Kirjoitukset: Marko Terviö
Kotisivu:
http://aalto-econ.fi/tervio/
Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
17.6.2015
Yksi perheyritysten ominaispiirteistä on, että toimitusjohtajan pesti usein periytyy isältä pojalle. Monet kyvyt ovat osaksi periytyviä, mutta harvalla alalla on sukulaisuudella yhtä suuri merkitys. Eikä ihme: jos vaikka Suomen olympiajoukkueeseen valittaisiin vain aiempien olympia-urheilijoiden lapsia, niin menestys olisi varmasti nykyistäkin heikompaa. Toisaalta on tekijöitä, jotka voivat puoltaa johtotehtävien periytymistä juuri perheyrityksissä. Ehkä omistajaperheen lapsen on helppo vähitellen oppia juuri sen oman yrityksen asiat, jotka ulkopuolisen täytyy opetella kerralla alusta asti.
(lisää…)
Avainsanat: instrumenttimuuttujat
Aihealue Menetelmät, Rahoitus, Työmarkkinat | 6 kommenttia »
13.10.2014
Uudessa KAKissa on arvioni Thomas Pikettyn hittikirjasta “Capital in the 21st Century.” (Linkki artikkeliin.) Minut pyydettiin kirjoittajaksi, koska olin kesäkuussa Pikettyn diskussantti Yrjö Jahnssonin Säätiön järjestämässä “Inequality and health” seminaarissa. Sen ohjelmasta oli sovittu jo aikaa ennen Pikettyn pop-tähteyttä. Kevään mediahässäkkä lienee ollut syy siihen, että hän vaihtoi esityksensä aihetta loppumetreillä ja puhui nimenomaan kirjasta eikä uudesta tutkimuksestaan.
(lisää…)
Avainsanat: tuloerot, verotus
Aihealue Kirja-arvostelut, Työmarkkinat | 12 kommenttia »
25.5.2014
Näin vaalipäivänä on syytä muistaa, että rehellinen ääntenlasku ei ole itsestäänselvyys. Kannatan vanhanaikaista paperilapuilla äänestämistä, koska ääntenlasku paperivaaleissa on teknisesti yksinkertaista ja kuka tahansa ymmärtää miten laskeminen tapahtuu. Moni suomalainen (suurin osa?) tuntee jonkun, joka on joskus ollut vaalivirkailijana, eikä prosessiin liity mystiikkaa. Paras tae rehellisyydelle on toki konsensus rehellisen ääntenlaskun tärkeydestä. Toinen tae on se, että järjestelmällistä vilppiä olisi mahdotonta pitää salassa muilta puolueilta.
(lisää…)
Aihealue Lajittelematon | Ei kommentteja »
20.2.2014
Kirurgi Atul Gawande kertoo mainiossa kirjassaan ”Complications” kokemuksen valtavasta merkityksestä leikkausten onnistumiselle. Hänen paras todisteensa kokemuksen merkitykselle on se vaiva, jota kirurgit näkevät, jotta heidän omaisensa eivät joutuisi kokemattoman kollegan operoimaksi. Vaikka vanhempi kollega neuvoisi noviisia vierestä, niin se nyt vaan ei ole läheskään sama asia kuin veitsen käyttäminen. Jonkun täytyy omin käsin tehdä ratkaisevat viillot. Joskus joku tekee sen ensimmäistä kertaa oikealle potilaalle. Ja jonkun täytyy olla se ensimmäinen potilas.
(lisää…)
Avainsanat: oppimiskäyrä, työurat
Aihealue Työmarkkinat | 3 kommenttia »
30.12.2013
Yksinkertaisin kehitysavun muoto on antaa rahaa kehitysmaiden asukkaille. Suoraa raha-apua välittävä avustusjärjestö GiveDirectly on tehnyt tästä helppoa ja halpaa. Järjestön työntekijät etsivät Keniassa käsiinsä kaikkein köyhimpiä ihmisiä, jotka elävät alle dollarilla päivässä (perustuntomerkki: asuu savimajassa), ja antaa heille noin vuoden parin keskituloa vastaavan rahasumman. Kukin saa käyttää rahat miten parhaaksi katsoo, ilman ehtoja. Jälkeenpäin tutkijat käyvät selvittämässä mitä vaikutuksia avulla on ollut avunsaajiin ja heidän naapureihinsa.
(lisää…)
Avainsanat: hyväntekeväisyys, kehitysapu
Aihealue Kehitystalous | 9 kommenttia »
30.11.2013
HS-raadissa kysyttiin tällä kertaa johtajien palkoista, mistä olen kirjoittanut täällä At-blogissa aiemminkin. Kysymyksen motivaatio oli selvästi kohu Kevan johtajan palkasta, sekä yleinen huoli ja potutus johtajien korkeista palkoista. Kysymys kuului: Miten johtajien palkoista pitäisi päättää?
Lyhyt vastaus: Yhtiön hallituksen täytyy päättää, ja sitten olla vastuussa päätöksistään omistajille. Normaali bisnesjärki pätee tässäkin: lisähintaa kannattaa maksaa vain, jos on pakko, jotta saa parempaa laatua. Huono hallitus vain matkii muiden yhtiöiden päätöksiä. (lisää…)
Aihealue Työmarkkinat | 4 kommenttia »
25.11.2013
Klassisessa informaation taloustieteen esimerkissä joukko kuluttajia saapuu peräkkäin kahden ravintolan luokse, ja pohtii kumpaan ravintolaan kannattaisi mennä. Tiedetään, että toinen ravintoloista on hyvä ja toinen huono, mutta kuluttaja ei kokeilematta tiedä kumpi on hyvä. Ennen päätöstä kuluttaja näkee ikkunasta kuinka paljon ravintoloissa on asiakkaita, mutta ei sitä kuinka tyytyväisiä he ovat valintoihinsa. Jokaisella kuluttajalla on myös jokin oma käsitys, eli informatiivinen mutta epävarma “signaali” siitä kumpi ravintola on parempi.
(lisää…)
Avainsanat: Informaatio, kandimikro, Oppiminen
Aihealue Mikro | 5 kommenttia »
27.9.2013
Asuntojen hinnat ovat jo pitkään nousseet nopeammin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Asuntojen määrän kasvua rajoittaa rakennusmaa, jonka määrän kasvu on puolestaan kiinni kaupungin aiemmista poliittisista linjauksista. Pysyvästi korkeamman hintatason mahdollistaa se, että tarjonta ei reagoi hintaan: tuottajat eivät pysty luomaan lisää asuntotontteja, oli hintataso mikä tahansa, eikä nykyisten talojen tilalle saa rakentaa entistä korkeampia.
(lisää…)
Avainsanat: Asuntomarkkinat, kaavoitus
Aihealue Julkinen talous, Kaupunkitalous, Mikro | 30 kommenttia »
23.7.2013
Tässä esitelmä, jonka pidin viime lokakuussa Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Sama kirjoitus löytyy myös Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikirjasta 2012.
Oopperalaulaja Elizabeth Billington oli aikansa supertähti. Covent Gardenin ja Drury Lanen oopperatalot kilpailivat hänen kyvystään täyttää katsomot. Vuonna 1801 hänen tulonsa olivat yli 10 000 £, mikä vastasi noin 300 tavallisen työntekijän vuosipalkkaa.
(lisää…)
Avainsanat: tulonjako
Aihealue Työmarkkinat | 15 kommenttia »
7.6.2013
Kaupunginsuunnittelulautakunta puolsi aiemmin tällä viikolla tunnelin rakentamista Sörnäisten teollisuusalueen alitse (linkki esitykseen). Tunneli mahdollistaisi esityksen mukaan 200 000 lisäneliötä asuntoja Kalasatamaan. Tunneli myös kasvattaisi aika monen muun asuntoneliön arvoa, kun suuri osa Kalasataman läpikulkuliikenteestä katoaisi maan alle. Ongelma on siinä, että tunnelin hinta-arvio on 160 miljoonaa euroa, ja se ei ehkä mahdu kaupungin investointikaton alle.
(lisää…)
Avainsanat: Asuntomarkkinat, Hitas, kaavoitus
Aihealue Julkinen talous, Kaupunkitalous | 11 kommenttia »
26.4.2013
Anat Admati ja Martin Hellwig kirjoittivat hiljattain huomionarvoisen kirjan “The Bankers’ New Clothes: What’s Wrong with Banking and What to Do about It.” (Princeton University Press, 2013). Heidän pääteesinsä on yksinkertainen uudistus: pankeilta vaadittavaa osakepääoman osuutta kokonaispääomasta on nostettava huomattavasti. Heidän mukaansa tämä yksinkertainen säännös lisäisi huomattavasti pankkitoiminnan ja koko talouden vakautta, ilman merkittäviä kustannuksia muille kuin pankkien nykyisille osakkeenomistajille.
(lisää…)
Avainsanat: pankkisäätely, velkavipu
Aihealue Julkinen talous, Kirja-arvostelut, Rahoitus | 11 kommenttia »
25.3.2013
Helsingin kaupunki julkaisi viime viikolla raporttiluonnoksen pysäköintipolitiikasta (linkki pdf:ään). Siinä ehdotetaan mm. asukaspysäköintimaksujen selvää korottamista. Esitys on oikeansuuntainen ja raportissa on monia hyviä pointteja, mutta hinnoittelun perusteluissa ja tavoitteissa olisi vielä parantamisen varaa.
(lisää…)
Avainsanat: hinnoittelu, kaupunkisuunnittelu, liikenne, pysäköinti
Aihealue Kaupunkitalous, Mikro | 6 kommenttia »
28.11.2012
On kaksi toimivaa ja yksinkertaista tapaa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästövero on poliittisesti määrätty kiinteä hinta päästöille, siihen hintaan kuka tahansa saa sitten tuottaa niin paljon saastetta kuin mistä jaksaa maksaa. Päästökauppa taas perustuu poliittisesti määrättyyn kiinteään määrään päästölupia, ne jotka eniten maksavat saavat ostettua päästöluvat itselleen ja hinta on se jolla luvat menevät kaupaksi. Veron ja lupakaupan periaatteellinen ero on mitätön. Jokaista veron tasoa vastaa tietty kokonaismäärä päästölupia, jolla päästään samaan lopputulokseen.
(lisää…)
Avainsanat: haittavero, ilmastonmuutos, kandimikro, päästökauppa, rautalanka
Aihealue Julkinen talous, Ympäristö | 4 kommenttia »
25.10.2012
On useita hyviä syitä käydä äänestämässä. Yksi yleisimmistä, mutta samalla vaikeimmin perusteltavissa olevista syistä, on halu vaikuttaa siihen kuka tulee valituksi. Yksittäisen äänestäjän ääni menee lähes aina vaikuttamismielessä hukkaan, koska vaalitulos on harvoin yhdestä äänestä kiinni. Pienemmissä vaaleissa yksittäisen äänestäjän todennäköisyys antaa ratkaiseva ääni ei kuitenkaan ole aivan naurettavan pieni. Suomen kunnallisvaaleissa se on keskimäärin 0.6%.
(lisää…)
Avainsanat: vaalit
Aihealue Julkinen talous, Mikro | 7 kommenttia »
1.10.2012
Kirjoitin hiljattain kauppapolitiikasta Niin & näin-lehteen, josta pyydettiin Dani Rodrikin uusimman kirjan teemoihin liittyvää juttua. ( Linkki juttuuni ) Yksi Rodrikin pointeista on, että kansainvälisen kaupan esteet voivat joskus olla hyödyllisiä, jos taloudellisesti tehokkaammat tavat vaikuttaa asioihin ovat poliittisesti tai institutionaalisesti mahdottomia. Eräs aihe, joka olisi mennyt vähän sivuraiteille tuossa jutussa, mutta käy blogijutun aiheeksi, on uusien toimialujen suojelu (infant industry protection).
(lisää…)
Avainsanat: kauppapolitiikka, tukiaiset
Aihealue Kansainvälinen talous | 2 kommenttia »
14.7.2012
Hesarista tupsahti kiertohaastattelu eurokriisistä, joka on kuulemma lähetetty 50 ekonomistille.
Pysyykö euroalue koossa? Olkaa hyvä, vastatkaa yhdellä ilmaisulla: KYLLÄ, EI tai EN OSAA SANOA. Antakaa vastauksellenne lyhyt perustelu eli 2-3 lyhyttä virkettä (Noin 200 merkkiä välilyönnit mukaan lukien).
Aika pahan heittivät.
(lisää…)
Aihealue Mikro | 5 kommenttia »