneluonteisia. Väite on väärä tai vähintäänkin harhaanjohtava: korjaamattomat suhdanneongelmat luovat rakenneongelmia. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (2/2014).
Tämä numero sisältää artikkeleita mm. sähkömarkkinoista, tulo- ja kulutuseroista, aluetalouksien kehityksestä ja euroalueen suhdannevaihteluista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yliopistojen sijoittelulistoista ja oman maan yliopistojen sijoituksista listoilla on tullut vakiouutinen mielikuva- ja tiedotusvälineissä. Sijoittelussa menestyminen on enemmän tai vähemmän asetettu myös yliopistoissa tavoitteeksi. Mutta miten sijoittelussa voi menestyä? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Näin vaalipäivänä on syytä muistaa, että rehellinen ääntenlasku ei ole itsestäänselvyys. Kannatan vanhanaikaista paperilapuilla äänestämistä, koska ääntenlasku paperivaaleissa on teknisesti yksinkertaista ja kuka tahansa ymmärtää miten laskeminen tapahtuu. Moni suomalainen (suurin osa?) tuntee jonkun, joka on joskus ollut vaalivirkailijana, eikä prosessiin liity mystiikkaa. Paras tae rehellisyydelle on toki konsensus rehellisen ääntenlaskun tärkeydestä. Toinen tae on se, että järjestelmällistä vilppiä olisi mahdotonta pitää salassa muilta puolueilta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Eurovaalien lähestyessä meidän kaikkien on hyvä testata suosikkiehdokkaidemme tietoja ja taitoja. Monet haluavat varmasti tietää, mitä mieltä ehdokkaat ovat eurokriisin hoidosta ja erityisesti euroalueen kriisimaiden tilanteesta. Ehdotan kysymystä kriisimaiden taloudenpidosta, erityisesti ehdotan kysyttäväksi, mitä ehdokas tietää niiden julkisen velan kehityksestä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Filosofi Harry Frankfurt on määritellyt “paskapuheen” (”bullshit”) tietoiseksi toiminnaksi (puheeksi, kirjoitukseksi), jossa esityksen totuusarvolla ei ole merkitystä. Näin se erottuu valehtelemisesta. Frankfurtin määrittelemä sonta on osa jokaisen arkipäivää. Akateemisessa maailmassa on myös sontaa, mutta se ei ole ehkä aivan sitä, mitä arkipäivän sonta on. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvittavan eläkeuudistuksen suuntaviivat ovat selvillä. Jotta uudistuksella olisi merkittävä myönteinen vaikutus eläkejärjestelmän rahoitukseen, työuriin ja lopulta julkiseen talouteen, siihen tulisi sisältyä alimman vanhuuseläkeiän (tai ainakin ns. täyden eläkkeen ikärajan) nostaminen sekä osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken käytön rajoittaminen joko ikärajoja nostamalla tai etuuksia heikentämällä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Pari kuukautta sitten Lawrence Summers aiheutti kohua pohtimalla mahdollisuutta, että rikkaat maat ovat ajautuneet stagnaatioon, pitkäaikaiseen alhaisen kasvun tilaan. Summersin mukaan ainoastaan talouskuplat saattavat luoda talouskasvua. Mikä on kuplien ja talouskasvun yhteys? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (1/2014).
Tässä numerossa mm. arvioidaan sitä, millaista on puolueeton oikeudenmukaisuus, raportoidaan uusia tuloksia Suomen yrityssektorin tuottavuuskehityksen dynamiikasta, pohditaan keskuspankkien muuttuvaa roolia, arvioidaan tonttimaan tarjonnan merkitystä asuntojen hinnan muodostukselle, pohditaan liuske-energian yleistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, sekä käsitellään harmaata taloutta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Vanhan ekonomistivitsin mukaan kun huoneessa on kaksi ekonomistia, on siellä vähintään kolme mielipidettä. On one hand … but on the other hand. Ei näytä enää pitävän paikkaansa - ainakaan Suomessa. Päinvastoin, tässä yhden totuuden maassa näyttää vallitsevan herttainen yksimielisyys talouspolitiikan päälinjoista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kirurgi Atul Gawande kertoo mainiossa kirjassaan ”Complications” kokemuksen valtavasta merkityksestä leikkausten onnistumiselle. Hänen paras todisteensa kokemuksen merkitykselle on se vaiva, jota kirurgit näkevät, jotta heidän omaisensa eivät joutuisi kokemattoman kollegan operoimaksi. Vaikka vanhempi kollega neuvoisi noviisia vierestä, niin se nyt vaan ei ole läheskään sama asia kuin veitsen käyttäminen. Jonkun täytyy omin käsin tehdä ratkaisevat viillot. Joskus joku tekee sen ensimmäistä kertaa oikealle potilaalle. Ja jonkun täytyy olla se ensimmäinen potilas.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kun tutkimusta tarpeeksi pitkään harrastaa, sattuu matkan varrella mokiakin. Huonoja päätöksiä ja vääriä valintoja tekee varmaan meistä jokainen. Harkitsemattomia kommenttejakin tulee joskus melkein kaikilta, jotka vastaavat puhelimeen toimittajien soittaessa. Tutkijan kannalta kiusallisimpia ovat kuitenkin ne, joista jää paperille jälki, jota myöhemmät tutkijapolvet pääsevät irvimään ja vielä pahempia ne, joita kukaan ei huomaa mutta joita joku myöhemmin johonkin tarkoitukseen käyttää.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Valtioneuvosto on tänään 30.1. 2014 antamallaan asetuksella päättänyt perustaa talouspolitiikan arviointineuvoston. Neuvoston tulee viisi jäsentä ja virkamiessihteeri. Se perustetaan VATTin yhteyteen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan. Lue loput tästä kirjoituksesta »