Olen Mosambikiin tekemäni (työ)matkan lopulla ja kirjoitan asiasta, joka on juuri nyt hotellissa päällimmäisenä mielessäni: valuuttakursseista. Mosambikiin tarvitaan viisumi. Sen voi hankkia Suomessa matkatoimiston kautta tai sitten sen voi hankkia rajalla. Jos viisumin hankkii ennen matkaa, niin se on paljon kalliimpi kuin sen viisumin hinta, jonka saa rajalta. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Sama yritys myy samaa tuotetta samalla rajakustannuksella samasta verkkokaupasta eri maihin. Minkälaisia hintaeroja syntyy, ja missä määrin niitä voi selittää veroilla?
Applen iPod on tällaiseen vertailuun hyvä esimerkki, koska tuotteen lisäksi koko vähittäismyyntitapahtuma on identtinen maasta riippumatta. Seuraavasta kuvasta näkyy Applen uuden iPodin hinta eri maissa, arvonlisäveron kanssa ja ilman.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma oli lokakuussa 52 miljardia euroa (ks. Finanssialan keskusliiton tiedote). Kotitaloudet ja yhteisöt ovat palanneet ja palaamassa rahastosijoittajiksi, sillä esimerkiksi ns. nettomerkinnät kotimaisten osakerahastojen rahasto-osuuksiin ovat olleet positiivisia kuluvan vuoden alusta asti.
Sijoittajien kannattaa olla valikoivia sijoitusrahastoja valitessaan ja peruskriittisiä niiden tuottamia tuottoja arvioidessaan. Myös sijoitettujen varojen perään kannattaa katsoa, useammastakin syystä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
USAn liittovaltion suuri budjettivaje on nostanut siellä jälleen esiin kysymyksen arvonlisäverosta. Yhdysvallat on ainoa OECD-maa, jossa ei ole käytössä arvonlisäveroa. Sen sijaan siellä on käytössä paljon kömpelömpi, osavaltiokohtainen myyntivero (”sales tax”), jonka fiskaalinen merkitys on melko pieni.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Fennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.
Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Mikä vaikutus huippuyliopistoon pääsemisellä on valmistumisen jälkeisiin tuloihin? Pittsburghin yliopiston professori Mark Hoekstra pääsi käsiksi erään amerikkalaisen huippuyliopiston hakijoiden myöhempiin tulotietoihin ja tuloksena syntyi mielenkiintoinen tutkimus (viite ja paperi).
Tutkimusasetelmassa verrataan yliopistoon päässeiden ja sieltä niukasti rannalle jääneiden tuloja 10-15 vuotta myöhemmin. Mutta enpäs vielä kerrokaan kuinka suuri se ero on, koska tällaisessa tutkimuksessa “bottom line” numeron merkitystä ei voi ymmärtää tuntematta asetelmaa vähän tarkemmin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan taloustieteessä sellaisia (taloudellisen tai muun) päätöksenteon tai toiminnan seurauksia, jotka vaikuttavat muihin osapuoliin mutta joita päätöksentekijä tai toimija itse ei halua tai voi ottaa huomioon.
Ulkoisvaikutukset voivat olla hyödyllisiä ja miellyttäviä (”ulkoishyödyt”) tai haitallisia ja epämiellyttäviä (”ulkoishaitat”).
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yhteisresurssien ongelmat saivat ansaitsemaansa huomiota, kun tieto Elinor Ostromin taloustieteen Nobel-palkinnosta (tai eihän se tietysti mikään oikea Nobel ole, kuten tulee muistaa sanoa, mutta miksi nämä tyypit päästetään vuodesta toiseen samoihin bailuihin todellisten nobelistien kanssa?) julkistettiin. Eniten huomiota kiinnitettiin hänen tutkimukseensa, jonka mukaan kastelujärjestelmien yksityistäminen Nepalissa ei parantanutkaan kastelun tehokkuutta. Ehkä hänen opeilleen on käyttöä Suomessakin. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ilmastopolitiikka ei ole täydellistä, erityisesti koska ilmastoa ei harrasteta kaikkialla. Seuraa hiilivuotoa, mikä tarkoittaa että päästöjen leikkaukset johtavat päästöjä tuottavan aktiviteetin siirtymiseen toisaalle. Tämä alueellinen hiilivuoto on ollut yksi lyömäase EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa vastaan. Toinen hiilivuodon ilmentymä on ajallinen: odotetut päästöjen leikkaukset tulevaisuudessa johtavat päästöjen lisääntymiseen heti.
Hiilivuoto, alueellinen tai ajallinen, ei ole kestävä argumentti ilmastopolitiikkaa vastaan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kirjoitin muutama viikko sitten kiinteistöveroon kaavaillusta energiaporrastuksesta. Asiaa selvittänyt työryhmä julkaisi tänään raporttinsa. Se on hämmentävää luettavaa, erityisesti ottaen huomioon, kuinka voimakkaasti asuntoministeri ajoi ideaansa julkistamistilaisuuden jälkeen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustieteessä julkishyödykkeellä tarkoitetaan tyypillisesti hyödykettä, jota pääsevät kuluttamaan kaikki, kun se on kertaalleen tuotettu. Julkishyödykkeelle on ominaista se, että sen tuottajan on hyvin vaikeaa estää (muita) ihmisiä hyötymästä siitä.
Vaikka lapset ovat tietysti kaikkea muuta kuin hyödykkeitä, lapsien hankkimisella ja heidän hyvällä kasvatuksella on ainakin jotain yhteistä julkishyödykkeiden tuotannon kanssa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Mikä on tärkeä verkkosivu? No tietenkin sellainen, johon tärkeät verkkosivut linkittävät. Tämä ensi alkuun kehäpäätelmältä kuulostava määritelmä on perustana oivalle tavalle löytää tärkeät osat mistä tahansa verkosta, jonka jäsenet “viittaavat” toisiinsa ja jossa viitatuksi tuleminen kertoo “tärkeydestä.” Menetelmän arkipäiväisin sovellus on Googlen tapa rankata verkkosivuja, mutta muitakin sovelluksia on ja uusia tulee. Hyödyllisin on tieteellisten aikakauslehtien eli journalien arviointi. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Ennen johtajat ja työntekijät, herrat ja narrit, tapasivat tai joutuivat nokikkain päivittäin työtehtävissä, kaikki suorittivat tehtäviään samoissa tiloissa samaan aikaan. Näin ei enää ole, vaan joudumme lukemaan esimerkiksi siivoojien työstä Hesarin kuukausiliitteestä, harvoin enää näemme siivoojia työmme yhteydessä, näemme vain heidän työnsä tulokset. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Hyvä että talouden mittareiden kuten BKT:n puutteista keskustellaan. Mittarin valinta on kuitenkin samalla tavoitteiden valintaa, joten mittarin valinta ei ole tekninen kysymys, jonka esimerkiksi tilastoviranomainen voi hoitaa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustieteessä eläkevakuutuksella (life annuity) tarkoitetaan vakuutusta, joka antaa taloudellista turvaa pitkää elinikää vastaan. Lakisääteiset eläkkeemme ovat tällainen vakuutus, sillä jokainen saa työ- ja kansaneläkettä kuolemaansa saakka. Hyvin vanhaksi elävä nostaa siten maksamiinsa eläkemaksuihin verrattuna elämänsä aikana paljon enemmän eläkettä kuin keskimääräistä nuorempana kuoleva.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Suomalaiset nauttivat viinien ja väkevien alkoholijuomien maailmanmarkkinoilla harvinaislaatuisesta markkinavoimasta. Alko on suomalaisten ostokartelli maailman viinimarkkinoilla.
Lue loput tästä kirjoituksesta »