Yhdysvalloissa käydään aktiivista ja monipuolista keskustelua maan tulevasta talouskehityksestä ja erityisesti inflaatiosta ja nopeasti kasvaneen julkisen velan hoitamisesta.
Tällä hetkellä inflaation kiihtymisestä Yhdysvalloissa ei ole merkkejä. Tavanomaiset inflaatio-indikaattorit eivät kuitenkaan ole kovinkaan hyödyllisiä, jos inflaation annetaan tietoisesti nopeutua julkisen velan hoitamiseksi ja sen reaalisen arvon alentamiseksi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Julkisessa keskustelussa taloudelliset konfliktit tulkitaan usein pelkiksi tulonjakokysymyksiksi. Lakot ovat poikkeus. On kaikille selvää, että jos kakkua ei leivota, niin mitään jaettavaakaan ei ole. Juuri päättyvän ahtaajalakon yhteydessä oltiin erityisesti huolissaan sen vaikutuksista vientiin. Lakon vaikutukset kansantalouden kakkuun on suht helppo havaita, mutta ne ovat kuitenkin vain tilapäisiä. Pysyvän monopolivoiman vaikutukset taas eivät ole yhtä silmiinpistäviä, mutta voivat pidemmän päälle olla paljon suurempia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomenkin julkinen velka kasvaa finanssikriisin seurauksena selvästi. Samalla julkisen velan hallinnasta tulee koko kansantalouden kannalta aikaisempaa tärkeämpi asia. Kysymys on pitkälti samoista asioista, joita kotitaloudet joutuvat pohtimaan päättäessään asuntolainansa viitekorosta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin Sanomien taloussivuilla on tänään uutinen rasvaverosta. Uutisen mukaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta esittää ministeriölle, että elintarvikkeiden verotuksella pyrittäisiin ohjaamaan kuluttajien rasvankäyttöä ja siten mm. hillitsemään liikalihomista. Mistä rasvaverossa olisi oikein kysymys? Syntiverosta vai haittaverosta (a la A. Pigou)?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustieteellinen yhdistys (TTY) päätti viime vuonna, että sen suomenkielinen julkaisu eli Kansantaloudellinen aikakauskirja alkaa näkyä netissä ilman viivästystä vuoden 2010 alusta. Tässä se nyt on: 1/2010.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Lakossa olevia ahtaajia (ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä) syytetään koko kansakunnan kiristämisestä. Heidän sanotaan käyttävän hyväkseen asemaansa, jonka avulla heidän on mahdollista pysäyttää Suomen ulkomaankauppa, kiristääkseen itselleen muita työntekijöitä parempia etuja. En ota kantaa lakon oikeutukseen, mutta kysynpä, eikö kiristäminen ole paljon yleisempää, koko yhteiskunnan läpäisevää? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yhdysvaltojen elokuva-akatemia on jakanut Oscar-palkintoja parhaille elokuville, näyttelijöille ja niiden tekijöille jo vuodesta 1929. Ketkä ovatkaan palkinnonsaajia tänä vuonna? Ja miksi ihmeessä kirjoitan aiheesta täällä ATB:ssä?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Mikä yksittäinen vielä keksimätön lääke olisi taloudellisesti kaikkein merkittävin?
Vastaus riippuu maasta, mutta luulisin että Suomen tapauksessa se olisi parannuskeino alkoholismiin. Kukaan tuskin tietää onko sellainen ihmelääke keksittävissä, mutta jos olisi, myös sen kansantaloudelliset vaikutukset olisivat suuret.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kuten kaikki tietävät, Kreikan julkinen talous on epätasapainossa. Mutta kuinka pahasti se on epätasapainossa ja miten sitä arvioidaan?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ei ole kovinkaan epätavallista kuulla työpaikan hierarkiassa alempana olevien työntekijöiden ja asiantuntijoiden ihmettelevän esimiestensä ja -naistensa osaamattomuutta ja epäpätevyyttä. Yhden mielenkiintoisen näkökulman näihin ihmettelyihin tarjoaa ns. Peterin periaate. Se kuuluu jotakuinkin näin: Työpaikkojen hierarkiassa jokaisella työntekijällä on taipumus edetä urallaan, kunnes hänet ylennetään tehtävään, johon hän ei enää ole täysin pätevä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kansainvälistä kauppaa pidetään yhtenä syynä ympäristöongelmien pahenemiseen. Perusteita löytyy ainakin kaksi. Tavaroiden kuljetus lisää päästöjä. Lisäksi kansainvälinen kauppa on osa ketjua, jossa saastuttava tuotanto siirretään maihin, joissa päästöille ei aseteta rajoja ja näin syntyvät halvat tuotteet “”ostetaan takaisin” tiukempien päästörajoitteiden maihin. Jälkimmäistä ilmiötä kutsutaan “saasteparatiisi”-ilmiöksi. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomen Pankin viestintäpäällikön Mika Pösön Vieraskynä-kirjoitus tämän päivän Helsingin Sanomien taloussivuilla kannattaa lukea. Kirjoitus on lyhyt ja selkeä kuvaus siitä, miksi lyhyimmät euribor-korot ovat EKP:n ohjauskorkoja alhaisempia ja miten pankkien poikkeuksellinen likviditeetinkysyntä (ja keskuspankkien viimeaikaiset toimet finanssikriisin ratkaisemiseksi) ovat vaikuttaneet euribor-korkojen määräytymiseen.
Mielenkiintoista on myös pohtia, miten euribor-korkojen poikkeuksellisen alhainen taso vaikuttaa siihen, kuinka korkojen aikarakennetta (eli ns. tuottokäyrää) pitäisi tulkita.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tulotaso henkeä kohden on nyt samalla tasolla kuin se oli 1960-luvun lopulla. Maanosa ei kuitenkaan ole ollut pysähdyksissä. Se kasvoi nopeasti 1950- ja 60-luvuilla, mutta talous ja yhteiskunta kokonaisuutena romahti 1970-luvulta alkaen. 1990-luvun lopulta alkaen se on kuitenkin kasvanut nopeasti. Onko kasvu nyt pysyvää? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloussanomien (14.1) mukaan Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mielestä “[...]nyt ei ole aika nostaa esille asioita, jotka ovat omiaan herättämään epävarmuutta kulutuskysynnän jatkumisesta. Esimerkiksi puheet veronkiristyksistä ja julkisen talouden vajeen paikkaamisesta olisi Tyrväisen mukaan syytä siirtää vaikkapa vuoden päähän.”
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kirjoitin aikaisemmin Ranskan liikkeelle laskemista reaalibondeista ja noin viiden vuoden reaalikoroista. Ranska laskee aika ajoin liikkeelle myös usean vuosikymmenen päästä erääntyviä reaalibondeja. Niiden hintojen perusteella saadaan vastaavasti tietoa hyvin pitkistä reaalikoroista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »