Kansantaloustieteen laitos on nyt Taloustieteen laitos. Siis täällä juuri syntyvässä Aalto-yliopistossa.
Alamme suomenkielisestä nimestä on silloin tällöin keskusteltu—tylsä aihe—mutta kohta ei enää tarvitse. Tuo hämäävä kansan- etuliite oli kummallisen historian jäänne, ja se tuskin palaa kun siitä on kerran päästy eroon.
Nimisekoilun historiaan voi tutustua kollegani Matti Pohjolan muutaman vuoden takaisessa KAKin pääkirjoituksessa:
Taloustiede vai kansantaloustiede.
Libertaristit väittävät (ainakin monet heistä), että verotus loukkaa henkilökohtaista vapautta ja yksityistä omistusoikeutta (paitsi siltä osin kuin veroja kannetaan vain turvaamaan yksityisomistus). Väitteen teoreettinen pohja (jonka tunnetuin muotoilu on Robert Nozickin luoma) on heppoinen, kuten esimerkiksi Gerald Cohen on osoittanut, mutta myös sen empiirinen pohja on reikiä täynnä (jos tällaisille väitteille mitään empiiristä näyttöä puolesta tai vastaan ylipäätään voi olla). Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kotimaisessa keskustelussa pohditaan toistuvasti sitä, ottavatko kotitaloudet liian suuria asuntolainoja ja kuinka kulutusluottojen ja pikavippien ottaminen johtaa ylivelkaantumiseen.
Jonathan Levin (Stanford University) piti viime viikolla esitelmän kulutusluottomarkkinoista ja -sopimuksista Toulousessa järjestetyissä CEPR:in soveltavan toimialantaloustieteen seminaarissa. Se asettaa suomalaiset kulutusluottomarkkinat uudenlaiseen valoon.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kiinteät kustannukset ovat niitä, jotka eivät riipu tuotannon määrästä. Kahvila tarvitsee espressokoneen myi se sitten yhden tai sata kuppia päivässä. Kahvila voi vähentää kiinteitä kustannuksia tinkimällä laitteiden laadusta, mutta jossain tulee raja vastaan. Jos joutuu tarjoamaan juhlamokkaa murukahvia pahvimukeista, niin voidaan kysyä onko oman kahvilan pitämisessä enää mitään järkeä.
Myös itsenäisten valtioiden pyörittämiseen liittyy kiinteitä kustannuksia, jotka ovat pienille maille suhteellisesti raskaampia. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin Sanomien (24.5) mukaan Valtiovarainministeriö valmistelee uudistusta, joka keventäisi kertamaksullisten eläkevakuutuksen verotusta. Nykyjärjestelmässä kertamaksulla maksettavan eläkevakuutuksen verotus on hyvin kireätä. Käytännössä verottaja ottaa silloin osan myös sijoitettavasta pääomasta eikä vain sen tuotosta kuten yleensä säästämisen verotuksessa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Viime viikolla tuli kuluneeksi vuosi tämän blogin synnystä. Ennen blogin virallista paljastamista ulkomaailmalle (linkit kotisivuilta, sähköposteja tutuille toimittajille, ym.) takana oli kuukauden verran “lämmittelykirjoituksia” ja teknisten yksityiskohtien hiomista. Alaotsikoksi tarkoitettu työnimi jäi lopulta pysyväksi.
Etukäteen ei ollut ollenkaan selvää löytäisikö kukaan Akateemista Talousblogia, mutta jo parin kuukauden sisällä päivittäinen käyntimäärä oli noussut noin viiteensataan, ja viime kuukaudet se on vaihdellut 1000-1500 paikkeilla.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustieteilijät ovat perinteisesti epäilleet erilaisten ostoboikottien tai muuntyyppisen kansalaisaktivismin mahdollisuuksia parantaa maailman heikompiosaisten asemaa. Onko epäilylle perusteita? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa ja kansainväliset sijoitukset ovat tärkeitä. Hyvät kauppasuhteet edistävät molempia.
Ohjaako se, miten paljon luotamme toisiin maihin ja niiden kansalaisiin ulkomaankauppaa, vientiä ja kansainvälisiä sijoituksia?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Eduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Bloggaajakollegani pohti aiemmassa jutussa, onko HITAS-järjestelmässä mitään järkeä? Olen samaa mieltä - ei siinä taloudellisessa mielessä järkeä olekaan. Minkä tahansa tavoitteen nimeätkin, niin löytyy tehokkaampia ja halvempia tapoja päästä samaan tavoitteeseen. Jos vaikka halutaan määritellä joku osajoukko kansalaisiasta, puolisatunnaisesti tai muuten, joiden asumiskuluja halutaan alentaa, niin siihen löytyisi fiksumpiakin tapoja, kuten ihan vaan rehellinen tulonsiirto.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Pitäisikö julkisen sektorin tukea yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjyyttä ja yrityksien toimintaa ja jos, niin kuinka?
William Kerr (HBS) ja Ramana Nanda (HBS) esittävät tuoreessa VoxEU-blog kirjoituksessaan “Picking the winning way: The right policy to support entrepreneurs“, että ehdottomasti väärä keino on se, että julkinen sektori pyrkii löytämään voittajayrityksiä tai -toimialoja ja kohdistamaan julkista tukea niille.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ydinvoimapakettia on myyty hyvinvointivaltion pelastushankkeena, joka synnyttää uuden kasvun ja kukoistuksen kauden. Todellisuudessa pakettia voi luonnehtia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanslerin sanoin (Matti Lehti/Avista 2/2009):
“Teollisuus on uusi maatalous”.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Eri puolilla Eurooppaa on esitetty valtiollisia tukipaketteja tuhkapilvien kurjistamille lentoyhtiöille. Perusteluna on käytetty mm sitä, että poikkeuksellinen luonnonkatastrofi ei saisi ajaa lentoyhtiöitä konkurssiin, niiden toiminta kun on Euroopalle tärkeää. Joka tällaiseen argumentin nielaisee uskoo väärään analogiaan - siihen että yritys on ikään kuin ihminen ja että konkurssi on ikään kuin kuolema.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Muutaman päivän takainen uutinen siitä, miten ihmiset jonottivat uusia Hitas-asuntoja yön yli ulkona, on herättänyt jälleen keskustelua koko Hitas-järjestelmän järkevyydestä tai järjettömyydestä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tässäkin blogissa on keskusteltu siitä, miten hyvinvointia voidaan mitata ja miten eri maiden tilaa voidaan verrata toisiinsa. Monissa, ilmeisesti useimmissa hyvinvointimitoissa yhtenä osamittarina on bruttokansantuote asukasta kohden. Mutta miten eri maiden bruttokansantuotteita edes voidaan verrata toisiinsa? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Jalkapannan käyttö vankilan sijasta on vähentänyt rikoksenuusimisia Argentiinassa. Tiedämme tämän, koska tutkijat Rafael di Tella ja Ernesto Schargrodsky (linkki työpaperiin) huomasivat, että Argentiinan systeemi tuottaa tahattoman satunnaiskokeen, joka mahdollistaa jalkapantojen syy-seurausvaikutuksen mittaamisen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »