Kirjoitukset: Marko Terviö


Kotisivu: http://aalto-econ.fi/tervio/

Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

Pysäköinnin hinnoittelusta

25.3.2013

Helsingin kaupunki julkaisi viime viikolla raporttiluonnoksen pysäköintipolitiikasta (linkki pdf:ään). Siinä ehdotetaan mm. asukaspysäköintimaksujen selvää korottamista. Esitys on oikeansuuntainen ja raportissa on monia hyviä pointteja, mutta hinnoittelun perusteluissa ja tavoitteissa olisi vielä parantamisen varaa.

(lisää…)

Alkeita: päästökauppa ja päästövero

28.11.2012

On kaksi toimivaa ja yksinkertaista tapaa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästövero on poliittisesti määrätty kiinteä hinta päästöille, siihen hintaan kuka tahansa saa sitten tuottaa niin paljon saastetta kuin mistä jaksaa maksaa. Päästökauppa taas perustuu poliittisesti määrättyyn kiinteään määrään päästölupia, ne jotka eniten maksavat saavat ostettua päästöluvat itselleen ja hinta on se jolla luvat menevät kaupaksi. Veron ja lupakaupan periaatteellinen ero on mitätön. Jokaista veron tasoa vastaa tietty kokonaismäärä päästölupia, jolla päästään samaan lopputulokseen.

(lisää…)

Ratkaiseva ääni

25.10.2012

On useita hyviä syitä käydä äänestämässä. Yksi yleisimmistä, mutta samalla vaikeimmin perusteltavissa olevista syistä, on halu vaikuttaa siihen kuka tulee valituksi. Yksittäisen äänestäjän ääni menee lähes aina vaikuttamismielessä hukkaan, koska vaalitulos on harvoin yhdestä äänestä kiinni. Pienemmissä vaaleissa yksittäisen äänestäjän todennäköisyys antaa ratkaiseva ääni ei kuitenkaan ole aivan naurettavan pieni. Suomen kunnallisvaaleissa se on keskimäärin 0.6%.

(lisää…)

Uusien toimialojen suojelusta

1.10.2012

Kirjoitin hiljattain kauppapolitiikasta Niin & näin-lehteen, josta pyydettiin Dani Rodrikin uusimman kirjan teemoihin liittyvää juttua. ( Linkki juttuuni ) Yksi Rodrikin pointeista on, että kansainvälisen kaupan esteet voivat joskus olla hyödyllisiä, jos taloudellisesti tehokkaammat tavat vaikuttaa asioihin ovat poliittisesti tai institutionaalisesti mahdottomia. Eräs aihe, joka olisi mennyt vähän sivuraiteille tuossa jutussa, mutta käy blogijutun aiheeksi, on uusien toimialujen suojelu (infant industry protection).

(lisää…)

Kyllä-tai-ei arvailuista

14.7.2012

Hesarista tupsahti kiertohaastattelu eurokriisistä, joka on kuulemma lähetetty 50 ekonomistille.

Pysyykö euroalue koossa? Olkaa hyvä, vastatkaa yhdellä ilmaisulla: KYLLÄ, EI tai EN OSAA SANOA. Antakaa vastauksellenne lyhyt perustelu eli 2-3 lyhyttä virkettä (Noin 200 merkkiä välilyönnit mukaan lukien).

Aika pahan heittivät.

(lisää…)

Ehdotus muuttoveron tasaamiseksi

10.7.2012

Asunnon ostaja maksaa nykyisin 1.6% ja kohta 2% varainsiirtoveron asunnon velattomasta hinnasta. Tämä asunnon vaihtamiseen kohdistuva “muuttovero” on harvinaisen typerä tapa kerätä verotuloja. Tässä tyhmyydessä yhdistyvät sekä taloudellinen tehottomuus että epäoikeudenmukaisuus. Veron voisi kuitenkin helposti korjata budjettineutraalilla muutoksella, johon palaan kohta. Muutoksen jälkeen veron määrä riippuisi vain asunnon hinnasta, ei siitä kuinka usein joutuu muuttamaan.

(lisää…)

Lippujen hinnoittelusta

22.5.2012

Eilen päättyneiden jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnoittelu herätti paljon valitusta, ja itse buuatuksi joutunut Jääkiekkoliiton pj Kalervo Kummola totesi hinnoittelun epäonnistuneen. Epäilen, ettei sama määrä valitusta olisi järjestäjiä paljoa hetkauttanut, jos katsomot olisivat olleet täynnä. (lisää…)

Nipotusta niputuksesta

29.2.2012

Maineikas matemaatikko Timothy Gowers käynnisti tammikuussa boikotin Elsevier-kustantamon journaleita vastaan. Gowersin perusteluihin voi tutustua hänen blogissaan. Hänen neljästä pointistaan tärkein eli Elsevierin journalien korkea hintataso on pätevä valituksen aihe. Oma huomioni kiinnittyi kuitenkin Gowersin kakkospointtiin, siihen että Elsevier käyttää nippuhinnoittelua. Eli siihen, että kirjastojen täytyy käytännössä valita tilattavat lehdet isoista lehtinipuista, sen sijaan että lehdet valittaisiin “yksi kerrallaan.” (lisää…)

Kuinka (ei) myydä maata

17.1.2012

Helsingin kaupunki on viime vuosina myynyt tontteja kovan rahan asuntojen rakennusmaaksi erikoisella tarjouskilpailu-menetelmällä. Rahamääräisten tarjouksien sijasta kaupunki pyytää tarjoukset prosentteina asuntojen lopullisesta myyntihinnasta. Esimerkiksi Saukonpaadessa rakenteilla oleva rantatontti on aiemmin myyty 33,17% provisiolla Lemminkäisen tytäryhtiölle.

Kun Helsingin maapolitiikasta on kyse, niin pakko heti alkuun todeta että parempi myydä kuin lahjoittaa. Myyntitapa vain on huonosti harkittu. (lisää…)

Suomi-Ruotsi korkoero

29.11.2011

Paul Krugmanin käppyrä Suomen ja Ruotsin valtionlainojen korkojen eriytymisestä raportoitiin Suomessa monesta tuutista. (Alkuperäinen juttu täällä, ja vielä alkuperäisempi täällä). Tiivistelmä: valtioiden pitkät korot olivat samalla tasolla kunnes keväästä lähtien Ruotsin ovat olleet laskussa ja Suomen nousussa, huolimatta molempien yhtä hyvistä fundamenteista. (lisää…)

Hajasijoitetaan… mutta Vantaalle

5.10.2011

Edellisten hallitusten hajasijoituspäätösten vaikutukset alkavat vähitellen selvitä.  Hesarissa esitetyn arvion mukaan alle 10% vanhoista työntekijöistä on siirtynyt virkansa perässä uuteen toimipaikkaan. Harvan organisaation toiminnan laatu kestää sen, että 80-90% väestä ottaa lopputilin.

Toisaalta myös yksityiset yritykset siirtävät joskus toimintojaan syjemmälle, esimerkiksi halvemman tonttimaan perässä. Liikepankit ovat paljolti siirtäneet back-office toimintonsa pois kalliista keskustoista.

(lisää…)

Paikkakunnista puhtia kuntaliitoksiin

29.8.2011

Oman kunnan katoaminen kartalta voi olla monella tapaa harmillista. Kuntaliitoksiin liittyy konkreettisia huolia, eivätkä kaikki ehdotetut kuntaliitokset välttämättä ole kannattavia. Mutta silloin kun järkisyyt puoltavat liitosta, niin olisi sääli jos tunnesyyt olisivat esteenä yhdistymiselle. Kuntaliitokset pitäisi pystyä järjestämään siten, että paikallistuntoon liittyvät “aineettomat” hyödykkeet voitaisiin yhä tuottaa pienempien paikkakuntien tasolla. Tämä olisi mahdollista aivan minimaalisin kustannuksin.

(lisää…)

Tasapainoista: verot, roskalainat, ja roskat

9.8.2011

Suomessa pidetään selvänä, että verojen maksaminen on sääntö eikä poikkeus. Optimistisen tulkinnan mukaan täällä on yhteiskuntamoraali on korkealla. Verot maksetaan kun kerta muutkin maksavat, ja rötöstelijöitä paheksutaan. Raadollisempi tulkinta on, että kun vain harvat fuskaavat niin fusku pistää silmään ja kiinnijäämisen riski on suuri. Optimistisen ja raadollisen tulkinnan ero on lähinnä terminologinen.

Taloustieteen termein voidaan sanoa, että tilanteessa on useita tasapainoja. (lisää…)

Reaalikorko

23.6.2011

Annalla on omenoita, hän haluaisi perunoita. Bertalla on perunoita, hän haluaisi omenoita. Vaihtamalla Annan omenoita Bertan perunoihin molempien hyväksymään hintaan molempien hyvinvointi kohenee. Vaihtosuhde p = omenoita-per-peruna on hinta. Jossain erikoistapauksessa se voisi olla vaikka p=1, mutta siinä hinnassa ei ole mitään mystistä.

(lisää…)

Riskittömiä lupauksia

10.6.2011

Klassinen sijoitusvinkkihuijaus toimii näin. Huijari lähettää joukolle sijoittajia ilmaisen vinkin, esim jonkin osakkeen noususta tai laskusta, tai jonkin tasaiseksi ennakoidun jalkapallo-ottelun voittajasta. Puolelle porukasta laitetaan vinkki yhdestä, toiselle puolelle toisesta tuloksesta. Seuraavalla kierroksella huijari lähettää uuden vinkin niille, joiden aiemmin saama vinkki kävi toteen.

(lisää…)

Ulkonäön taloustiedettä, osa 2

4.5.2011

Kirjoitin viime vuonna empiirisestä fysiognomiasta. Jutussa viitattiin mm. Daniel Hamermeshiin (U Texas-Austin),  jonka artikkelissa “Beauty and the Labor Market” (American Economic Review, 1994) osoitettiin mm, että ulkonäön ja tulojen yhteys ei ole ulkonäön ja perhetaustan välisen yhteyden sivutuote, mitä oli aiemmin epäilty.

Hamermesh pitää torstaina 5.5. yleisöluennon aiheesta ulkonäön vaikutus tulohin, ja TTY tarjoaa kahvit. Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, klo 16:00. Lisätietoa.

(lisää…)