Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Tässä vielä vuoden päätteeksi yksi alkeistason taloustieteellinen kysymys.
Matti ja Merja väittelevät huumeiden käytön lisääntymisen syistä. Merjan mielestä lisääntynyt käyttö johtuu epäonnistuneesta huumevalistuksesta. Matin mielestä puutteellinen rajavalvonta on tehnyt salakuljetuksen entistä helpommaksi. Miten havainnot hintakehityksestä auttaisivat valitsemaan näiden selitysten väliltä?
Apuvälineeksi riittää taloustieteen kuuluisin käppyrä.
Espanjan joululotto on mielenkiintoinen instituutio. Tänäkin vuonna 75% espanjalaisista osallistuu peliin, jonka kautta peräti 0.3% kansantulosta vaihtaa haltijaa.
Kaksisataavuotiaan joululoton rakenne on aika erilainen suomalaisten tuntemasta lotosta. Saman lottonumeron jakaa pari tuhatta pelaajaa, ja lipunmyyntijärjestelmä lähes takaa sen, että pääpalkinnon voittajat asuvat lähellä toisiaan. Pääpalkinto “El Gordo” (eli “läski”) on niin suuri, että vielä provinssinkin tasolla se tarkoittaa keskimäärin yli prosenttia vuosituloista.
Usein sanotaan, että jotkin asiat ovat niin tärkeitä, ettei niille voi asettaa hintaa. Monille tärkeille asioille — ja kaikille niille joita tuotetaan markkinoiden tai julkisen sektorin kautta — on kuitenkin väistämättä olemassa hinta, silloinkin kuin se kuulostaa mauttomalta. Silmien sulkeminen tältä tosiasialta voi ehkä tuoda mielenrauhaa, mutta jos kaikki sulkevat silmänsä niin päätökset tehdään sokkona.
EU-tuomioistuimelta odotetaan päätöstä vakuutusmaksujen sukupuolijaottelun laillisuudesta. Vakuutusyhtiöiden mukaan maksujen tasaaminen nostaisi hintoja. Tämä varmaankin kuulostaa tavalliselta lobbaamiselta monen maallikon korvaan — miksi hintojen tasaaminen nostaisi keskihintaa? — mutta tällä kertaa lobbarit ovat oikeassa. Syy on vakuutusmarkkinoihin paljon yleisemminkin liittyvä ilmiö, nimeltään haitallinen valikoituminen (engl. adverse selection).
Pian ilmestyvässä artikkelissa Manuel Bagues ja Berta Esteve-Volart tutkivat ainutlaatuisella datalla, miten sukupuoli vaikuttaa virkauralla etenemiseen. Tutkimusaiheena tämä on yleisesti ottaen äärimmäisen vaikea: aina on olemassa taitoihin, motivaatioon ym liittyviä piirteitä, jotka eivät näy datassa, ja jotka saattaisivat selittää erot urakehityksessä. Pelkän sukupuolen vaikutuksen mittaamiseen tarvitaan satunnaiskoe - ja Espanjassa niitä on järjestetty.
Finanssikriisin aikaan kuului usein ehdotettavan, että tarvitaan “enemmän sääntelyä.” Se on vähän sama kuin jos ehdottaisi, että tarvitaan enemmän lakeja. Ehkäpä tarvitaankin, mutta ei se nyt oikeastaan mikään ehdotus ole.
Jotkut ovat kyllä pohtineet asiaa vähän syvällisemminkin. (lisää…)
Kävin hiljattain suurketjuihin kuulumattomassa ruokakaupassa — melkoinen harvinaisuus nyky-Helsingissä. Konsepti kuulostaa hyvältä, koska ketjujen ulkopuolella luulisi voivan tarjota jotain sellaista mitä ketjujen sisällä ei. Mutta ei. Miten näin nuhruinen, huonosti hoidettu ja heikosti varusteltu ruokakauppa voi pysyä pystyssä, kun hintatasokaan ei poikkea ainakaan alaspäin lähistön ketjukaupoista?
Näin MM-kisojen kunniaksi päätin raportoida jalkapalloa sivuavasta tutkimuksesta, johon törmäsin hiljattain. Sen aiheena on kansainvälinen verokilpailu, ja harvinaisena sivutuotteena arvio Laffer-käyrän huipun sijainnista ammattijalkapalloilijoiden työmarkkinoilla.
Tutkimuksen taustalla on data ammatijalkapalloilijoiden urapoluista Länsi-Euroopassa viimeisen 30 vuoden ajalta. Sinä aikana on tapahtunut monenmoista veromuutosta ja maakohtaista episodia, joista osa on kohdistettu ulkomaisille “asiantuntijoille,” joihin ammattiurheilijatkin on laskettu.
Ravintolaruuan arvonlisävero laskee heinäkuussa samalle tasolle kaupasta ostetun ruuan kanssa, eli 13 prosenttiin. Etukäteen on kovasti arvailtu mitä vaikutuksiä tällä on ravintoloiden hintoihin. Yksinkertaisimman kalkyylin mukaan alennuksen pitäisi laskea hintoja (1.22 - 1.13)/1.22 = 7.4 %.
Mutta se kalkyyli on todellakin liian yksinkertainen.
Kansantaloustieteen laitos on nyt Taloustieteen laitos. Siis täällä juuri syntyvässä Aalto-yliopistossa.
Alamme suomenkielisestä nimestä on silloin tällöin keskusteltu—tylsä aihe—mutta kohta ei enää tarvitse. Tuo hämäävä kansan- etuliite oli kummallisen historian jäänne, ja se tuskin palaa kun siitä on kerran päästy eroon.
Nimisekoilun historiaan voi tutustua kollegani Matti Pohjolan muutaman vuoden takaisessa KAKin pääkirjoituksessa:
Taloustiede vai kansantaloustiede.
Kiinteät kustannukset ovat niitä, jotka eivät riipu tuotannon määrästä. Kahvila tarvitsee espressokoneen myi se sitten yhden tai sata kuppia päivässä. Kahvila voi vähentää kiinteitä kustannuksia tinkimällä laitteiden laadusta, mutta jossain tulee raja vastaan. Jos joutuu tarjoamaan juhlamokkaa murukahvia pahvimukeista, niin voidaan kysyä onko oman kahvilan pitämisessä enää mitään järkeä.
Myös itsenäisten valtioiden pyörittämiseen liittyy kiinteitä kustannuksia, jotka ovat pienille maille suhteellisesti raskaampia. (lisää…)
Bloggaajakollegani pohti aiemmassa jutussa, onko HITAS-järjestelmässä mitään järkeä? Olen samaa mieltä - ei siinä taloudellisessa mielessä järkeä olekaan. Minkä tahansa tavoitteen nimeätkin, niin löytyy tehokkaampia ja halvempia tapoja päästä samaan tavoitteeseen. Jos vaikka halutaan määritellä joku osajoukko kansalaisiasta, puolisatunnaisesti tai muuten, joiden asumiskuluja halutaan alentaa, niin siihen löytyisi fiksumpiakin tapoja, kuten ihan vaan rehellinen tulonsiirto.
Eri puolilla Eurooppaa on esitetty valtiollisia tukipaketteja tuhkapilvien kurjistamille lentoyhtiöille. Perusteluna on käytetty mm sitä, että poikkeuksellinen luonnonkatastrofi ei saisi ajaa lentoyhtiöitä konkurssiin, niiden toiminta kun on Euroopalle tärkeää. Joka tällaiseen argumentin nielaisee uskoo väärään analogiaan - siihen että yritys on ikään kuin ihminen ja että konkurssi on ikään kuin kuolema.
Jalkapannan käyttö vankilan sijasta on vähentänyt rikoksenuusimisia Argentiinassa. Tiedämme tämän, koska tutkijat Rafael di Tella ja Ernesto Schargrodsky (linkki työpaperiin) huomasivat, että Argentiinan systeemi tuottaa tahattoman satunnaiskokeen, joka mahdollistaa jalkapantojen syy-seurausvaikutuksen mittaamisen.
Julkisessa keskustelussa taloudelliset konfliktit tulkitaan usein pelkiksi tulonjakokysymyksiksi. Lakot ovat poikkeus. On kaikille selvää, että jos kakkua ei leivota, niin mitään jaettavaakaan ei ole. Juuri päättyvän ahtaajalakon yhteydessä oltiin erityisesti huolissaan sen vaikutuksista vientiin. Lakon vaikutukset kansantalouden kakkuun on suht helppo havaita, mutta ne ovat kuitenkin vain tilapäisiä. Pysyvän monopolivoiman vaikutukset taas eivät ole yhtä silmiinpistäviä, mutta voivat pidemmän päälle olla paljon suurempia.