Ensi vuoden budjettiesityksessä valtiovarainministeri synnytti energiaverouudistuksessa Suomelle oman “puutullin”, veroyhdistelmän, jonka vaikutukset ovat samat kuin puutullilla Venäjällä on.
Kirjoitukset: Pertti Haaparanta
Kotisivu: http://www.hse.fi/EN/HKI/H/Pertti_Haaparanta/
Kirjoittaja toimii kansainvälisen kaupan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Venäjän kauppapolitiikka on samanlaista kuin muissakin maissa, valitettavasti
27.7.2010Venäjän tuontikiellot eräiden suomalaisten yritysten valmistamille elintarvikkeille ovat nostattaneet tunnekuohua. Venäjää pidetään häirikkönä, joka pitäisi saada kuriin. Venäjä kuitenkin käyttäytyy samalla tavalla kuin muutkin maat, näiden joukossa EU ja Suomi. (lisää…)
Talouspolitiikan tutkijaneuvosto nyt!
9.7.2010Valtiovarainministeriön taloustieteellisen neuvoston joukkoeron myötä on pikkuhiljaa syntymässä keskustelu siitä, miten tutkijoita parhaiten hyödynnettäisiin päätöksenteossa. Juhana Vartiainen ehdotti tämän blogin keskusteluissa, että Suomeen tulisi perustaa Ruotsin “Finanspolitiska Rådet” -instituutiota vastaava tutkijoista koostuva elin tutkimaan hallituksen talouspolitiikan laatua. Neuvoston tulisi olla riippumaton sekä hallituksesta että virkamiehistöstä. (lisää…)
Miksei ydinvoimaloiden rakennuslupia huutokaupattu?
1.7.2010Eduskunta päätti tänään antaa ilmaiseksi kahdelle suomalaisyritykselle luvat rakentaa ydinvoimala. Näin valtio menetti huomattavia summia rahaa, jolla valtion budjettiongelmiakin olisi lievennetty. (lisää…)
Tutkijoista ja politiikasta
29.6.2010Valtiovarainministeriön taloustieteellisen neuvoston jäsenet erosivat. Asiasta on syntynyt keskustelua, jonka soisi jatkuvan ja menevän syvemmälle, kyse on isoista asioista ja periaatteista. (lisää…)
Valtio ja markkinat
6.6.2010Libertaristit väittävät (ainakin monet heistä), että verotus loukkaa henkilökohtaista vapautta ja yksityistä omistusoikeutta (paitsi siltä osin kuin veroja kannetaan vain turvaamaan yksityisomistus). Väitteen teoreettinen pohja (jonka tunnetuin muotoilu on Robert Nozickin luoma) on heppoinen, kuten esimerkiksi Gerald Cohen on osoittanut, mutta myös sen empiirinen pohja on reikiä täynnä (jos tällaisille väitteille mitään empiiristä näyttöä puolesta tai vastaan ylipäätään voi olla). (lisää…)
Hikoilun ehkäisyä
20.5.2010Taloustieteilijät ovat perinteisesti epäilleet erilaisten ostoboikottien tai muuntyyppisen kansalaisaktivismin mahdollisuuksia parantaa maailman heikompiosaisten asemaa. Onko epäilylle perusteita? (lisää…)
Bruttokansantuotevertailuista, hyvät, pahat ja rumat
10.4.2010Tässäkin blogissa on keskusteltu siitä, miten hyvinvointia voidaan mitata ja miten eri maiden tilaa voidaan verrata toisiinsa. Monissa, ilmeisesti useimmissa hyvinvointimitoissa yhtenä osamittarina on bruttokansantuote asukasta kohden. Mutta miten eri maiden bruttokansantuotteita edes voidaan verrata toisiinsa? (lisää…)
Kiristystä?
7.3.2010Lakossa olevia ahtaajia (ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä) syytetään koko kansakunnan kiristämisestä. Heidän sanotaan käyttävän hyväkseen asemaansa, jonka avulla heidän on mahdollista pysäyttää Suomen ulkomaankauppa, kiristääkseen itselleen muita työntekijöitä parempia etuja. En ota kantaa lakon oikeutukseen, mutta kysynpä, eikö kiristäminen ole paljon yleisempää, koko yhteiskunnan läpäisevää? (lisää…)
Kansainvälinen kauppa saastan lisääjä?
7.2.2010Kansainvälistä kauppaa pidetään yhtenä syynä ympäristöongelmien pahenemiseen. Perusteita löytyy ainakin kaksi. Tavaroiden kuljetus lisää päästöjä. Lisäksi kansainvälinen kauppa on osa ketjua, jossa saastuttava tuotanto siirretään maihin, joissa päästöille ei aseteta rajoja ja näin syntyvät halvat tuotteet “”ostetaan takaisin” tiukempien päästörajoitteiden maihin. Jälkimmäistä ilmiötä kutsutaan “saasteparatiisi”-ilmiöksi. (lisää…)
Afrikka nousemassa?
16.1.2010Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tulotaso henkeä kohden on nyt samalla tasolla kuin se oli 1960-luvun lopulla. Maanosa ei kuitenkaan ole ollut pysähdyksissä. Se kasvoi nopeasti 1950- ja 60-luvuilla, mutta talous ja yhteiskunta kokonaisuutena romahti 1970-luvulta alkaen. 1990-luvun lopulta alkaen se on kuitenkin kasvanut nopeasti. Onko kasvu nyt pysyvää? (lisää…)
Joulusaarna, tai sinne päin
22.12.2009Millaisella informaatiolla yhteiskunnallisia päätöksiä tulisi tehdä? Taloustieteessä arvotetaan eri politiikkavaihtoehtoja sen mukaan, miten ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. (lisää…)
Elvytyksen vaikutukset epäselviä?
4.12.2009Viime lauantain Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 28.11.) painotti pääsanomanaan sitä, että tutkimukset antavat varsin vaihtelevan kuvan elvytyksen ja eri elvytysmuotojen (meno- vs. veroelvytys) vaikutuksista. Pääkirjoituksessa ei kuitenkaan kysytty oikeaa kysymystä. (lisää…)
Väliaikaiselta Mosambikin kirjeenvaihtajaltanne: Valuuttakursseista
19.11.2009Olen Mosambikiin tekemäni (työ)matkan lopulla ja kirjoitan asiasta, joka on juuri nyt hotellissa päällimmäisenä mielessäni: valuuttakursseista. Mosambikiin tarvitaan viisumi. Sen voi hankkia Suomessa matkatoimiston kautta tai sitten sen voi hankkia rajalla. Jos viisumin hankkii ennen matkaa, niin se on paljon kalliimpi kuin sen viisumin hinta, jonka saa rajalta. (lisää…)
Jokamiehestä ja hänen oikeuksistaan, vedestä ja kapitalismista
19.10.2009Yhteisresurssien ongelmat saivat ansaitsemaansa huomiota, kun tieto Elinor Ostromin taloustieteen Nobel-palkinnosta (tai eihän se tietysti mikään oikea Nobel ole, kuten tulee muistaa sanoa, mutta miksi nämä tyypit päästetään vuodesta toiseen samoihin bailuihin todellisten nobelistien kanssa?) julkistettiin. Eniten huomiota kiinnitettiin hänen tutkimukseensa, jonka mukaan kastelujärjestelmien yksityistäminen Nepalissa ei parantanutkaan kastelun tehokkuutta. Ehkä hänen opeilleen on käyttöä Suomessakin. (lisää…)
Yhteiskunnan pirstaloitumisesta
5.10.2009Ennen johtajat ja työntekijät, herrat ja narrit, tapasivat tai joutuivat nokikkain päivittäin työtehtävissä, kaikki suorittivat tehtäviään samoissa tiloissa samaan aikaan. Näin ei enää ole, vaan joudumme lukemaan esimerkiksi siivoojien työstä Hesarin kuukausiliitteestä, harvoin enää näemme siivoojia työmme yhteydessä, näemme vain heidän työnsä tulokset. (lisää…)