Arkisto aihealueelle ‘Mikro’

Murheiden maa

26.2.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. (lisää…)

Laumakäyttäytyminen

25.11.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Klassisessa informaation taloustieteen esimerkissä joukko kuluttajia saapuu peräkkäin kahden ravintolan luokse, ja pohtii kumpaan ravintolaan kannattaisi mennä. Tiedetään, että toinen ravintoloista on hyvä ja toinen huono, mutta kuluttaja ei kokeilematta tiedä kumpi on hyvä.  Ennen päätöstä kuluttaja näkee ikkunasta kuinka paljon ravintoloissa on asiakkaita, mutta ei sitä kuinka tyytyväisiä he ovat valintoihinsa. Jokaisella kuluttajalla on myös jokin oma käsitys, eli informatiivinen mutta epävarma “signaali” siitä kumpi ravintola on parempi.

(lisää…)

Helsingissä asumisen hintapreemiosta

27.9.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Asuntojen hinnat ovat jo pitkään nousseet nopeammin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Asuntojen määrän kasvua rajoittaa rakennusmaa, jonka määrän kasvu on puolestaan kiinni kaupungin aiemmista poliittisista linjauksista. Pysyvästi korkeamman hintatason mahdollistaa se, että tarjonta ei reagoi hintaan: tuottajat eivät pysty luomaan lisää asuntotontteja, oli hintataso mikä tahansa, eikä nykyisten talojen tilalle saa rakentaa entistä korkeampia.

(lisää…)

Pysäköinnin hinnoittelusta

25.3.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Helsingin kaupunki julkaisi viime viikolla raporttiluonnoksen pysäköintipolitiikasta (linkki pdf:ään). Siinä ehdotetaan mm. asukaspysäköintimaksujen selvää korottamista. Esitys on oikeansuuntainen ja raportissa on monia hyviä pointteja, mutta hinnoittelun perusteluissa ja tavoitteissa olisi vielä parantamisen varaa.

(lisää…)

Ratkaiseva ääni

25.10.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

On useita hyviä syitä käydä äänestämässä. Yksi yleisimmistä, mutta samalla vaikeimmin perusteltavissa olevista syistä, on halu vaikuttaa siihen kuka tulee valituksi. Yksittäisen äänestäjän ääni menee lähes aina vaikuttamismielessä hukkaan, koska vaalitulos on harvoin yhdestä äänestä kiinni. Pienemmissä vaaleissa yksittäisen äänestäjän todennäköisyys antaa ratkaiseva ääni ei kuitenkaan ole aivan naurettavan pieni. Suomen kunnallisvaaleissa se on keskimäärin 0.6%.

(lisää…)

Kyllä-tai-ei arvailuista

14.7.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Hesarista tupsahti kiertohaastattelu eurokriisistä, joka on kuulemma lähetetty 50 ekonomistille.

Pysyykö euroalue koossa? Olkaa hyvä, vastatkaa yhdellä ilmaisulla: KYLLÄ, EI tai EN OSAA SANOA. Antakaa vastauksellenne lyhyt perustelu eli 2-3 lyhyttä virkettä (Noin 200 merkkiä välilyönnit mukaan lukien).

Aika pahan heittivät.

(lisää…)

Lippujen hinnoittelusta

22.5.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Eilen päättyneiden jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnoittelu herätti paljon valitusta, ja itse buuatuksi joutunut Jääkiekkoliiton pj Kalervo Kummola totesi hinnoittelun epäonnistuneen. Epäilen, ettei sama määrä valitusta olisi järjestäjiä paljoa hetkauttanut, jos katsomot olisivat olleet täynnä. (lisää…)

Nipotusta niputuksesta

29.2.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Maineikas matemaatikko Timothy Gowers käynnisti tammikuussa boikotin Elsevier-kustantamon journaleita vastaan. Gowersin perusteluihin voi tutustua hänen blogissaan. Hänen neljästä pointistaan tärkein eli Elsevierin journalien korkea hintataso on pätevä valituksen aihe. Oma huomioni kiinnittyi kuitenkin Gowersin kakkospointtiin, siihen että Elsevier käyttää nippuhinnoittelua. Eli siihen, että kirjastojen täytyy käytännössä valita tilattavat lehdet isoista lehtinipuista, sen sijaan että lehdet valittaisiin “yksi kerrallaan.” (lisää…)

Kuinka (ei) myydä maata

17.1.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Helsingin kaupunki on viime vuosina myynyt tontteja kovan rahan asuntojen rakennusmaaksi erikoisella tarjouskilpailu-menetelmällä. Rahamääräisten tarjouksien sijasta kaupunki pyytää tarjoukset prosentteina asuntojen lopullisesta myyntihinnasta. Esimerkiksi Saukonpaadessa rakenteilla oleva rantatontti on aiemmin myyty 33,17% provisiolla Lemminkäisen tytäryhtiölle.

Kun Helsingin maapolitiikasta on kyse, niin pakko heti alkuun todeta että parempi myydä kuin lahjoittaa. Myyntitapa vain on huonosti harkittu. (lisää…)

Tervettä hintakilpailua?

23.10.2011 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Mitä toimivalla tai terveellä hintakilpailulla tarkoitetaan? Vastaus ei aina ole ilmiselvä.

(lisää…)

Tasapainoista: verot, roskalainat, ja roskat

9.8.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Suomessa pidetään selvänä, että verojen maksaminen on sääntö eikä poikkeus. Optimistisen tulkinnan mukaan täällä on yhteiskuntamoraali on korkealla. Verot maksetaan kun kerta muutkin maksavat, ja rötöstelijöitä paheksutaan. Raadollisempi tulkinta on, että kun vain harvat fuskaavat niin fusku pistää silmään ja kiinnijäämisen riski on suuri. Optimistisen ja raadollisen tulkinnan ero on lähinnä terminologinen.

Taloustieteen termein voidaan sanoa, että tilanteessa on useita tasapainoja. (lisää…)

Reaalikorko

23.6.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Annalla on omenoita, hän haluaisi perunoita. Bertalla on perunoita, hän haluaisi omenoita. Vaihtamalla Annan omenoita Bertan perunoihin molempien hyväksymään hintaan molempien hyvinvointi kohenee. Vaihtosuhde p = omenoita-per-peruna on hinta. Jossain erikoistapauksessa se voisi olla vaikka p=1, mutta siinä hinnassa ei ole mitään mystistä.

(lisää…)

Kaksin aina kaunihimpi?

22.6.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Usko vapaan markkinatalouden erinomaisuuteen perustuu viime kädessä siihen, että uskotaan sellaisten kahdenvälisten vapaaehtoisten sopimusten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta kehenkään muuhun, olevan “hyviä”. Jos sopimus on vapaaehtoinen, niin sopijat hyötyvät siitä. Ja jos sillä ei ole vaikutusta kehenkään muuhun, niin yhteiskunnan kannalta sopimus ei voi olla kuin hyvä. Erikoistapaus on tietysti vapaa markkinavaihto: Ostan/myyn jotakin hinnalla, jonka toinen osapuoli hyväksyy. Tätä kaunista kuvaa on hyvä vähän rikkoa. (lisää…)

Hitas-järjestelmän hienous

24.4.2011 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Viime päivinä (HS 21.4 ja 22.4) on jälleen raportoitu Hitas-järjestelmään liittyvistä ongelmista.

Miksi Helsinki ylläpitää järjestelmää, jonka hyödyistä ei juurikaan ole järjestelmällistä näyttöä?

(lisää…)

Yliarvostettu äänestysaktiivisuus

17.4.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Vaaleja tai mitä tahansa äänestystä voi ajatella kahdella äärimmäisellä tavalla.  On eturyhmien välistä nollasummapeliä. Ja on informaation aggregoimista. Yleensä kyse on jossain määrin molemmista.

(lisää…)

Peliteoriaa: näännytystaistelu

18.3.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Peliteoriassa on useita “kanonisia” perustapauksia, joista tunnetuin lienee tässäkin blogissa useasti mainittu vangin dilemma. Eräs toinen peruspeli on näännytystaistelu. Tässä esimerkki.

Kaksi yritystä tuottaa hienopaperilaatua, jonka kysyntä on laskenut niin, että markkinoille mahtuu enää vain yksi yritys. Jos molemmat vielä tuottavat paperia, niin molemmat tekevät 5 miljoonaa tappiota. Jos toinen yritys sulkee, niin jäljelle jäävä saa 3 miljoonaa voittoa. Markkinoilta poistuva yritys tekee aina nollatuloksen. (lisää…)