Hesarin sunnuntainumeron pääkirjoitussivulla toimittaja Laura Saarikoski kauhisteli eläkeiän nostoa 67 vuoteen huomauttaen, että tämä tarkoittaisi että alimpaan tuloviidennekseen kuuluva duunari ei ehtisi eläkkeestä nauttia kuin vuoden. Sen sijaan raskasta työtä tekevät nuorena kuolevat sekatyömiehet maksavat pitkään elävien hyvätuloisten toimihenkilöiden eläkkeet. Maailma voi olla epäreilu, mutta onneksi ei sentään näin pahasti.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Joulun ollessa vielä hyvässä muistissa on hyvä kirjoittaa myös kollektiivisen antamisen ilosta. Tällä tarkoitan tietysti kehitysapua, josta Marko juuri edellä kirjoitti. Jatkan samalla teemalla, kirjoitan suoran rahan antamisesta. 2000-luvun alussa monet kehitysapua antavat maat lisäsivät ns. suoran budjettituen osuutta koko avusta. Apu meni siis suoraan köyhien maiden valtioiden budjetteihin. Nyt näyttää siltä, että suora budjettituki on toiminut hyvin, aivan kuten suora rahallinen tuki köyhille ihmisille. Avunantajat ovat kuitenkin leikanneet suoraa budjettitukea, miksiköhän? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin käräjäoikeudessa on alkamassa Suomen mittakaavassa massiivinen kartellioikeudenkäynti. Sadat yksityiset metsänomistajat, 43 kuntaa ja Metsähallitus hakevat puun ostokartelliin osallistuneilta metsäyhtiöiltä yhteensä 228 miljoonan vahingonkorvauksia. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yksinkertaisin kehitysavun muoto on antaa rahaa kehitysmaiden asukkaille. Suoraa raha-apua välittävä avustusjärjestö GiveDirectly on tehnyt tästä helppoa ja halpaa. Järjestön työntekijät etsivät Keniassa käsiinsä kaikkein köyhimpiä ihmisiä, jotka elävät alle dollarilla päivässä (perustuntomerkki: asuu savimajassa), ja antaa heille noin vuoden parin keskituloa vastaavan rahasumman. Kukin saa käyttää rahat miten parhaaksi katsoo, ilman ehtoja. Jälkeenpäin tutkijat käyvät selvittämässä mitä vaikutuksia avulla on ollut avunsaajiin ja heidän naapureihinsa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
EKP:n julkilausuttu tavoite on pitää euroalueen vuotuinen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Siinä se on yleensä onnistunut hyvin, mikä on arvokas asia. Tänä vuonna inflaatio on kuitenkin painunut alle yhden prosentin.
Toki euroalueen inflaatio on toisinaan myös selvästi ylittänyt kahden prosentin rajapyykin. Inflaation täydellinen vakauttaminen on mahdoton tehtävä. Mutta nykyisessä taloustilanteessa inflaatiotavoitteen alittaminen on suurempi ongelma kuin sen vastaavan suuruinen ylittäminen normaaliaikoina. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Mikä on helpoin tapa tehdä uskottava rakennepoliittinen ohjelma?
Vastaus: Tekemällä ohjelmapaperista niin pitkä, ettei kukaan jaksa lukea sitä loppuun.
Ja mitä tekee ekonomisti jolta kysytään arvioita tästä paketista?
Vastaus: Ottaa huolestuneen ilmeen ja toteaa, että toimet ovat kipeitä, mutta kestävyysvajetavoitteen kannalta oikeansuuntaisia ja välttämättömiä. Ja että niiden vaikuttavuus riippuu toteutustavasta. Tällaisen analyytikon on aika vaikeaa olla väärässä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (4/2013).
Numerosta löytyy kirjoituksia liittyen mm. tuottavuuden kehitykseen, nuorien yritysten innovatiivisuuteen, finanssipolitiikan sääntöihin, yritysrahoituksen saatavuuteen ja Helsingin seudun maankäyttöön.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
HS-raadissa kysyttiin tällä kertaa johtajien palkoista, mistä olen kirjoittanut täällä At-blogissa aiemminkin. Kysymyksen motivaatio oli selvästi kohu Kevan johtajan palkasta, sekä yleinen huoli ja potutus johtajien korkeista palkoista. Kysymys kuului: Miten johtajien palkoista pitäisi päättää?
Lyhyt vastaus: Yhtiön hallituksen täytyy päättää, ja sitten olla vastuussa päätöksistään omistajille. Normaali bisnesjärki pätee tässäkin: lisähintaa kannattaa maksaa vain, jos on pakko, jotta saa parempaa laatua. Huono hallitus vain matkii muiden yhtiöiden päätöksiä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Klassisessa informaation taloustieteen esimerkissä joukko kuluttajia saapuu peräkkäin kahden ravintolan luokse, ja pohtii kumpaan ravintolaan kannattaisi mennä. Tiedetään, että toinen ravintoloista on hyvä ja toinen huono, mutta kuluttaja ei kokeilematta tiedä kumpi on hyvä. Ennen päätöstä kuluttaja näkee ikkunasta kuinka paljon ravintoloissa on asiakkaita, mutta ei sitä kuinka tyytyväisiä he ovat valintoihinsa. Jokaisella kuluttajalla on myös jokin oma käsitys, eli informatiivinen mutta epävarma “signaali” siitä kumpi ravintola on parempi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin yliopisto on kansainvälisen QS yliopistovertailun mukaan maailman 69:nneksi paras yliopisto. Tämä on Helsingin yliopiston tähänastinen ennätys eri rankingeissa. Times Higher Education vertailussa Helsingin yliopiston sijoitus on 100 ja Shanghai-rankingissa 76. Yliopistolla suurinta hupia kuitenkin aiheuttaa, että Aalto-yliopistoa ei esimerkiksi Shanghain maailman 500 parhaan yliopiston listalta löydy ollenkaan. Kahdelta muulta listalta Aalto-opistokin sentään löytyy, tosin vasta reilun 200 muun yliopiston jälkeen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Sain eilen Helsingin Sanomista kommentoitavakseni Pekka Himasen työryhmän loppuraportin “Kestävän kasvun malli” ennen sen tämänpäiväistä julkistamista. Jotta minua ei syytettäisi kateelliseksi ali-ihmiseksi (jollaisiksi Ilkka Niiniluoto arvioi kaikki Himasen arvostelijat Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan), haluan heti sanoa, että kieliasu on parantunut työryhmän väliraportista “Sinisestä kirjasta”.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kuten tarkkaavaisimmat talousblogin lukijat ehkä jo ehtivät huomata, Jukka Lassila on korjannut ETLAn eläkelaskemia ja lisännyt tätä koskevan kommentin edellisen ETLA raporttia repostelleen blogini keskusteluosaan. Kun kyseessä on eläkeuudistuksen tärkeimpiin kuuluva taustapaperi, on mielestäni syytä nostaa kissa takaisin pöydälle. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Perinteiset kilpailukykykymittarit kuten suhteelliset yksikkötyökustannukset (maan tuottavuudella korjatut palkat suhteessa kilpailijoiden samoin tuottavuudella korjattuihin palkkoihin) eivät ota huomioon tuotantorakenteissa tapahtuneita muutoksia. Tarjontaketjujen (tuotannon pilkkoutuminen eri vaiheisiin, jotka toteutetaan eri maissa) vaikutuksia kilpailukykymittareihin on viime vuosina tutkittu varsinkin suurissa talousinstituutioissa kuten Kansainvälisessä Valuuttarahastossa (IMF) ja OECD:ssä. Uusimmissa laskelmissa on ilouutisia Suomen kilpailukyvystä, joten on paikallaan luoda pieni katsaus aiheeseen. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (3/2013). Numerosta löytyy kirjoituksia liittyen mm. sekä ympäristötalouteen ja -taloustieteeseen, verotukseen ja harmaaseen talouteen, että kuntaliitoksiin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
ETLAn tutkijat Niku Määttänen, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen julkaisivat maanantaina mielenkiintoisen raportin eläkejärjestelmän uudistamisvaihtoehdoista. Erityisen mielenkiintoiseksi raportin tekee se, että joku ETLAn malleista saattaa toteutua. Vaikka SAK ja STTK ehtivät ehdotukset torjumaan jo kaksi tuntia raportin julkistamisen jälkeen, vakavasti otettavia vaihtoehtoisia malleja ei juuri ole julkisesti esitetty.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Olen tämän aamun käyttänyt miettien lukiolaisten yliopistovalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Sen jälkeen yritin valmistella luentoa ammattiliittomalleista. Jossain välissä kerkesin vielä laskeskella maahanmuuttajien määrän kehitystä eri kunnissa erästä kansainvälistymistä koskevaa esitelmää varten ja lähettää pari sähköpostia koskien PISA-tutkimuksen datan käyttöoikeuksia. Olenko siis uusliberaali? Ja jos olisin, tekisinkö tämän kaiken jotenkin tykimmin?
Lue loput tästä kirjoituksesta »