Jos tarvitsette pikaisesti syyn juhlimiseen, niin muistutan, että yksityisalojen työeläkejärjestelmä täytti ihan hiljattain pyöreitä vuosia. Ensimmäiset työeläkelait tulivat voimaan 1.7.1962.
Jos tarvitsette pikaisesti syyn juhlimiseen, niin muistutan, että yksityisalojen työeläkejärjestelmä täytti ihan hiljattain pyöreitä vuosia. Ensimmäiset työeläkelait tulivat voimaan 1.7.1962.
Kävin aamu tv:ssä puhumassa lukukausimaksuista. Tuli varmaan taas hankittua paljon kavereita. Kaiken uhallakin ajattelin postata keskeisiä argumentteja tähän blogiin. Myös niitä, joita en media-avuttomana saanut kymmenen minuutin keskustelussa suollettua ulos. Pahoittelen että tuli vähän pitkä.
Nordea-pankin tutkimusjohtaja Aki Kangasharjun mielestä “kestävyysvajekeskustelussa työn tarjonnan lisäämisestä on tullut Suomessa kummallinen mantra” (HS 26.7.). Kangasharjun mielestä Suomessa pitäisi ennemmin keskittyä työn tuottavuuden kasvattamiseen. Hänen mukaansa työn tarjonnan lisääminen tarkoittaa, että työmarkkinoille tulee lisää lähinnä pienipalkkaisia ihmisiä, jotka tekevät alhaisen tuottavuuden töitä. Yksi korkean tuottavuuden työpaikka voi tuoda enemmän verotuloja kuin useampi matalapalkkainen työpaikka.
Asunnon ostaja maksaa nykyisin 1.6% ja kohta 2% varainsiirtoveron asunnon velattomasta hinnasta. Tämä asunnon vaihtamiseen kohdistuva “muuttovero” on harvinaisen typerä tapa kerätä verotuloja. Tässä tyhmyydessä yhdistyvät sekä taloudellinen tehottomuus että epäoikeudenmukaisuus. Veron voisi kuitenkin helposti korjata budjettineutraalilla muutoksella, johon palaan kohta. Muutoksen jälkeen veron määrä riippuisi vain asunnon hinnasta, ei siitä kuinka usein joutuu muuttamaan.
Kreikan vaalien lähestyessä ja markkinoiden panikoituessa tuttuun tapaansa Kreikkaa ja kreikkalaisia syyllistetään monin tavoin. Samoin kreikkalaisten äänestämiseen yritetään vaikuttaa. Yksi osa tätä on mystifioida Kreikan saama apu vertaamalla sitä Marshall-apuun, kuten ulkomaankauppaministerimmekin on tehnyt. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, oikeampaa olisi verrata Kreikkaa 1. maailmansodan jälkeiseen Saksaan ja sille sysättyyn sotakorvaustaakkaan. (lisää…)
Ilmoitus päivän lehdessä: Helsingin kaupunki vuokraa 61 pientalotonttia Alppikylästä omatoimisille rakennuttajille. Tontteja on kahta kokoa. Pienemmissä on rakennusoikeutta 160 kerrosneliömetriä, mikä mahdollistaa vielä reilusti enemmän asuinneliöitä. Vuosivuokra on aluksi 1 600 euroa ja vuodesta 2017 eteenpäin 30 % enemmän.
Mikä motivoi työssä? Lusakassa Sambiassa kokeiltiin, miten kondomien myyntiä voidaan edistää. Kondomien käyttöä halutaan lisätä HIV/AIDS-ongelman vähentämiseksi. Niitä myydään siksi monissa paikoissa mm. kampaamoissa, joihin kokeilu kohdistettiin. Kampaajille annettiin vaihtoehtoisesti taloudellisia kannustimia (pieni tulo myytyä kondomia kohden) tai julkinen tunnustus, jos kampaaja oli onnistunut myymään kondomeja hyvin. Tunnustus toimi kannustimena paremmin kuin raha. Eikö tällaisia kondomikaupasta saatuja opetuksia tulisi ottaa huomioon myös korkeimman yritysjohdon palkitsemisessa? (lisää…)
Kuuntelin eilen Ajankohtaisesta kakkosesta Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin kommentteja perustulosta. Fiksu, idealistinen nuori nainen - tällaisia poliitikkoja Suomi tarvitsisi lisää. Perustulokysymyksessä Andersson tosin on yhtä väärässä kuin muutkin kivat punavihreät.
Reija Lilja kritisoi uusimmassa KAK:ssa työeläkelakien mukaisia leskeneläkkeitä ja esittää niiden leikkaamista (tietysti siirtymäajan jälkeen). Olen tästä asiasta Liljan kanssa pitkälti samaa mieltä.
Eläketurvakeskuksen julkaiseman virallisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen viime vuosien kasvu on aikaansaanut tyytyväistä hyrinää sekä eläkeasiantuntijoiden että eläkeiän nostamista kaihtavien poliitikkojen piirissä. Viimeksi mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ex-toimitusjohtaja Kari Puro (Työeläke 1/2012) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (Demari 24.2.) toteavat eläkeiän nousseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen 1,5 vuodella ja laskevat tämän eläkeuudistuksen ansioksi. Valitettavasti näissä arvioissa on mukana myös katteetonta optimismia.
Puolustusvoimien viimeviikkoiset säästösuunnitelmat ovat herättäneet koko lailla keskustelua. Näitten säästöpäätösten merkittävyyttä on kuitenkin hankala arvioida kun puolustusvoimien budjetista puuttuu suurin yksittäinen maapuolustuksen menoerä - asevelvollisten varusmiesten työpanoksen arvo. Karkeakin laskelma tästä erästä voisi auttaa kohdentamaan säästöpäätökset paremmin, olettaen että tavoitteena on uskottavan maanpuolustuksen järjestäminen kohtuullisin kansantaloudellisin kustannuksin. Järjestelmän kustannustehokkuudestakin voisi käydä järkevämpää keskustelua, jos kaikki kustannukset olisivat näkyvissä. (lisää…)
Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat valtion velkoja kuin päättömät kanat, ne kaakattavat yhdellä äänellä yhtä pienen hetken kaakattaakseen vastakkaista näkemystä hetken päästä. Valitettavasti poliittiset ja ei-poliittiset päätöksentekijät seuraavat perässä. (lisää…)
Taloussanomissa oli hiljattain juttu “eläkevuoden hinnasta”. Siinä pohdittiin, paljonko suurin piirtein keskituloinen ihminen menettää tuloja jäämällä eläkkeelle 62- tai 63-vuotiaana verrattuna siihen, että jäisi eläkkeelle vuotta myöhemmin.
Jutun aihe on tärkeä. Ihmisten olisi tietysti hyvä ymmärtää, minkälaisia taloudellisia seurauksia heidän eläkeratkaisuillaan on. Seuraavassa esitän - eläkeikää lähestyviä ATB:n lukijoita ajatellen - joitakin edellä mainittua Taloussanomien juttua täydentäviä näkökohtia.
Helsingin kaupunki on viime vuosina myynyt tontteja kovan rahan asuntojen rakennusmaaksi erikoisella tarjouskilpailu-menetelmällä. Rahamääräisten tarjouksien sijasta kaupunki pyytää tarjoukset prosentteina asuntojen lopullisesta myyntihinnasta. Esimerkiksi Saukonpaadessa rakenteilla oleva rantatontti on aiemmin myyty 33,17% provisiolla Lemminkäisen tytäryhtiölle.
Kun Helsingin maapolitiikasta on kyse, niin pakko heti alkuun todeta että parempi myydä kuin lahjoittaa. Myyntitapa vain on huonosti harkittu. (lisää…)
Tutkijoita pitkään kiusannut ongelma suomalaisten tilastoaineistojen käyttämisessä on vihdoin ratkeamassa. Tilastolain uudistusta valmistellut työryhmä jätti esityksensä vuodenvaihteessa. Ehdotus parantaa toteutuessaan oleellisesti empiirisen tutkimuksen edellytyksiä.
Suomalaisen poliittisen eliitin kannanotoissa on painotettu tärkeyttä päästä osallistumaan niihin piireihin, joissa tosiasiassa päätetään myös Suomea koskevista asioista. Sitä korostettiin erityisesti Euroopan Rahaliittoon (EMU) liityttäessä. Suomi onkin ilmeisen hyvin päässyt piireihin. Siksipä on syytä kysyä, onko suomalaisten hyvinvointi tämän kasvaneen vaikutusvallan seurauksena kasvanut. Valitettavasti on hyvin mahdollista, että ei ole. (lisää…)