Kirjoitukset: Pertti Haaparanta


Kotisivu: http://www.hse.fi/EN/HKI/H/Pertti_Haaparanta/

Kirjoittaja toimii kansainvälisen kaupan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

Saskattaisiko vai itkettäisikö?

23.6.2015

Saska Saarikoski (SS) käsitteli kolumnissaan (Kreikan kohtalo on Kreikasta kiinni, HS 11.6.2015) Kreikan kriisiä tavalla, jota on syytä kommentoida. Se oli hyvä esimerkki irrationaalisesta journalismista, jota näkee yhä enemmän. En ehtinyt kommentoida SS:n kirjoitusta tuoreeltaan, mutta sen jälkeenkin on samanlaista irrationalismia Suomenlahteen juoksutettu. (lisää…)

Kaikki eivät kärsi?

27.5.2015

Tuleva pääministeri on ilmoittanut, että uuden hallituksen toimista kaikki kärsivät. On yksi taho, joka ei kärsi nytkään, rahoitussektori tietenkin. Sen pitäisi kärsiä, siitä kärsimyksestä me muut hyötyisimme. (lisää…)

Latvia ei ole Latvia

9.4.2015

Latviasta näyttää tulleen leikkausten kannattajien viimeinen puolustuslinja. Mutta mitä Latviassa on oikein tapahtunut talouskriisin jälkeen? Latvian julkiset menot ovat kasvaneet melkoista vauhtia ja on siellä vähän elvytettykin. (lisää…)

Ruotsi on elvyttänyt

7.4.2015

Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen muistio Suomen taloudesta on kirvoittanut keskustelua Suomen ja Ruotsin talouspolitiikkojen eroista. Yksi on jäänyt liian vähälle huomiolle: Ruotsin finanssipolitiikka on ollut elvyttävää samaan aikaan, kun Suomessa sitä on kiristetty. (lisää…)

Valtiosihteeri puhuu aidan seipäistä

1.4.2015

Tämän aamun Vieraskynä-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa valtiosihteeri sotkee taas käsitteitä, hän sekoittaa soppaan hallituksen politiikkapäätökset ja muut julkisten menojen  ja väistää keskustelun siitä, mitkä julkisten menojen leikkausten vaikutukset ovat. Tosiasia on, että vuosina 2011-2014 Suomen hallitus on harjoittanut kireää finanssipolitiikkaa. Sen ja mahdollisten tulevien leikkausten vaikutuksista tulisi keskustella. (lisää…)

Hollannin yskä Suomeen?

22.3.2015

Auttaako julkisten menojen karsiminen vähentämään julkisen sektorin velkaantumista? Katsotaanpa, miten Hollannissa, pienessä euroalueen avotaloudessa, kävi. (lisää…)

Kreikka on oikeassa

19.2.2015

Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. (lisää…)

Pikettystä

6.2.2015

Thomas Pikettyn kirjasta on käyty monipuolista keskustelua, osin kiihkeätäkin. Nyt osa siitä, ja paremmasta päästä, on koottu yhteen. (lisää…)

QE ja finanssipoliittinen elvytys

25.1.2015

Yhdysvaltojen keskuspankin FED aloittaessa rahapolitiikan määrällisen keventämisen (QE) Yhdysvalloissa elvytettiin myös finanssipolitiikan keinoin. Euroopassa tilanne on toinen, Euroopan Keskuspankin vihdoin aloittaessa samanlaisen ohjelman, jota FED noudatti, finanssipolitiikassa nyörejä vedetään tiukalle tai itse asiassa pidetään tiukalla ja tätä aiotaan jatkaa. Ei ole hyvä ajatus. (lisää…)

Kysyntä, tarjonta ja Hesari

28.11.2014

Olin jo päättänyt lopettaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan (HSPKT) kommentoinnin. Tänään hän (”Yrityksiä ei voi työntää rahalla”) kuitenkin vajosi sen verran syvälle, että on pakko sanoa jotakin. Ei sen vuoksi, että kirjoituksellani olisi mitään vaikutusta, mutta lievittää oloa näin keskellä synkeää säätä. (lisää…)

Finanssipolitiikan säännöistä

29.10.2014

Sveitsin velkajarru on yksi esimerkki finanssipolitiikan säännöistä, melko huono (ei huonoin) sellainen. Mutta mitkä ovat hyviä sääntöjä? (lisää…)

Sveitsiläisestä velkajarrusta

27.10.2014

Koska Sveitsin velkajarrusta on syntynyt keskustelua, lienee paikallaan käydä läpi ehdotusta. (lisää…)

Croissantit, makaronit ja makkarat, paellat ja portterit sekaisin

6.10.2014

Vanha tuttavani, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja (HSPKT), on jälleen (”Nopean toiminnan maat nousevat” HS 3.10)  esittänyt mielenkiintoisia näkökohtia euroalueen talouksista, erityisesti sen kahdesta kriisimaasta, Espanjasta ja Irlannista. On siis jälleen tullut aika herätä, aiemmin kuin olin ajatellut, ja katsella, mitä tietoaineisto ja tutkimus hänen väitteistään sanovat. (lisää…)

Pitäisikö eläkeikää laskea vai nostaa?

8.9.2014

Roope Uusitalo juuri tätä edeltävässä kirjoituksessaan kannattaa eläkeiän nostamista ja eläkeiän kytkemistä keskimääräisen elinajan odotteen kasvuun. Roopella on varmasti mielessään joku käsitys yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarista ja eläkeiän muutoksen vaikutuksista siihen, mutta sitä hän ei kerro, ellei sitten tämä kestävyysvaje ole se indikaattori. Tuntuisi oudolta, että olisi, sehän ei ainakaan suoraan millään tavalla kytkeydy mihinkään indikaattoriin, joka jollakin tavalla antaisi kokonaiskuvan kansalaisten hyvinvoinnista. (lisää…)

Suomen taloudessa ei ole työvoiman tarjontaongelmaa

11.8.2014

Suomen taloudessa ei ole suhdanteista riippumatonta työvoiman tarjonnan supistumisen aiheuttamaa rakenneongelmaa, vaan työvoiman tarjonnan väheneminen on seurausta työvoiman kysynnän alenemisesta. Jatkan siis edellistä kirjoitustani seurannutta keskusteluani Juhana Vartiaisen kanssa. (lisää…)

Ovatko Suomen talouden ongelmat rakenteellisia?

3.7.2014

Suomessa on viime kuukausina varsin laajalla rintamalla torjuttu ajatus elvytyksestä taloustilanteen parantajana. Perusteluna on esitetty, että Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, eivät suhdanneluonteisia. Väite on väärä tai vähintäänkin harhaanjohtava: korjaamattomat suhdanneongelmat luovat rakenneongelmia. (lisää…)