Kaksin aina kaunihimpi?

22.6.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Usko vapaan markkinatalouden erinomaisuuteen perustuu viime kädessä siihen, että uskotaan sellaisten kahdenvälisten vapaaehtoisten sopimusten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta kehenkään muuhun, olevan “hyviä”. Jos sopimus on vapaaehtoinen, niin sopijat hyötyvät siitä. Ja jos sillä ei ole vaikutusta kehenkään muuhun, niin yhteiskunnan kannalta sopimus ei voi olla kuin hyvä. Erikoistapaus on tietysti vapaa markkinavaihto: Ostan/myyn jotakin hinnalla, jonka toinen osapuoli hyväksyy. Tätä kaunista kuvaa on hyvä vähän rikkoa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Riskittömiä lupauksia

10.6.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Klassinen sijoitusvinkkihuijaus toimii näin. Huijari lähettää joukolle sijoittajia ilmaisen vinkin, esim jonkin osakkeen noususta tai laskusta, tai jonkin tasaiseksi ennakoidun jalkapallo-ottelun voittajasta. Puolelle porukasta laitetaan vinkki yhdestä, toiselle puolelle toisesta tuloksesta. Seuraavalla kierroksella huijari lähettää uuden vinkin niille, joiden aiemmin saama vinkki kävi toteen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Yksityistäminen pahentaa Kreikan velkaongelmaa

31.5.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikan julkisen omaisuuden yksityistämistä on laajalti esitetty tärkeäksi osaksi julkisen velkaantumisen hillintää. Yksityistäminen todennäköisesti kuitenkin vain pahentaa ongelmaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Velkojen uudelleen järjestämisestä

10.5.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikan julkinen velka suhteessa Kreikan sen maksukykyyn (bruttokansantuotteeseen) on hyvin korkea. Se on itse asiassa korkeampi kuin monien sellaisten maiden on ollut, joiden julkisen sektorin velkoja on viimeisten vuosikymmenien aikana järjestetty uudelleen. Miksei velkojen uudelleenjärjestely nyt kelpaa? Pyydän jo nyt anteeksi, vastaukseni on vähän pidemmänpuoleinen, mutta kelvannee siten unilääkkeeksi. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Rahaliitto tarvitsee tukijärjestelmiä

10.5.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen

Yhä hankalammalta näyttävä euroalueen velkakriisin hoito väliaikaisiksi tarkoitettujen järjestelyjen kautta saattaa pysäyttää myös pysyväksi tarkoitettujen vakausmekanismien kehittämisen. Taloustieteilijä Paul De Grauwe perustelee kuitenkin tuoreessa (ja varsin yleistajuisesti kirjoitetussa) raportissaan selkeästi, miksi euromaat tarvitsevat välineitä toisten jäsenmaiden velanhoitokyvyn tukemiseen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Ulkonäön taloustiedettä, osa 2

4.5.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Kirjoitin viime vuonna empiirisestä fysiognomiasta. Jutussa viitattiin mm. Daniel Hamermeshiin (U Texas-Austin),  jonka artikkelissa “Beauty and the Labor Market” (American Economic Review, 1994) osoitettiin mm, että ulkonäön ja tulojen yhteys ei ole ulkonäön ja perhetaustan välisen yhteyden sivutuote, mitä oli aiemmin epäilty.

Hamermesh pitää torstaina 5.5. yleisöluennon aiheesta ulkonäön vaikutus tulohin, ja TTY tarjoaa kahvit. Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, klo 16:00. Lisätietoa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Hitas-järjestelmän hienous

24.4.2011 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Viime päivinä (HS 21.4 ja 22.4) on jälleen raportoitu Hitas-järjestelmään liittyvistä ongelmista.

Miksi Helsinki ylläpitää järjestelmää, jonka hyödyistä ei juurikaan ole järjestelmällistä näyttöä?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

BKT henkeä kohden vai köyhimmän viidenneksen keskimääräiset tulot?

20.4.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomessa on saavutettu yksimielisyys hyvää talouspolitiikkaa ohjaavista periaatteista. Filosofi John Rawlsin ajatus, että politiikkaa tulee arvottaa sillä perusteella, miten yhteiskunnan huono-osaisimpien tulot kasvavat, on saanut kannatusta sekä oikealta että vasemmalta. Nyt vaalit voitti puolue, joka sanomansa mukaan ajaa köyhän kansan asiaa. On kai siis selvää, että periaate kirjataan seuraavan hallituksen ohjelmaan? Siksi olisi hyvä tietää, mitä sitten oikein pitäisi tehdä. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Yliarvostettu äänestysaktiivisuus

17.4.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Vaaleja tai mitä tahansa äänestystä voi ajatella kahdella äärimmäisellä tavalla.  On eturyhmien välistä nollasummapeliä. Ja on informaation aggregoimista. Yleensä kyse on jossain määrin molemmista.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Finanssivalvonta haukkuu väärää puuta

14.4.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen

Finanssivalvonta kovisteli tänään (14.4.) pankkeja siitä, että ne myöntävät asiakkailleen liian suuria asuntolainoja. Asuntomarkkinoihin liittyvistä riskeistä huolehtiminen tietysti kuuluukin Finanssivalvonnan toimenkuvaan. Mutta Finanssivalvonta vaikenee ongelmien varsinaisesta syystä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kirja kotitaloushistoriasta

10.4.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Tietokirjailija Bill Brysonin uusin teos, At Home: a Short History of Private Life, on epätavallinen kirja taloushistoriasta. Näkökulma on virkistävä, ja tyylinä siellä täällä harhaileva, mutta viihdyttävä paketti. Bryson on journalisti eikä historioitsija, ja onkin fiksusti kirjoittanut omiin vahvuuksiensa nojaten. Sujuvastikin kirjoitettu tietokirja menee helposti pilalle, jos sen kirjoittaja yrittää samalla myydä jotain omaa suurta näkemystään historian syistä ja seurauksista. Brysonilla ei ole suurta näkemystä, eikä hän edes pyri systemaattisesti kattamaan kotitalouden kaikkia osa-alueita.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Tilapäisestä pysyvään vakausmekanismiin

4.4.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen

EU:n päättäjien tapaa hoitaa euromaiden velkakriisiä on arvosteltu paljon, mutta toimettomuudesta heitä ei voi syyttää. Euromaat ovat lyhyessä ajassa tehneet useita sopimuksia, joiden aikaansaaminen olisi luultavasti ollut mahdotonta ilman kriisin luomaa painetta.  Näistä viimeisin on vuoden 2013 alusta voimaan astuva Euroopan vakausmekanismi (EVM). EVM on tarkoitettu pysyväksi järjestelmäksi ja se myös korvaa aikaisemmat väliaikaiset rahoitusjärjestelmät joiden kautta on tuettu Kreikkaa ja Irlantia.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Älyköt, rikokset ja rangaistukset

30.3.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomeen on syntymässä persuälymystö. Tällä tarkoitan ihmisiä, jotka arvostelevat perinteistä älymystöä liiallisesta asioiden pohtimisesta ja ongelmien todellisten ratkaisujen kaihtamisesta. Persuälykölle ongelma on aina selvä ja sille löytyy aina selvä ratkaisu. Erityisesti tämä koskee rikollisuutta, persuälymystö pitää selvänä, että rikollisuutta saadaan vähennettyä tuomioita koventamalla ja panemalla syylliset välittömästi vastuuseen. Viime aikoina EVA:n johtaja Matti Apunen on ollut näkyvin persuälymystön lipunkantaja (esimerkiksi Helsingin Sanomat 22.3.). Lue loput tästä kirjoituksesta »

Hyvät ja huonot tuloerot

25.3.2011 Kirjoittanut Tuomas Pekkarinen

Ehkä osittain tulevista vaaleistakin johtuen suomalainen tuloerokeskustelu on virkistinyt kovasti viimeaikoina. Keskustelulle on varmasti aihetta, sillä vaikka tuloerot ovat Suomessa vielä kansainvälisesti katsottuna pieniä, on niiden kasvuvauhti ollut nopeaa. Etenkin rikkaimman 1%:n tulo-osuus on kasvanut ripeästi. Suomalainen debatti on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko tämä hyvä vai huono asia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miltä sektoreilta huipputulot tulevat. Yhdysvalloissa on tehty viimeaikoina mielenkiintoisia havaintoja tästä aiheesta. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Uusi KAK 1/2011

24.3.2011 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta on ilmestynyt uusi numero (KAK, 1/2011).

Uusimmassa KAK-numerossa käsitellään  mm. finanssikriisin vaikutuksia taloustieteeseen (Seppo Honkapohja, SP), DSGE-mallien ongelmia (Eero Lehto, PT), elintason mittaamista (Matti Pohjola, Aalto-yliop.), köyhyyttä, työttömyyttä ja tuottavuutta Suomessa (Martti Hetemäki, VM), finanssipolitiikan instituutioita (Sami Yläoutinen, VM), sekä valtiontalouden kestävyyslaskemia (Pertti Haaparanta, Aalto yliop.). 

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Peliteoriaa: näännytystaistelu

18.3.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Peliteoriassa on useita “kanonisia” perustapauksia, joista tunnetuin lienee tässäkin blogissa useasti mainittu vangin dilemma. Eräs toinen peruspeli on näännytystaistelu. Tässä esimerkki.

Kaksi yritystä tuottaa hienopaperilaatua, jonka kysyntä on laskenut niin, että markkinoille mahtuu enää vain yksi yritys. Jos molemmat vielä tuottavat paperia, niin molemmat tekevät 5 miljoonaa tappiota. Jos toinen yritys sulkee, niin jäljelle jäävä saa 3 miljoonaa voittoa. Markkinoilta poistuva yritys tekee aina nollatuloksen. Lue loput tästä kirjoituksesta »