5.10.2011 Kirjoittanut Marko Terviö
Edellisten hallitusten hajasijoituspäätösten vaikutukset alkavat vähitellen selvitä. Hesarissa esitetyn arvion mukaan alle 10% vanhoista työntekijöistä on siirtynyt virkansa perässä uuteen toimipaikkaan. Harvan organisaation toiminnan laatu kestää sen, että 80-90% väestä ottaa lopputilin.
Toisaalta myös yksityiset yritykset siirtävät joskus toimintojaan syjemmälle, esimerkiksi halvemman tonttimaan perässä. Liikepankit ovat paljolti siirtäneet back-office toimintonsa pois kalliista keskustoista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous | 2 kommenttia »
26.9.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Suomalais-ruotsalainen taloustieteilijä Laura Hartman onnistui aikaansaamaan melkoisen haloon toimittamallaan raportilla Konkurrensens konsekvenser. Raportin yhteenvedossa hän toteaa, että hyvinvointipalvelujen yksityistämisen vaikutuksista on vähänlaisesti tutkumusta, mutta olemassa olevan tiedon mukaan yksityistäminen ei näytä erityisemmin parantaneen palvelujen laatua tai säästäneen kustannuksia. Raportti ilmestyi pari viikkoa sitten ruotsalaisen elinkeinoelämän rahoittaman Studieförbundet för Svensk Näringslivin (SNS) julkaisuna, mutta onnistui suututtamaan rahoittajat pahanlaisesti. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Lajittelematon | 8 kommenttia »
23.9.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen
Yksi lukuisista ihmetyksen aiheistani on, miksi monet piensijoittajat suostuvat maksamaan suuria hallinnointipalkkioita osakerahastojen salkunhoitajille. Yleensä suositeltavampi vaihtoehto olisi sijoittaa edulliseen indeksirahastoon tai ostaa itse osakkeita. Selitys saattaa liittyy siihen, että osa ihmisistä olettaa tuottoisan osakesijoittamisen olevan jonkinlaista salatiedettä, jonka vain hyväpalkkaiset salkunhoitajat hallitsevat.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Rahoitus | 9 kommenttia »
5.9.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta
Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet ovat puolustelleet vakuuksien vaatimista Kreikka-lainoilta siksi, että vakuudet saisivat Kreikan/kreikkalaiset ponnistelemaan kunnolla lainojen takaisinmaksamiseksi. Ehkä tältä kannustinpohjalta löytyisi ratkaisu, mutta ei kepin vaan porkkanan muodossa, Suomi voisi muuntua takaisin negatiivisesta juntista hymyhenkilöksi. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Kummalliset | 6 kommenttia »
2.9.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen
Uusi hallitus aikoo ohjelmansa mukaan heikentää vuorotteluvapaan ehtoja ensi vuoden alusta alkaen. Se on hyvä päätös. Kuten Roope Uusitalo tällä palstalla hiljattain kirjoitti, vapaa-ajan verottaminen on periaatteessa hyvä ajatus. Sen toteuttaminen vain on käytännössä hankalaa. Mutta ainakin on mahdollista ja järkevää vähentää erilaisia suoria vapaa-ajan subventioita.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Työmarkkinat | 11 kommenttia »
1.9.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta
Kutakuinkin vuosi sitten Suomen ja Venäjän välillä oli pientä diplomaattista kärhämää johtavien Kokoomus-puolueen johtohahmojen vähäteltyä Venäjän taloudellista voimaa. Mutta miten valtioiden taloudellista voimaa tulisi mitata, ja jos mitta löydetään, niin millainen Venäjän voima on? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Kansainvälinen talous | 2 kommenttia »
29.8.2011 Kirjoittanut Marko Terviö
Oman kunnan katoaminen kartalta voi olla monella tapaa harmillista. Kuntaliitoksiin liittyy konkreettisia huolia, eivätkä kaikki ehdotetut kuntaliitokset välttämättä ole kannattavia. Mutta silloin kun järkisyyt puoltavat liitosta, niin olisi sääli jos tunnesyyt olisivat esteenä yhdistymiselle. Kuntaliitokset pitäisi pystyä järjestämään siten, että paikallistuntoon liittyvät “aineettomat” hyödykkeet voitaisiin yhä tuottaa pienempien paikkakuntien tasolla. Tämä olisi mahdollista aivan minimaalisin kustannuksin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Kaupunkitalous | Ei kommentteja
»
24.8.2011 Kirjoittanut Ari Hyytinen
Yrjö Jahnssonin säätiö ja Taloustieteellinen Yhdistys järjestivät maanantaina 22.8.2011 iltapäiväseminaarin aiheesta “Finanssipolitiikan instituutiot ja säännöt”.
Seminaarissa puhuivat prof. Lars Calmfors (Tukholman yliopisto), prof. Torben M. Andersen (Aarhusin yliopisto) ja toimitusjohtaja Sixten Korkman (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos). Kommenttipuheenvuorot pitivät prof. Pertti Haaparanta (Aalto-yliopisto) ja hallintoneuvos Timo Viherkenttä (Korkein hallinto-oikeus).
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Makro | Ei kommentteja
»
23.8.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Björn Wahlroos sai taas kerran netin puppugeneraattorit käyntiin viimeviikkoisella kommentillaan vapaa-ajan verollepanosta. Netiin keskustelupalstoilla Wahlroosia syytetään köyhistä piittaamattomaksi ökypankkiiriksi, jolla on umpikaheleita ideoita. Voi olla, mutta tällä kertaa Nalle saa turpiin väärin perustein. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous | 8 kommenttia »
19.8.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen
Eurokriisin yhteydessä puhutaan yhä useammin eurobondeista, eli euromaiden yhdessä takaamista joukkovelkakirjalainoista. Suomessa eurobondeja vastustetaan aika kategoriseseti. Eurobondit nähdään askeleena kohti liittovaltiota, jossa Suomi joutuu jatkuvasti rahoittamaan rahaliiton budjettikurittomia jäsenmaita.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Kansainvälinen talous, Makro | 7 kommenttia »
16.8.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Harva tempaus on hämmentänyt suomalaista työmarkkinapolitiikkaa yhtä paljon, kuin nykyään Yleisenä työttömyyskassana tunnetun Lomaan kassan perustaminen vuonna 1991. Tähän edelleen loimaalaisella teollisuusalueella toimivaan kassaan kuuluu nykyään 310 000 jäsentä ja se on reippaasti Suomen suurin työttömyyskassa. Kassan perusti aikanaan joukko varsinaissuomalaisia yrittäjiä ja se oli perustamisensa aikaan ainoa ammattiliitoista riippumaton kassa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Työmarkkinat | 1 kommentti kirjoitukseen »
9.8.2011 Kirjoittanut Marko Terviö
Suomessa pidetään selvänä, että verojen maksaminen on sääntö eikä poikkeus. Optimistisen tulkinnan mukaan täällä on yhteiskuntamoraali on korkealla. Verot maksetaan kun kerta muutkin maksavat, ja rötöstelijöitä paheksutaan. Raadollisempi tulkinta on, että kun vain harvat fuskaavat niin fusku pistää silmään ja kiinnijäämisen riski on suuri. Optimistisen ja raadollisen tulkinnan ero on lähinnä terminologinen.
Taloustieteen termein voidaan sanoa, että tilanteessa on useita tasapainoja. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Mikro | 8 kommenttia »
29.7.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen
Uusi hallitus aikoo kasvattaa vuokra-asuntojen rakennuttajille suunnattuja korkotukilainoja. Tämä tehdään puolittamalla rakennuttajien omavastuukorko. Toimenpide edustaa hyvin suomalaisen asuntopolitiikan pitkää linjaa, joka perustuu markkinamekanismien häiritsemiseen sekä verotulojen ja yhteisen omaisuuden jakamiseen yksittäisille kotitalouksille ja yrityksille. Monenkirjavat hintasäännöstelyjärjestelmät työllistävät viranomaisia. Samalla poliitikot osoittavat ponnistelevansa edullisemman asumisen puolesta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous | 15 kommenttia »
14.7.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta
Suomi vaatii Kreikalta vakuuksia tulevaisuudessa sille myöntämilleen luotoille. Miten tämä vaikuttaa Kreikan velka-ongelmaan? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous, Kansainvälinen talous, Makro | 33 kommenttia »
4.7.2011 Kirjoittanut Niku Määttänen
Tulonjaosta puhuttaessa viitataan yleensä kansalaisten tai kotitalouksien vuosituloihin. Esimerkiksi yleisimmin käytetty köyhyysmittari kertoo, kuinka monen kotitalouden käytettävissä olevat vuositulot ovat alle 60 prosenttia vuositulojen mediaanista. Myös erilaisten vero- tai sosiaaliturvauudistusten tulonjakovaikutuksia arvioidaan yleensä juuri vuositulojen perusteella.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Julkinen talous | 9 kommenttia »
23.6.2011 Kirjoittanut Marko Terviö
Annalla on omenoita, hän haluaisi perunoita. Bertalla on perunoita, hän haluaisi omenoita. Vaihtamalla Annan omenoita Bertan perunoihin molempien hyväksymään hintaan molempien hyvinvointi kohenee. Vaihtosuhde p = omenoita-per-peruna on hinta. Jossain erikoistapauksessa se voisi olla vaikka p=1, mutta siinä hinnassa ei ole mitään mystistä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aihealue:
Mikro, Rahoitus | 4 kommenttia »