Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Mikä yksittäinen vielä keksimätön lääke olisi taloudellisesti kaikkein merkittävin?
Vastaus riippuu maasta, mutta luulisin että Suomen tapauksessa se olisi parannuskeino alkoholismiin. Kukaan tuskin tietää onko sellainen ihmelääke keksittävissä, mutta jos olisi, myös sen kansantaloudelliset vaikutukset olisivat suuret.
Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.
Syksyllä opettamani mikrotaloustieteen peruskurssin loppukoe on paraikaa käynnissä. Seuraavassa siitä yksi kysymys, jonka mikroa opiskelemattomatkin pystyvät periaatteessa ratkaisemaan pienellä pähkäilyllä. Pari taloustieteellistä perusmääritelmää täytyy kyllä tuntea, joten listasin ne kirjoituksen loppuun.
Luin hiljattain Osmo Soininvaaran uuden kirjasen, Julkisen sektorin tuottavuus : samalla rahalla enemmän. Osasyy lukemiseen oli tehdä kerrankin arvostelu suomenkielisestä talouskirjasta. Mutta eihän siitä mitään tullut. Kirja on niin hyvä, ettei sitä voi oikein arvostella, vaan täytyy vain suositella.
Tuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia. (lisää…)
“Lehmänkaupoilla” on suomen kielessä turhan negatiivinen kaiku. Ehkä ajatellaan, että ideaalimaailmassa poliitikot tekisivät kaikki toisistaan riippumattomat päätökset yksi kerrallaan, aina kunkin päätöksen meriittejä pohdiskellen. Puolueiden väliset palvelus-vastapalvelus sopimukset mielletään ehkä jopa lieväksi korruption muodoksi. Lehmänkaupat ovat kuitenkin edustuksellisen demokratian olennainen osa, jota ilman päätöksenteko helposti halvaantuisi.
Sama yritys myy samaa tuotetta samalla rajakustannuksella samasta verkkokaupasta eri maihin. Minkälaisia hintaeroja syntyy, ja missä määrin niitä voi selittää veroilla?
Applen iPod on tällaiseen vertailuun hyvä esimerkki, koska tuotteen lisäksi koko vähittäismyyntitapahtuma on identtinen maasta riippumatta. Seuraavasta kuvasta näkyy Applen uuden iPodin hinta eri maissa, arvonlisäveron kanssa ja ilman.
Mikä vaikutus huippuyliopistoon pääsemisellä on valmistumisen jälkeisiin tuloihin? Pittsburghin yliopiston professori Mark Hoekstra pääsi käsiksi erään amerikkalaisen huippuyliopiston hakijoiden myöhempiin tulotietoihin ja tuloksena syntyi mielenkiintoinen tutkimus (viite ja paperi).
Tutkimusasetelmassa verrataan yliopistoon päässeiden ja sieltä niukasti rannalle jääneiden tuloja 10-15 vuotta myöhemmin. Mutta enpäs vielä kerrokaan kuinka suuri se ero on, koska tällaisessa tutkimuksessa “bottom line” numeron merkitystä ei voi ymmärtää tuntematta asetelmaa vähän tarkemmin.
Mikä on tärkeä verkkosivu? No tietenkin sellainen, johon tärkeät verkkosivut linkittävät. Tämä ensi alkuun kehäpäätelmältä kuulostava määritelmä on perustana oivalle tavalle löytää tärkeät osat mistä tahansa verkosta, jonka jäsenet “viittaavat” toisiinsa ja jossa viitatuksi tuleminen kertoo “tärkeydestä.” Menetelmän arkipäiväisin sovellus on Googlen tapa rankata verkkosivuja, mutta muitakin sovelluksia on ja uusia tulee. Hyödyllisin on tieteellisten aikakauslehtien eli journalien arviointi. (lisää…)
Suomalaiset nauttivat viinien ja väkevien alkoholijuomien maailmanmarkkinoilla harvinaislaatuisesta markkinavoimasta. Alko on suomalaisten ostokartelli maailman viinimarkkinoilla.
Yksi talouspolitiikan suurista ongelmista on se, että valtiolla on kyky tehdä lyhyellä aikavälillä taloutta kohentavia mutta pidemmän päälle haitallisia toimia. Perinteisesti tärkein näistä tempuista oli kyky painaa rahaa. Painotuoreilla seteleillä voi ostaa äänestäjille kaikenlaista kivaa - lasku lankeaa vasta myöhemmin laukkaavan inflaation muodossa. (Keskivertoäänestäjä kun seuraa enemmän lompakkoaan kuin M2:ta.) Modernimpi versio tästä tempusta on suhdannetilanteeseen nähden liian alhaiset ohjauskorot.
EU:n hiilidioksidipäästöjen rajoitukset alkavat koskettaa myös lentoliikennettä vuodesta 2012 lähtien. On hyvä että lentoliikenteen erivapaus toimia rajoitusten ulkopuolella poistetaan. Harmi vain, että Euroopan komissio on päättänyt antaa 85% päästö-oikeuksista ilmaiseksi ja vieläpä hyvin perverssin kilpailun perusteella: ne lento-yhtiöt, jotka onnistuvat aiheuttamaan eniten päästöjä seuraavan kahden vuoden aikana, saavat eniten päästö-oikeuksia. Luulisin ettei tarvitse olla ekonomisti nähdäkseen minkälaiset kannustimet tämä antaa lentoyhtiöille.
Suurin osa tämän blogin kirjoittajista on tällä hetkellä Barcelonassa vuoden suurimmassa eurooppalaisessa taloustieteen konferenssissa. (Ari jo raportoikin näkemästään). Tässä minun vuoroni raportoida yhdestä esitelmästä, joka aika yllättäen kiinnitti huomioni.
Tarjei Havnes Oslon yliopistosta esitteli norjalaisella datalla tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan julkinen päivähoito ei ole lähes ollenkaan vaikuttanut naisten työssäkäyntiin, vaan on siirtänyt lapset mummojen hoidosta kunnan hoitoon.
Ydinjätteen loppusijoitus on esimerkki toiminnasta, jossa valtaosa kustannuksista on kiinteitä - eli niitä, jotka täytyy maksaa riippumatta siitä loppusijoitetaanko yksi kilo vai tuhat tonnia. Olisi järjetöntä kaivaa Suomeen kahta puoli kilometriä syvää loppusijoituslaitosta jos yksikin riittää. Fortumin ja TVOn yhteisyritys Posiva on ilmoittanut, että juuri näin täytyy tehdä — mutta vain jos joku muu kuin sen omistajat rakentaisi mahdollisen kuudennen ydinvoimalan.
Vihreiden aivoriihi teki pari vuotta sitten konkreettisen perustuloehdotuksen, rahoituslaskelmineen kaikkineen, jota Ville Niinistö taas markkinoi alkuviikosta Hesarissa. Parametreista voidaan aina kiistellä, mutta aivoriihen lähestymistapa on kunnioituksen arvoinen. (lisää…)
Pikkupojatkin tietävät miten kannattaa jakaa kakku - leikkaaja saa viimeisen palan. Tämän “jakaja valitsee viimeisenä”-mekanismin yleistykset ovat hyödyllisiä vähän monimutkaisemmissakin tilanteissa. Otetaan esimerkiksi kämppikset, jotka ovat vuokranneet asunnon eritasoisilla makuuhuoneilla. Kuinka jakaa huoneet ja vuokra reilulla ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla - ja mieluiten siten että kukaan ei jää kateelliseksi kenenkään muun osasta?