Suomalaisessa(kin) maahanmuuttokritiikissä usein toistuva väite on, että erityisesti islaminuskoisista maista tulevilla ihmisillä on eniten vaikeuksia sopeutua tänne. Yhtenä ristiriitojen lähteenä pidetään naisten asemaa ja uskonnon vaikutusta siihen, naisten ympärileikkaukset nostetaan usein esille. Mutta ehkä taustalla onkin jotakin muuta? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tämän aamun YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että Veracellin sellutehtaalla (jonka yksi omistaja on StoraEnso) Brasiliassa on taas osoitettu mieltä, paikalliset naiset ovat istuttaneet eukalyptusviljelmille tarvitsemiaan kasveja. Mielensoittajat kuuluivat Brasilian isoon maattomien joukkoon. Samanlaisia uutisia erilaisista mielenosoituksista tulee tasaisin väliajoin. Onkohan tässä kaikki? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahonen toistaa Kauppalehdessä (2.3.) moneen kertaan aikaisemminkin esittämänsä viestin, jonka mukaan työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin kannattaisi satsata rajusti enemmän rahaa kuin nyt tehdään. Nykyisin siihen käytetään Ahosen mukaan “vain” noin kaksi miljardia euroa vuodessa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Lähi-idän vallankumousta kommentoivien toimittajien yksi useimmin toistuvista väitteistä on, että tapahtumat ovat yllättäneet kaikki, ainakin ulkopuoliset, asiantuntijoista meihin tavallisiin uutisten seuraajiin (tämän päivän, 23.2., Helsingin Sanomissa ainakin kaksi toimittajaa pohtii asiaa). Samaan aikaan on puhuttu paljon sosiaalisten tiedotusverkostojen (Facebook ja Twitter) merkityksestä vallankumousten organisoimisessa. Tämä opittiin aiemmin jo Moldovassa ja Iranissakin ainakin Twitterillä on ollut merkitystä mielenosoitusten järjestämisessä. Niillä voi olla merkitystä myös tapahtumien yllättävyydelle. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Olipa kerran kaupunki nimeltä Hölmölä, jonka asukkaat kävivät autoillaan töissä naapurikaupungissa. Nopeuttaakseen ajomatkaa hölmöläiset päättivät rakentaa ohitustien. Matka pitkin vanhaa tietä kesti aina 20 minuuttia, mutta ohitustietä pitkin se sujuisi jopa 5 minuutissa. Ohitustien matka kuitenkin hidastuisi minuutilla jokaista tuhatta autoa kohti, jos sen käyttäjämäärä ylittäisi 5000. Hölmöläisiä on 25 000 ja kaikilla oma auto.
Kysymys. Kuinka paljon ohitustie lyhentää hölmöläisten keskimääräistä matka-aikaa?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Vihreät haluaa seuraavan hallituksen ottavan käyttöön “onnellisuusmittarin” ohjaamaan kaikkea päätöksentekoa (HS 1.2.). Erityisesti Vihreät mainostaa niin kutsuttua aidon kehityksen indikaattoria (Genuine Progress Indicator, GPI). Tilastokeskuksen tutkijoiden mukaan GPI:llä mitattu hyvinvointi oli Suomessa huipussaan vuonna 1989. Sen jälkeen kehitys on ollut lähes pelkkää alamäkeä ja nyt meillä menee jo huonommin kuin 1970-luvun alussa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoituslaitos. Sen yrityksille tarjoama rahoitus on - Finnveran oman sidosryhmäraportoinnin mukaan - vaikuttanut yli 100 000 työpaikan ja 30 000 uuden yrityksen syntymiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Jos nämä luvut pitävät paikkansa, valtioneuvoston tulisi harkita tämän organisaation nimeämistä Midakseksi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Työmatkani varrella on erään rakennuksen kohdalla jo pitkään ollut varoituskyltti oranssine kartioineen. Kyseinen kohta ei ole sen liukkaampi tai vaarallisempi kuin lähistön muut alueet. Ilmeisesti on helpointa jättää kyltti siihen koko talveksi, tai miksei vaikka koko vuodeksi. Turvallisuus ennen kaikkea, vai miten? Nyt jos tuo kohta muuttuisi vaaralliseksi, niin ei sitä ainakaan kyltin perusteella enää huomaisi. Ja sitten kun varoituskylttejä on tarpeeksi monessa paikassa, niin ei niihin kiinnitä enää huomiota missään muuallakaan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Valtiovarainministeriön virkamiehet visioivat raportissaan “pitkäikäisyyseläkkeitä”, jotka ostetaan esimerkiksi 65-vuoden iässä mutta nostetaan vasta esimerkiksi 80-vuoden iästä alkaen. Raportti on herättänyt ainakin yleisönosastoissa kiivasta keskustelua. Monia tuntuu suorastaan järkyttävän ajatus, että “nostamatta jääneitä” eläkkeitä ei maksettaisi perillisille. Osa taas pelkää, että taustalla on tavoite luopua julkisesti rahoitetusta vanhusten hoivasta.
Kommentoin näitä kysymyksiä tässä haastattelussa.
Kansalaisjärjestöillä on suuri merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Väittäisin, että niiden merkitys kasvaa koko ajan, on vaikea keksiä sellaista aihetta, että tiedotusvälineissä ei kuultaisi niitä asiantuntijoina. Joskus tästä on oltava huolissaan, kansalaisjärjestöjä saattaa vaivata “aina huonosti” -oireyhtymä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tässä vielä vuoden päätteeksi yksi alkeistason taloustieteellinen kysymys.
Matti ja Merja väittelevät huumeiden käytön lisääntymisen syistä. Merjan mielestä lisääntynyt käyttö johtuu epäonnistuneesta huumevalistuksesta. Matin mielestä puutteellinen rajavalvonta on tehnyt salakuljetuksen entistä helpommaksi. Miten havainnot hintakehityksestä auttaisivat valitsemaan näiden selitysten väliltä?
Apuvälineeksi riittää taloustieteen kuuluisin käppyrä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Rahoitusmarkkinoilla toimivilla yrityksillä on minusta hämmästyttävä kyky tuottaa ja myydä sekä erittäin hyödyllisiä että täysin hyödyttömiä tuotteita. Esimerkki tuotteesta, jonka tarjoama lisäarvo jää ainakin minulle täydelliseksi mysteeriksi, on rahastoyhtiö UB:n hiljattain lanseeraama “Kuponkiobligaatio Fortum, Sampo ja UPM-Kymmene“. Samantapaisia sijoitustuotteita myyvät monet muutkin rahastoyhtiöt ja pankit.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ns. Easterlinin paradoksin mukaan parempituloiset ihmiset ovat keskimäärin muita onnellisempia, mutta yhteiskunnan korkea taloudellinen elintaso ei tee siitä muita onnellisempaa, eikä kansantalouden taloudellisen elintason nousu (talouskasvu) lisää onnellisuutta.
Taloustieteilijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson (Wharton School, Univ. of Pennsylvania) ovat ottaneet Easterlinin paradoksin uuteen tarkasteluun. Heidän keskeinen löydöksensä on, että mitään paradoksia ei varsinaisesti ole.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Irlannin valtion velkakriisi ja sen ratkaisu on herättänyt paljon keskustelua velkakriisien hoidosta yleisestikin. Irlannissa velkakriisin loi yksityisten pankkien velkojen sosialisointi. Näin veronmaksajat pantiin kantamaan kokonaan vastuu, josta suuri osa olisi kuulunut sijoittajien kannettavaksi. Sijoittajat pelastettiin, koska kriisin paheneminen haluttiin estää. Eikö sijoittajia voida panna kantamaan vastuuta? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Espanjan joululotto on mielenkiintoinen instituutio. Tänäkin vuonna 75% espanjalaisista osallistuu peliin, jonka kautta peräti 0.3% kansantulosta vaihtaa haltijaa.
Kaksisataavuotiaan joululoton rakenne on aika erilainen suomalaisten tuntemasta lotosta. Saman lottonumeron jakaa pari tuhatta pelaajaa, ja lipunmyyntijärjestelmä lähes takaa sen, että pääpalkinnon voittajat asuvat lähellä toisiaan. Pääpalkinto “El Gordo” (eli “läski”) on niin suuri, että vielä provinssinkin tasolla se tarkoittaa keskimäärin yli prosenttia vuosituloista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Matkustin taas hiljattain kaukojunalla. Jos niin haluaa tehdä, Suomessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa junalippu valtion liikelaitokselta, VR:ltä.
Vaikka olen jo vuosia ollut uskollinen kaukojunien asiakas, tällä kertaa päädyin jostain syystä pohtimaan hieman tarkemmin, mikä onkaan junalipun todellinen hinta ja miten se on kehittynyt viime vuosina.
Lue loput tästä kirjoituksesta »