Syksyllä opettamani mikrotaloustieteen peruskurssin loppukoe on paraikaa käynnissä. Seuraavassa siitä yksi kysymys, jonka mikroa opiskelemattomatkin pystyvät periaatteessa ratkaisemaan pienellä pähkäilyllä. Pari taloustieteellistä perusmääritelmää täytyy kyllä tuntea, joten listasin ne kirjoituksen loppuun.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Käsiaseiden täyskieltoa vastustetaan järjestelmällisesti sanavalinnoilla, jotka vetoavat siihen, ettei ampumatapauksia pystytä koskaan täysin estämään. Sanavalinta hyödyntää ns. framing -vaikutusta: esitettyjen vaihtoehtojen järkevyys vastaanottajan näkökulmasta riippuu niiden muotoilusta, vaikka vaihtoehtojen sisältö on sama. Ampumatapausten yhteydessä painotetaan sitä, että mikään laki ei estä tapahtumia varmuudella, vaikka samaan aikaan ymmärretään tiukan lain vaikuttavan uhrien määrään.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Luin hiljattain Osmo Soininvaaran uuden kirjasen, Julkisen sektorin tuottavuus : samalla rahalla enemmän. Osasyy lukemiseen oli tehdä kerrankin arvostelu suomenkielisestä talouskirjasta. Mutta eihän siitä mitään tullut. Kirja on niin hyvä, ettei sitä voi oikein arvostella, vaan täytyy vain suositella.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomen kansantaloutta koskevista talousennusteista on kirjoitettu viime aikoina paljon. Erityisesti on pohdittu yleiseen talouskehitykseen ja valtion verotulojen kehitykseen liittyvien ennusteiden osumatarkkuutta ja niiden käyttöä talouspoliittisessa päätöksenteossa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Millaisella informaatiolla yhteiskunnallisia päätöksiä tulisi tehdä? Taloustieteessä arvotetaan eri politiikkavaihtoehtoja sen mukaan, miten ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Näin joulun alla tuntuu asianmukaiselta muistuttaa siitä viisaudesta, että raha ei tuo onnea, vaan onnea tuo ne tavarat ja palvelut, joita rahalla saa. Tämä perustelee samalla sen, miksi reaalikorkojen pitäisi olla monien päätösten kannalta paljon tärkeämpiä kuin nimelliskorkojen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taantuman seurauksena työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti ja esimerkiksi Suomen Pankki arvioi hiljattain (ks. Euro & talous 4/2009), että suurin pudotus työllisyysasteessa saattaa euroalueella olla vielä edessä.
Työmarkkinoiden muutokset eivät kohtele kaikkia työntekijäryhmiä samalla tavoin. Koska työllisyystilanteen heikentyessä työmarkkinoihin ja -elämään heikoimmin kiinnittyneet ryhmät kärsivät siitä usein eniten, erityisesti nuorten työllisyystilannetta on perusteltua seurata tarkasti.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kööpenhaminassa neuvotellaan uutta ilmastosopimusta Kioton sopimuksen jatkoksi. Miksi tarvitaan uudenlainen sopimus? Mielestäni ilmastopolitiikan haasteet eivät liity Kioton sopimuksen arkkitehtuuriin — se tarjoaa mielestäni hyvän mallin jatkosopimukselle.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
“Lehmänkaupoilla” on suomen kielessä turhan negatiivinen kaiku. Ehkä ajatellaan, että ideaalimaailmassa poliitikot tekisivät kaikki toisistaan riippumattomat päätökset yksi kerrallaan, aina kunkin päätöksen meriittejä pohdiskellen. Puolueiden väliset palvelus-vastapalvelus sopimukset mielletään ehkä jopa lieväksi korruption muodoksi. Lehmänkaupat ovat kuitenkin edustuksellisen demokratian olennainen osa, jota ilman päätöksenteko helposti halvaantuisi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Viime lauantain Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 28.11.) painotti pääsanomanaan sitä, että tutkimukset antavat varsin vaihtelevan kuvan elvytyksen ja eri elvytysmuotojen (meno- vs. veroelvytys) vaikutuksista. Pääkirjoituksessa ei kuitenkaan kysytty oikeaa kysymystä. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ongelmien ratkaisu ja uusien ideoiden löytäminen on hankalaa, aikaavievää ja kallista. Ratkaisuja ja ideoita voi kuitenkin kierrättää eli ne ovat jaettavissa. Kertaalleen tuotettua ideaa voi - ainakin periaatteessa - soveltaa ja hyödyntää ilmaiseksi jokainen, joka saa sen tietoonsa.
Vain harvoilla meistä on mahdollisuus toteuttaa parhaitakaan oivalluksiaan, saati kehittää niitä esimerkiksi kohti kaupallisesti hyödynnettävää keksintöä. Useimmat ideoista ovat sitäpaitsi varmaankin lähinnä erilaisia arkielämää helpottavia oivalluksia. Miksipä emme siis kierrättäisi ideoitamme?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Hallitusta on viime aikoina monelta taholta syytetty siitä, että sen elvytyspolitiikka perustuu liiaksi veronalennuksiin ja liian vähän julkisen kulutuksen ja investointien lisäämiseen. Veronalennusten katsotaan olevan tehottomia, koska kuluttajat säästävät suuren osan veronalennuksistaan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Esitetäänkö tässä blogissa maksettuja mielipiteitä? On ilmennyt, että Fennovoima tutkii, kuka mahtaa rahoittaa tällä kanavalla esitettyjä ajatuksia. Hanke on kiehtova ja sen viesti on sen verran yllättävä, että on ehkä tarpeellista kertoa mistä akateemiset ajatukset kumpuavat ja mikä on niiden yhteys ulkopuoliseen rahoitukseen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kuuluisa ekonomisti nimeltä Planner oli lomilla Karibianmeren saarella, jonka päällikkö oli Maximin. Kun päällikkö kuuli Plannerin olevan maisemissa, kutsui Maximin tämän illalliselle kertoakseen seuraavan ongelman.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Rahoituskriisin seurauksena on ehdotettu – syystäkin – mitä erilaisempia sääntelyjärjestelmän uudistuksia. Viimeisimpänä Englannin keskuspankin pääjohtaja Mervyn King esitti, että tavallisia talletuksia vastaanottavien pankkien sijoitustoiminta tulisi rajata vain turvallisiin ja likvideihin arvopapereihin. Näin syntyisi eräänlainen ”kapea pankki” (narrow bank), joka olisi turvallinen ja joka tarjoaisi kuluttajille ja yrityksille vain peruspankkipalvelut, kuten talletus-, maksuväline- ja maksujenvälityspalvelut.
Vaikka kapea pankki kuulostaa varsin yksinkertaiselta ratkaisulta rahoitussektorin vakausongelmiin, se ei ole ongelmaton ehdotus. Tämä Tuomas Takalon kanssa yhteistyössä laadittu kirjoitus pohtii, miksi ei.
Lue loput tästä kirjoituksesta »