Rahoitusinstrumenttien monimutkaisuus

25.8.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Yhtenä syynä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ongelmiin ja näin ollen käsillä olevaan laskusuhdanteeseen on pidetty uusien rahoitusinstrumenttien monimutkaisuutta. Selvää ei kuitenkaan ole, mitä tällä monimutkaisuudella lopulta tarkoitetaan ja miksi se on ongelma.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kehitysapu talouskriisin kourissa

23.8.2009 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kehitysavun on väitetty olevan tehotonta. Monien tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että avun tehokkuutta voidaan parantaa. Yksi syy vajaatehoon on avunantajien toiminta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Suomen hallituksen aie siirtää varoja kehitysavusta kotimaisen työllisyyden hoitoon. Miksi tämä heikentää kehitysavun tehoa ja mitä pitäisi tehdä, ettei tämä enää toistu?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Köyhdyttääkö finanssikriisi meitä pysyvästi?

21.8.2009 Kirjoittanut Niku Määttänen

Tavanomaisessa talouden suhdannevaihteluita kuvaavassa mallissa niin taantumien kuin nousukausienkin vaikutus on siinä mielessä tilapäinen, että kokonaistuotanto palaa lopulta taantumaa tai nousukautta edeltäneelle kasvu-uralleen. Tällainen malli siis ennustaa, että jossakin vaiheessa (ehkä joskus vuonna 2020) tulomme tulevat olemaan jokseenkin yhtä suuret kuin mitä ne olisivat olleet ilman kriisiäkin. Tämä on tietysti mahdollista vain siten, että laman jälkeen talous kasvaa jonkin aikaa pitkän ajan keskimääräistä kasvuvauhtia nopeammin. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Ydinjätteiden upotuskustannuksista

18.8.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Ydinjätteen loppusijoitus on esimerkki toiminnasta, jossa valtaosa kustannuksista on kiinteitä - eli niitä, jotka täytyy maksaa riippumatta siitä loppusijoitetaanko yksi kilo vai tuhat tonnia. Olisi järjetöntä kaivaa Suomeen kahta puoli kilometriä syvää loppusijoituslaitosta jos yksikin riittää. Fortumin ja TVOn yhteisyritys  Posiva on ilmoittanut, että juuri näin täytyy tehdä — mutta vain jos joku muu kuin sen omistajat rakentaisi mahdollisen kuudennen ydinvoimalan.

  Lue loput tästä kirjoituksesta »

Väitöskirja sähkömarkkinoista

13.8.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Kilpailun puute sähkömarkkinoilla on yleinen yhteiskunnallinen huoli. Siksi on yllättävää, että kilpailua pohjoismaisella markkinalla on tutkittu vähän. Selvitysmiehet ovat kyllä tarkastelleet markkinan yleispiirteitä, mutta markkinan perusteellinen tutkimus on ollut vähäistä.

Tilanne korjaantuu osittain ensi tiistaina 18.8., kun Olli Kauppi puolustaa väistökirjaansa ”A model of imperfect dynamic competition in the Nordic power market” kauppakorkeakoululla.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Veronalennusten hinta

11.8.2009 Kirjoittanut Niku Määttänen

Ruoan alv-alennuksesta puhuttaessa todetaan toisinaan, että vaikka alennuksen laskennallinen vaikutus verotuloihin on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, todellinen verotulomenetys on alennuksen “dynaamisten” vaikutusten vuoksi selvästi pienempi. Dynaamiset vaikutukset syntyvät siitä, että ruoan alvin alentaminen kasvattaa työllisyyttä ja tuotantoa parantamalla työnteon kannustimia (samalla työpanoksella saa ostetuksi aikaisempaa enemmän tai parempaa ruokaa) ja lisäämällä kuluttajien ostovoimaa. Lisääntynyt tuotanto puolestaan lisää jokseenkin kaikkien verojen tuottoa. Lisäksi lisääntynyt työllisyys vähentää julkisia menoja ainakin työttömyyskorvausten osalta. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Harmi ettei Ruotsissakaan ole perustuloa

8.8.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Vihreiden aivoriihi teki pari vuotta sitten konkreettisen perustuloehdotuksen,  rahoituslaskelmineen kaikkineen, jota Ville Niinistö taas markkinoi alkuviikosta Hesarissa. Parametreista voidaan aina kiistellä, mutta aivoriihen lähestymistapa on kunnioituksen arvoinen. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Pankkiherroja – suomalaisen liike-elämän kuvaus vuodelta 1914

5.8.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Taloushistoriasta löytyy huikeita tarinoita kieroista pankkiherroista ja pelureista, kuten John Law (Mississippi company 1720), John Blunt & co. (South Sea Company 1720), Charles Ponzi (1920), Danny Faulkner & co. (Empire Savings and Loans 1984), Kenneth Lay (Enron 2002), sekä uusimpana Bernard Madoff.

Pankkiherrojen moraali on kirvoittanut myös proosallisiin tarkasteluihin. Esimerkkejä ovat ainakin Shakespeare, Ibsen sekä Suomessa Eino Leino teoksellaan “Pankkiherroja” vuodelta 1914.  Lue loput tästä kirjoituksesta »

Tarvitaanko yrittäjiä enemmän?

2.8.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Tarvitaanko yrittäjiä ja uutta yritystoimintaa määrällisesti enemmän vai pitäisikö yrittäjyyden ja käynnistyvien yrityksien laatua pyrkiä nostamaan?  Minkälaisella politiikalla alalle tuloon ja yrittäjyyteen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan?

Näitä kysymyksiä pohditaan professori Scott Shanen (Case Western Reserve University, Cleveland, Ohio, USA) uudessa artikkelissa “Why encouraging more people to become entrepreneurs is bad public policy“, joka julkaistiin alkukesästä Small Business Economics -aikakauskirjassa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Onko altruismi paternalistista?

23.7.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Altruisti on henkilö, joka auttaa muita ihmisiä pyyteettömästi. Hän tekee niin omasta tahdostaan ilman oman edun tavoittelua ja ilman odotusta vastavuoroisesta avusta.

Paternalisti on puolestaan henkilö, joka haluaa (tai ainakin haluaisi) “holhota” tai “ohjata” muita ihmisiä, silloinkin kun he eivät sitä pyydä tai halua.  Paternalistisen toiminnan taustalla on ajatus, että ihmiset tekevät toisinaan virheitä, eivätkä he aina tiedä (ainakaan paternalistin mielestä), mikä heille on hyväksi. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Joka kodin kakunjakomekanismi

20.7.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Pikkupojatkin  tietävät miten kannattaa jakaa kakku - leikkaaja saa viimeisen palan. Tämän “jakaja valitsee viimeisenä”-mekanismin yleistykset ovat hyödyllisiä vähän monimutkaisemmissakin tilanteissa.  Otetaan esimerkiksi kämppikset, jotka ovat vuokranneet asunnon eritasoisilla makuuhuoneilla. Kuinka jakaa huoneet ja vuokra reilulla ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla - ja mieluiten siten että kukaan ei jää kateelliseksi kenenkään muun osasta?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Pitäisikö ravintolapalveluiden alv-kantaa laskea?

14.7.2009 Kirjoittanut Niku Määttänen

Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö MaRa vaatii ravintolapalveluiden arvonlisäverokannan laskemista syksyllä samalla kun elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa lasketaan. Kaupasta ostetun ruoan arvonlisävero on jo nyt matalampi kuin ravintolaruoan ja ero kasvaa entisestään lokakuussa, jolloin elintarvikkeiden arvonlisäverokannan on määrä laskea nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Hallitus ei ole ainakaan vielä tehnyt eduskunnalle esitystä ravintolapalveluiden arvonlisäverokannan laskemisesta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Hyvä paha pikavippi

9.7.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon ns. pikavipeistä. Pikavipillä tarkoitetaan lyhytaikaista, vakuudetonta kulutusluottoa.

Otin osaa tähän keskusteluun sanomalehti Keskisuomalaisessa kirjoituksella “Keneltä pikalainojen ottajia suojellaan?“. Päädyin kirjoittamaan aiheesta, koska tähänastinen julkinen keskustelu pikalainoista on ollut varsin yksipuolista. Se on ollut lähinnä pikalainojen tarjoajia ja erityisesti näitä uusia luottotuotteita joko suoraan tai epäsuorasti jollain tavoin syyllistävää. Muitakin näkökulmia asiaan kuitenkin on.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Maksukorttifirmat syövät pöydässäsi

7.7.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Maanantaina nostettu setelinippu tuppaa vaihtumaan viikon mittaan yhä pieniarvoisemmaksi mutta painavammaksi kolikkokasaksi. Kortilla maksaminen on usein vähän kätevämpää. Mutta paljonko olisimme valmiit maksamaan “korttilisää” jos se näkyisi hinnassa?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Ovatko väestöryhmien älykkyyserot synnynnäisiä?

3.7.2009 Kirjoittanut Tuomas Pekkarinen

Suomessa käytiin taannoin kiivastakin keskustelua Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin kirjoituksista, joissa väitettiin, että maiden väliset elintasoerot johtuvat kansojen kognitiivisten kykyjen eroista. Vanhasen ja Lynnin johtopäätökset olivat provosoivia ennen kaikkea sen takia, että he pitivät näitä eroja evoluution muokkaamina synnynnäisinä eroina. Viimeaikainen tutkimus kuitenkin viittaa siihen suuntaan, että politiikkamuutoksilla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia väestön kognitiivisiin kykyihin. Lue loput tästä kirjoituksesta »