Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Hankenilla ja Helsinki GSE:ssä.
Perusopetusta pohtinut Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkisti kesäkuun alussa ehdotuksensa perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja uudesta tuntijaosta.
Sekä julkisuudessa että ehdotukseen annetuissa monissa lausunnoissa (ks. syyskuussa julkistettu lausuntoyhteenveto) on otettu varsin vahvastikin kantaa siihen, että työryhmän ehdottama valinnaisuuden lisääminen johtaa eriarvoisuuden kasvuun.
Saimme muutama päivä sitten kuulla ja lukea, että Järvenpään Alko menetti myyntilupansa (=suljettiin) neljäksi päiväksi, koska sieltä oli myyty alkoholia alaikäiselle.
Alkon myymälät menettävät tällä tavoin vain harvoin myyntilupiaan, mutta seuraamuksena myymälän lyhytaikainen sulkeminen on oikeastaan varsin omituinen.
Perinteinen asuntojenvälitys on toimiala, jonka tarjoaman palvelun sisältöä ja lisäarvoa asunnonmyyjille minun on toisinaan hankalaa ymmärtää. Samoin en ymmärrä asunnonvälityspalveluiden hinnoittelua.
Voi olla, että tämä kertoo enemmän kyvystäni ymmärtää asioita kuin asunnonvälityksestä toimialana. Mutta kun nyt aloitin, niin menköön.
Matkapuhelinvalmistaja Nokia ilmoitti tänään, että sen nykyinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo jättää tehtävänsä ja että hänen tilalleen on nimitetty ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa ulkomaalainen toimitusjohtaja, Stephen Elop.
Muutos voimisti jälleen keskustelua siitä, siirtyvätkö Nokian toiminnot - ja erityisesti pääkonttori - ulkomaille.
Kuinka käsitystä jonkin tapahtuman todennäköisyydestä pitäisi päivittää, kun käyttöön saadaan uutta tietoa tapahtumasta? Bayesin sääntö on ehdolliseen todennäköisyyteen liittyvä matemaattinen ilmaisu, jonka voidaan tulkita kuvaavan sitä, miten käsityksiä voi ja tulisi päivittää.
Toisinaan Bayesin säännön soveltaminen tuottaa yllättäviäkin tuloksia.
Viime päivinä olemme saaneet kuulla uutisia ja lukea uutisotsikoita, joiden mukaan vain harva henkirikoksen tehneistä tekee uuden henkirikoksen. Ihan selvää ei ole, mihin tilastoon tai prosenttilukuun eri yhteyksissä on viitattu, mutta jäin pohtimaan, että mitä näistä uutisotsikoista (ja niissä mainituista prosenttiluvuista) pitäisi ajatella?
Helsingin sanomissa oli maanantaina (HS 28.6.) uutinen Valtiovarainministeriön taloustieteellisestä neuvostosta ja sen toiminnasta. Lehti jatkoi tiistaina aiheesta pääkirjoituksessaan otsikolla “Professorit eivät ole paperinukkeja” ja viittasi siihen jutussaan “Tietoa käytetään valikoiden” (HS 29.6.). Aihetta käsiteltiin tänään myös YLE 1:en Aamu-Tv:ssä.
Kustannusosakeyhtiö WSOY ilmoitti, että se ei enää jatka kustannusyhteistyötä kirjailija Sofi Oksasen kanssa. Ilmoitus on tuottanut mitä erilaisimpia reaktioita ja kommentteja. Lehtitietojen mukaan kirjailija itse pitää WSOY:n päätöstä erikoisena.
Kotimaisessa keskustelussa pohditaan toistuvasti sitä, ottavatko kotitaloudet liian suuria asuntolainoja ja kuinka kulutusluottojen ja pikavippien ottaminen johtaa ylivelkaantumiseen.
Jonathan Levin (Stanford University) piti viime viikolla esitelmän kulutusluottomarkkinoista ja -sopimuksista Toulousessa järjestetyissä CEPR:in soveltavan toimialantaloustieteen seminaarissa. Se asettaa suomalaiset kulutusluottomarkkinat uudenlaiseen valoon.
Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa ja kansainväliset sijoitukset ovat tärkeitä. Hyvät kauppasuhteet edistävät molempia.
Ohjaako se, miten paljon luotamme toisiin maihin ja niiden kansalaisiin ulkomaankauppaa, vientiä ja kansainvälisiä sijoituksia?
Pitäisikö julkisen sektorin tukea yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjyyttä ja yrityksien toimintaa ja jos, niin kuinka?
William Kerr (HBS) ja Ramana Nanda (HBS) esittävät tuoreessa VoxEU-blog kirjoituksessaan “Picking the winning way: The right policy to support entrepreneurs“, että ehdottomasti väärä keino on se, että julkinen sektori pyrkii löytämään voittajayrityksiä tai -toimialoja ja kohdistamaan julkista tukea niille.
Yhdysvalloissa käydään aktiivista ja monipuolista keskustelua maan tulevasta talouskehityksestä ja erityisesti inflaatiosta ja nopeasti kasvaneen julkisen velan hoitamisesta.
Tällä hetkellä inflaation kiihtymisestä Yhdysvalloissa ei ole merkkejä. Tavanomaiset inflaatio-indikaattorit eivät kuitenkaan ole kovinkaan hyödyllisiä, jos inflaation annetaan tietoisesti nopeutua julkisen velan hoitamiseksi ja sen reaalisen arvon alentamiseksi.
Helsingin Sanomien taloussivuilla on tänään uutinen rasvaverosta. Uutisen mukaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta esittää ministeriölle, että elintarvikkeiden verotuksella pyrittäisiin ohjaamaan kuluttajien rasvankäyttöä ja siten mm. hillitsemään liikalihomista. Mistä rasvaverossa olisi oikein kysymys? Syntiverosta vai haittaverosta (a la A. Pigou)?
Ei ole kovinkaan epätavallista kuulla työpaikan hierarkiassa alempana olevien työntekijöiden ja asiantuntijoiden ihmettelevän esimiestensä ja -naistensa osaamattomuutta ja epäpätevyyttä. Yhden mielenkiintoisen näkökulman näihin ihmettelyihin tarjoaa ns. Peterin periaate. Se kuuluu jotakuinkin näin: Työpaikkojen hierarkiassa jokaisella työntekijällä on taipumus edetä urallaan, kunnes hänet ylennetään tehtävään, johon hän ei enää ole täysin pätevä.
Suomen Pankin viestintäpäällikön Mika Pösön Vieraskynä-kirjoitus tämän päivän Helsingin Sanomien taloussivuilla kannattaa lukea. Kirjoitus on lyhyt ja selkeä kuvaus siitä, miksi lyhyimmät euribor-korot ovat EKP:n ohjauskorkoja alhaisempia ja miten pankkien poikkeuksellinen likviditeetinkysyntä (ja keskuspankkien viimeaikaiset toimet finanssikriisin ratkaisemiseksi) ovat vaikuttaneet euribor-korkojen määräytymiseen.
Mielenkiintoista on myös pohtia, miten euribor-korkojen poikkeuksellisen alhainen taso vaikuttaa siihen, kuinka korkojen aikarakennetta (eli ns. tuottokäyrää) pitäisi tulkita.